KOTISEUTUMATKA KARJALAAN 26.-29.7.2007
Koulupiirin kylätoimikunta on järjestänyt kotiseutumatkoja yleensä kahden vuoden välein. Tänä vuonna kuitenkin poikettiin käytännöstä. Koska tiedossa oli, että tänä kesänä oli tarkoitus paljastaa siviilihautausmaan muistomerkki Räisälässä ja Erillinen Pataljoona 6:n muistomerkki Sakkolan Keljassa , päätettiin jo viime vuoden puolella, että kotiseutumatka järjestetään tänäkin vuonna ja nimenomaan em. juhlallisuuksien suunniteltuna ajankohtana, jolloin matkalaisilla olisi mahdollisuus myös osallistua jompaan kumpaan tilaisuuteen. Tavoitteena oli myös palauttaa mieliin, että Siirlahden kunnianarvoisa koulurakennus saavuttaa tänä vuonna sadan vuoden iän ja juhlistaa tätä kiinnittämällä koulun historiasta kertova muistolaatta koulurakennuksen seinään kotiseutupäivän yhteydessä. Valitettavasti kumpikaan alussa mainituista hankkeista ei onnistunut venäläisestä osapuolesta johtuneista syistä, mutta meidän muistolaattaprojektimme sitä vastoin vietiin kunnialla päätökseen, joskin seremonioita oli pakko lyhentää kesken juhlallisuuksia puhjenneen rankkasateen vuoksi.
Tämänvuotinen matka oli kylätoimikunnan järjestämistä matkoista järjestyksessä yhdestoista, ja mukana oli 36 matkalaisen joukossa tälläkin kertaa jokaiselle matkalle osallistunut. Ilahduttavaa oli nähdä joukossamme runsaasti nuoren sukupolven edustajia, osa ensikertalaisia. Mukana oli myös mailla vierahilla eli Norjassa ja Venäjällä asustavia entisiä siirlahtelaisia tai heidän jälkeläisiään.
Matkan käytännön järjestelyistä vastasi paimiolainen Vistamatkat Oy, jonka edustajana ja varmaotteisena bussinkuljettajana oli tällä kertaa Ari-Pekka Kurppa, alkujaan karjalaista (kanneljärveläistä) sukua hänkin.
Ennakoivista matkajärjestelyistä olivat huolehtineet Veikko Malaska ja Antti Kuisma, jotka toimivat myös matkaisäntinä ja kylätoimikunnan edustajina. Koska Siirlahti-käyntiin liittyi muistolaatan paljastusseremonioiden ohella myös tähdellisiä, tuleviin majoitusmahdollisuuksiin liittyviä neuvotteluja, oli matkalle värvätty tulkiksi savonlinnalainen Timo Priiki, joka yllätti muut matkalaiset paitsi erinomaisella venäjänkielentaidollaan, myös muilla valmiuksillaan, jotka puhkesivat kukkaan improvisoidun Kalinka-yhtyeen perustamisessa, harjoituttamisessa ja johtamisessa yhtyeen ensimmäisessä ja ainoassa julkisessa esiintymisessä viimeisen illan iltanuotiolla.
Matka toteutettiin, kuten aina aikaisemminkin, nelipäiväisenä, joista toinen oli varsinainen kotiseutupäivä, kun taas kolmas päivä oli omistettu Valamolle. Rajamuodollisuuksiin tärväytyi nytkin aikaa liikaa; olimme kuitenkin mielissämme, että paluumatkalle lähdettiin tavanomaista aikaisemmin eikä ostospysähdyksiin kulutettu tarpeettomasti aikaa, sillä Ylä-Urpalaan ehdimme parahiksi terijokelaisten 14 bussin letkan eteen… ja Venäjän puolelta Suomeen onnistuttiin siirtymään 2,5 tunnissa!
Sään puolesta matka onnistui muuten hyvin, mutta Siirlahti-päivänä kiusana olivat hetkelliset sadekuurot, jotka häiritsivät sekä maastossa että koulun pihalla muistolaattaa paljastettaessa.
Majapaikkanamme ja tukikohtanamme oli nytkin käkisalmelainen Vapaa aika-lomakylä, jonka johtaja Natalia Goundryjeva piti meistä kaikin puolin hyvää huolta, avusti, opasti ja valvoi, ettei ongelmia päässyt kenellekään syntymään hänen vastuullaan olevissa asioissa. Vapaa aika-lomakylää on vähitellen kehitetty entistä viihtyisämmäksi sekä majoitusrakennusten että ulkoalueiden osalta; mm. kukkaistutuksia ja laatoituksia on entisestään lisätty.
(kuvannut A.Kuisma)
Siirlahdessa oli sitten viime kesän tapahtunut merkittäviä muutoksia: Koulua ja sen ympäristöä isännöivä pietarilainen teollisuusyritys on alkanut panostaa lasten kesäsiirtolatoiminnan ohella myös matkailuun ja siihen liittyviin palveluihin. Alueella sijaitsevat kaksi majoitusmökkiä on saneerattu nykyajan matkailijoiden vaatimuksia vastaaviksi lomamökeiksi, ja erillisen matkailijoille tarkoitetun ruokailurakennuksen saneeraus on myös käynnistetty. Sen valmistuminen siirtyy kuitenkin ensi vuoteen, jolloin Siirlahdessa olisi pienen, 5-8-13 hengen matkailijaryhmän mahdollista majoittua täysihoitoon vaikkapa muutamaksi päiväksi ! Teiden kunto asettaa tosin nykyisellään vakavia rajoituksia ajaa perille omalla autolla. Sekä Räisälän kirkolta että Matikkalasta on kuitenkin nykyisin mahdollista ajaa – henkilöautollakin- Siirlahteen.
Muistolaatta 100-vuotiaaseen Siirlahden koulurakennukseen
Siirlahti-päivästä kului aamupäivä kotikontuja samoillessa. Uusia kesäpaikkoja ei havaittu olevan rakenteilla. Juoksemajärven päästä paikallistui kohta, jossa siirlahtelainen Veikko Sallinen kaatui elokuussa 1941
vallatessaan kotikyläänsä sitä sitkeästi hallussaan pitäneiltä puna-armeijalaisilta.
Kesäsiirtolan ruokalassa nautitun lounaan jälkeen käytiin tutustumassa kesäsiirtolan johtajan Gennadij Bankon opastamana lähes valmiisiin lomamökkeihin sekä vielä keskeneräiseen ruokalarakennukseen, jonka jälkeen siirryttiin joukolla koulun pihalle muistolaatan paljastustilaisuuteen, jonne kesäsiirtolalaiset olivat jo kokoontuneet.
(kuvannut E.Jaakkola)
Tilaisuudessa puhui alkajaisiksi alueen omistajayhtiön LPM-Juristin pääjohtaja Anatoly Voronyuk, joka totesi kesäsiirtolatoiminnan jatkaneen lasten ja nuorison kasvattamista Siirlahden koulurakennuksessa vuodesta
1949 alkaen. Hän kertoi myös itse viettäneensä nuoruudessaan kesän Siirlahdessa pioneerileirillä, ja perinnettä jatkaa tänä kesänä hänen lapsenlapsensa. Tämän jälkeen käytti Antti Kuisma siirlahtelaisten puheenvuoron, jonka ankara ukkoskuuro tosin keskeytti.
(kuvannut E.Jaakkola)
Kankaalla verhoillun, koulun julkisivuseinään näkyvälle paikalle kiinnitetyn muistolaatan paljastivat Siirlahden kansakoulun entinen oppilas Irja Huhtamäki (o.s. Malaska) ja pääjohtaja Anatoly Voronuyk.
Muistolaatta on valmistettu messingistä ja on kooltaan 430x300 mm. Rakennuksen historiaan liittyvä on muistolaatassa sekä suomeksi että venäjäksi. Rankkasateen johdosta oli luovuttava muusta suunnitellusta ohjelmasta, kuten kesäsiirtolan lasten valmistelemista liikunta- ja lauluesityksistä ja siirryttävä katon alle entisen Suojeluskuntatalon saliin, jossa pääjohtaja Voronyuk informoi edustamansa yrityksen tarjolla olevista muista majoituspalveluista Pietarissa ja sen lähiympäristössä toivoen hyvin alkaneen yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tämän jälkeen muistona käynnistä ja muistutuksena entisten siirlahtelaisten olemassolosta kesäsiirtolalle luovutettiin koulun entisen oppilaan, kuvanveistäjä Toivo Pelkosen suunnittelema Siirlahden koulupiirin standaari, jossa yhteydessä Antti Kuisma kertoi läsnäolleille standaarin väri- ja muotokieleen liittyvästä symboliikasta. Tilaisuus päättyi matkalaisten yhteisesti laulamaan Karjalaisten lauluun.
(kuvannut A.Kuisma)
Paluumatkalla Käkisalmeen pysähdyttiin vielä Räisälän kirkolla, jossa juotiin perinteiset bussikahvit, katsastettiin kirkon kunto ja nykyinen käyttö ja hiljennyttiin kunnioittamaan sankarivainajien muistoa sankaripatsaalla, jolle Marja-Leena Niemi ja Timo Patjas laskivat siirlahtelaisten kukkakimpun.
(kuvannut A.Kuisma)
Hämmästystä ja uteliaisuutta herättävässä Valamossa
Valamo-päivä valkeni sateenharmaana, mutta eipä aikaakaan, kun sää alkoi selkiintyä, ja loppujen lopuksi päivä jatkui iltaan asti sään puolesta mitä parhaimpana.
Ennen Valamoon lähtöä teimme bussilla pikaisen kaupunkikierroksen Käkisalmessa Natalian erinomaisesti opastamana. Yllättävän paljon siellä on jäljellä vielä suomalaista rakennuskantaa, vaikka venäläiset polttivatkin kaupungin sieltä v.1941 poistuessaan.
Matka Valamon luostarisaarelle sujui kantosiipialuksella joutuisasti (1h15min) ja nautittavasti (ei aallokkoa, vaan aurinkoa…), ja ennen pitkää huomasimme olevamme Valamon Luostarilahden laiturilla aloittamassa kiertokäyntiä pääkirkossa ja sen lähiympäristössä suomea puhuvien oppaiden johdattamina.
![]()
(kuvannut E.Jaakkola) (kuvannut A.Kuisma)
Lisää Valamosta kotisivuilla http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/valamo/valamohist.htm ja
http://www.kariseppanen.fi/valamo/
En varmasti liioittele, kun sanon, että jokaiselle käyntiin osallistuneista Valamo, sen luonto, luostarirakennukset ja eritoten vauhti, millä niitä entisöidään olivat SUURI myönteinen yllätys. Nähtävää ( mm. Pääkirkko, uusin rakenteilla oleva skiitta (alaluostari) eli Wladimirin Jumalanäidin skiitta ja Venäjän presidentin kesäresidenssi) ja kuultavaa (uskomattoman upea mieskvartetti kirkkokonsertissa) oli yllin kyllin houkuttelemaan tulemaan uudestaan Valamoon vaikkapa parin vuoden kuluttua väljemmällä aikataululla.
Matkaisäntien näkökulmasta tarkastellen matka täytti sille asetetut tavoitteet ja oli kaikin puolin onnistunut. Toivottavasti muut matkalaisetkin ovat samaa mieltä… Teidän kanssanne oli kiva matkustella, olitte joustavia, noudatitte tavoiteaikatauluja, kehittelitte omaehtoisia ohjelmanumeroita (Kalinka-ryhmä!), osallistuitte kiitettävästi yhteisiin iltarientoihin, eikä ketään teistä tarvinnut "paimentaa" !
Mukavaa sakkii, tuuttahaa työ reissuu vastakii ! (eiköhä niitä viel’ järjestetä…)
Antti Kuisma
Siirlahti-rintamerkki valmistunut !
Vuoden 2007 kyläkokouksen päätöksen velvoittamana on kylätoimikunta selvitellyt mahdollisuuksia siirlahtelaisten yhteenkuuluvuutta korostavan ja siirlahtelaisia toisiinsa yhdistävän rintamerkin teettämiseen Siirlahti-logon pohjalta. Laadukkaat rintamerkit ovat nyt valmistuneet, ja niitä on saatavissa suoramyynnnissä Räisälä-juhlilla ja kyläkokouksissa sekä kotiseutumatkoilla
4€:n kappalehintaan.
Siirlahtelaiset yhdessä Kokemäellä 20. kerran
Siirlahden koulupiiriläiset ovat kokoontuneet vuosittain Kokemäelle tapaamaan tuttujaan, muistelemaan menneitä ja suunnittelemaan tulevia. Tänä vuonna tapahtuma oli tavallista merkittävämpi , koska kyläläiset kokoontuivat 20.kerran. Juhlimiseen oli siis aihetta. Tavanomaisen kyläkokouksen lisäksi tapahtumaan oli liitetty yhteinen kylätoimikunnan varoista kustannettu lounas sekä monipuolisen ja arvokkaan ohjelman höystämä kyläjuhla. Tämänvuotinen kokoontuminen oli herättänyt ansaitsemaansa vastakaikua myös siirlahtelaisissa ja heidän ystävissään, sillä tilaisuuteen osallistui 56 henkilöä, joka ylittää huomattavasti tavanomaiset viime vuosien osallistujamäärät. Kaukaisimmat osallistujat olivat tulleet jopa valtameren takaa Kanadasta asti.
Kuvannut A.Kuisma
Juhlakokoontuminen aloitettiin yhteisellä lounaalla, jonka jälkeen siirryttiin Pitkäjärven Majalle lipunnostoon. Raimo Korhosen trumpetilla säestämän, yhteisesti laulatun Lippulaulun jälkeen siirryttiin Majan sisätiloihin pitämään 20. juhlakyläkokousta.
Kyläkokous aloitettiin laulamalla yhteisesti perinteinen Karjalan kunnailla, jonka jälkeen kylätoimikunnan puheenjohtaja Maija Jaakkola avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. Tämän jälkeen hän kertoi seuraavien viiden siirlahtelaisen siirtyneen kuluneen kauden aikana iäisyysmaille:
Toivo Johannes Pelkonen
syntynyt 21.4.1933 Räisälä, Siirlahti
kuoli 18.10.2006 Lahti
Eero Kalervo Miettinen
syntynyt 5.6.1922 Kirvu
kuoli 2.2.2007 Kannus
Veikko Huppunen
syntynyt 5.3.1931 Räisälä, Virtelä
kuoli 14.3.2007 Joensuu
Rauha Katri Patjas
syntynyt 12.3.1918 Räisälä, Lamminautio
kuoli 17.2.2007 Kihniö
Kerttu Ulriika Partanen os. Patjas
syntynyt 15.12.1914 Räisälä, Lamminautio
kuoli 25.5.2007
Tämän jälkeen kokousväki vietti hiljaisen hetken poisnukkuneita muistellen.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Kuisma ja sihteeriksi Marja-Riitta Kopra.
Kylätoimikunta jatkaa entisessä kokoonpanossa, joskin Maija-Liisa Varila ilmoitti haluavansa vetäytyä sivuun kylätoimikunnan aktiivisesta jäsenyydestä, mikäli jompikumpi ehdotetuista uusista jäsenistä Raija Jalonen tai Risto Luukkanen haluaa osallistua kylätoimikunnan työhön. Kylätoimikunnan virkailijoiden (puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan) tehtävien mahdollinen uudelleenjärjestely jätettiin kylätoimikunnan sisäiseksi asiaksi.
Kylätoimikunnan puheenjohtaja esitteli toimikunnan toimintakertomuksen kaudelta 2006/2007 todeten mm. seuraavaa:
-Kylätoimikunta on kokoontunut kolme kertaa. Pääpaino on ollut kyläjuhlan, kotiseutumatkan ja juhlapostimerkin julkaisemisen valmisteluissa. Lisäksi juhlakronikkatoimikunta on kokoontunut kerran ja kotisivuja ylläpitävä työryhmä tarvittaessa. Kylätoimikunta on muistanut kyläläisiä ja heidän omaisiaan sekä onnittelu- että surunvalitteluadresseilla. Kylätoimikunnan rahastonhoitajalle ja monitoimimiehelle Veikko Malaskalle on anottu kruunullista Räisälä-rintamerkkiä, joka luovutettiinkin juhlavasti Veikolle Eurajoella pidetyssä Räisälä-juhlassa.
-Siirlahti-kotisivua on pidetty ajan tasalla eli päivitetty tietoja n. kahden kuukauden välein. Kävijöitä sivuilla on riittänyt niin, että 15.12.2006 sivulla vieraili 1000. kävijä ja 31.07.2007 2000. kävijä.
-Siirlahti-postimerkin 1.painos valmistui maaliskuussa 2007 ja myytiin loppuun kotiseutumatkalla. 2.painos saatiin valmiiksi elokuussa 2007 juuri näille kyläjuhlille.
-11. kotiseutumatka järjestettiin 26.-29.07.2007, ja matkalle ja sen yhteydessä tapahtuneeseen Siirlahden kansakoulun muistolaatan paljastustilaisuuteen osallistui 36 henkilöä.
-20.kyläkokoukseen ja sen yhteydessä vietettävän kyläjuhlan valmisteluun on kylätoimikunnassa pyritty paneutumaan myös mahdollisimman hyvin, jotta osallistujille voitaisiin luoda puitteet onnistuneelle ja mieliin jäävälle tilaisuudelle.
Kylätoimikunnan rahastonhoitaja Veikko Malaska esitteli kokousväelle kylätoimikunnan toiminnalle välttämättömän taloudellisen taustan nykytilanteen, jonka totesi olevan siinä määrin vakaan, että toiminnan ylläpitäminen ja varovainen edelleen kehittäminen on taloudellisten resurssien osalta edelleen täysin mahdollista.
Tulevan toimintakauden suunnitelmia ja niihin liittyviä päätöksiä käsiteltiin kokouksen puheenjohtajan alustamana:
-Siirlahden koulupiirin standaarin myöntämistä koskevat täydennetyt perusteet hyväksyttiin
päivämäärällä 19.08.2007
-Siirlahden koulupiirin adressien käyttöä koskevat perusteet hyväksyttiin päivämäärällä 19.08.2007
-Standaarin tilausoption hyödyntäminen v.2007 aikana jätettiin kylätoimikunnan selvitettäväksi ja päätettäväksi
-Siirlahti-rintamerkin teettäminen jätettiin kylätoimikunnan selvitettäväksi ja päätettäväksi
-GPS-paikantimen kokeileminen helpottamaan suunnistamista entiselle kotipaikalle ja kotipaikan löytämistä jätettiin kylätoimikunnan selvitettäväksi ja päätettäväksi
-Päätettiin, ettei kylätoimikunnan nimissä järjestetä yhteistä kotiseutumatkaa v. 2008, mutta kylätoimikunta pyrkii edistämään mahdollisuuksia matkustaa ja majoittua pienryhmissä Siirlahteen
-Päätettiin, että seuraava kyläkokous järjestetään Kokemäen Pitkäjärven majalla 17.08.2008 alkaen klo 12.00
Puheenjohtaja kiitti vielä kokouksen osallistujia aktiivisesta osallistumisesta ja päätti kokouksen, jonka jälkeen kokousväki siirtyi tarinatauolle.
Kyläjuhla alkajaisiksi soi musiikinlehtori Raimo Korhosen trumpetista kaihoisasti Aili Runteen säveltämä Laps’ olet köyhän kauniin Karjalan, jonka jälkeen siirlahtelaisten kyläkokousperinteen alullepanija rovasti Pentti Pelkonen piti tervehdyspuheen. Kyläkokousten aloittaminen juontui hänen mukaansa halusta saada koulupiiriläisiä yhteen.
” Huomasin, että särkisalolaiset olivat alkaneet pitää kyläkokouksia. Silloin pohdin, että on se kumma, jos ei siirlahtelaisia saada kokoon”, selvitti puhuja kokousten alkutaustoja.
Puheessaan hän palautti kuulijoiden mieliin menneet ajat Siirlahdessa muistellessaan isänmaan vapauden puolesta henkensä uhranneita siirlahtelaisia ikätovereitaan.
Pentti Pelkonen on laatinut Siirlahden kyläkirjaan artikkelin koulupiirin sankarivainajista. Luettelossa on 21 kaatuneen nimet. Hän on käyttänyt paljon aikaa ja eri kanavia sekä tietolähteitä kerätessään tietoja näistä henkilöistä, heidän suvuistaan ja joskus kohtaloistaan. Hän totesi juhlapuheessaan löytäneensä sota-arkiston tiedoista paljon virheitä paneutuessaan koulupiirin sankarivainajien selvittelyyn.
Selvitystensä tuloksena Pelkonen on lähettänyt monia kirjeitä sota-arkistoon koskien siellä esiintyviä virheitä kaatuneista ja heidän omaisistaan. Esimerkkinä puhuja kertoi miehestä, jolla ei sota-arkiston mukaan ollut lapsia. Todellisuudessa niitä oli kolme. Monia muitakin tietoja on selvinnyt ja täsmentynyt. Myös kyläjuhlassa oli paikalla henkilöitä, joiden tietojen pohjalta sukulaisten nimiin liittyviä tietoja täsmentyi tässäkin juhlassa
Vahvistettu patjaalaisten kvartetti työnimeltään ”Tallirengit” (Eino, Erkki, Lauri ja Toivo Patjas + Jouko Hoppendorf ja Raimo Korhonen) lauloi tervehdyspuheen jälkeen sointuvasti ja sykähdyttävästi kansansävelmän Kotikunnailla, Vilho Myrskyn säveltämän Lauantai-iltana sekä kansansävelmän Oman kullan silmät. Rutinoituneet kuoro- ja musiikkimiehet olivat löytäneet yllättävän hyvin ”yhteisen sävelen” huolimatta siitä, että harjoitteluaika oli kotipaikkojenvälisistä etäisyyksistä johtuen jäänyt kovin niukaksi.
Kuvannut K.Huppunen
Tämän jälkeen seurasi huomionosoitusten vuoro. Maija Jaakkola jakoi ensiksi ruusut läsnä olleille ensimmäisen kylätoimikunnan jäsenille eli Kauko Mennalle ja Pentti Pelkoselle. Sitten luovutettiin numeroidut Siirlahti-standaarit siirlahtelaisuuden hyväksi tehdyssä työssä pitkään uurastaneille Pentti Pelkoselle (nro2), Toivo Luukkaselle (nro3) ja Aune Huppuselle (nro4) sekä uskolliselle kyläkokouksiin osallistujalle ja tänä vuonna 90-vuotispäiväänsä viettävälle Matti Patjaalle (nro5).
Kuvannut K.Huppunen
Myös esiintyjiä puheenjohtaja kiitti ruusuilla. Lopuksi Kokemäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja rehtori Harri Kivenmaa toi tilaisuuteen Kokemäen kaupungin tervehdyksen korostaen tässä yhteydessä siirtoväen aikanaan tuomaa ja edelleenkin vaikuttavaa vireyttä satakuntalaisessa sielunmaisemassa.
Huomionosoitukset päätti Raimo Korhonen niiden kohteille osoitetulla esityksellään Kotimaani ompi Suomi.
Ennen väliaikaa ja kylätoimikunnan tarjoamia kaakkukahveja kuultiin vielä Martti Hämäläisen esittämänä hänen laatimansa runomuotoinen kertomus siirlahtelaisten ja heidän edustajiensa toimista ja aikaansaannoksista ajanjaksona, jonka 20 kyläkokousta kattavat. Paljon on sattunut ja tapahtunut, ja onhan se uskottava, kun Martti on lähes kaiken onnistunut kirjaamaan huumorilla höystämäänsä juhlakronikkaan!
Kyläkokoontumisten yhteyteen ovat perinteisesti kuuluneet aina arpajaiset, ovathan ne merkittävä osaa välttämätöntä varainhankintaa. Onni oli tälläkin kertaa lähes yksillä, mutta kaunis kesäsää oli juhlassamme meillä kaikilla…mutta ensi kerralla yritetään paremmalla onnella!
Päätössanat lausui Erkki Patjas kiittäen yleisöä runsaslukuisesta osallistumisesta, toivoen että osallistujille olisi jäänyt hyvä mieli ja tyytyväisyys päällimmäiseksi muistoksi juhlasta ja
että ensi vuoden kyläkokoukseen osallistuttaisiin vähintään yhtä aktiivisesti kuin tämänvuotiseen juhlakokoukseen.
Kyläjuhla päätettiin karjalaisten juhlien perinteen mukaisesti yhteisesti laulettuun Karjalaisten lauluun.
Antti Kuisma
Lisää juhlakokouksesta myös Karjala-lehdessä nro 36/2007 ja Räisäläisessä nro 3/2007
Juhlistimme 20.kyläkokoustamme omalla postimerkillä !
Siirlahden koulupiiriläiset ovat kokoontuneet vuodesta 1988 lähtien säännöllisesti joka vuosi Kokemäelle kyläkokoukseen toisiaan tapaamaan. Tänä vuonna kokoonnuimme 19. elokuuta tavallista juhlavammin, sillä kysymyksessä oli 20. kyläkokous. Tapahtuman ohjelmasta kerrotaan lähemmin toisaalla olevassa selostuksessa.
Siirlahtelaisten juhlavuoteen liittyy myös oman Siirlahti- postimerkin julkaise-minen. Postimerkin aiheena on Kauko Jaakkolan ottaman valokuvan pohjalta tyylitelty näkymä nykyiselta Siirlahdelta. Merkin on suunnitellut Raumalla syntynyt ja nykyisin Tampereella vaikuttava graafikko Jari Koivisto, jonka sukujuuret ovat lujasti Siirlahdessa, sillä hänen äitinsä Siiri Koivisto (o.s. Kopra) oli syntyperäisiä siirlahtelaisia. (Siiri Koivistosta ja hänen kaksoissisarestaan Sirkasta on valokuva kyläkirjan sivulla 229) .
Jari Koivisto on markkinointiviestinnän monitoimimies, jolla on oma tälle alueelle erikoistunut yritys, tmi Vicioni jonka ideoita katselemme päivittäin mm. Biolanin TV-mainoksissa.
Siirlahti-postimerkkiin oli ensi kerran mahdollisuus tutustua tämänvuotisilla Räisälä-juhlilla Eurajoella. Tämä postimerkki herätti siinä määrin mielenkiintoa, että sen ensimmäinen painos myytiin loppuun yhdessä kuukaudessa, ja kyläjuhlille oli tilattava jo 2.painos. Tätä ensimmäistä räisäläisen koulupiirin erikoispostimerkkiä myydään vain suoramyyntinä Räisälä-juhlilla, kyläkokouksessa ja kotiseutumatkoilla. Kahdeksan ykköspostimerkkiä sisältävä vihko maksaa 12 €.
Kerttu Ulriikka Partanen os. Patjas
15.12.1914 – 25.05.2007
Kirkkaana kevätpäivänä saapui Raahesta suruviesti iäkkään Kerttu-kummini iäisyysmatkasta. Lähimpien omaisten saattamana hänet siunattiin Saloisten kirkossa 08.06.2007. Siunauksen toimitti vainajan hyvä ystävä, kirkkoherra Jorma Puhakka.
Hautaan laskeminen tapahtui Saloisten hautausmaalla Partasten sukuhautaan. Lämminhenkinen muistotilaisuus pidettiin Raahen seurakuntakodissa.
Kerttu-kummini syntyi Räisälän pitäjässä, Lamminaution kylässä Anni ja Matti Patjaksen perheen esikoisena paikassa, jossa tällä hetkellä on vain kauniita luonnonkukkaniittyjä.
Jo nuoruudessaan hän oli hyvin toimelias ja ahkera, kävi mm. useita kotitalous- ja käsityöalan kursseja ja oli mukana Martoissa sekä Lotta-toiminnassa. Perheen vanhempana lapsena joutui huolehtimaan sisaruksistaan.
Sodan alettua hänet komennettiin mm. ilmavalvontatehtävään, joka oli vaativaa ja varallista työtä. Tuon ajan ihmisillä oli vahva isänmaallinen henki.
Sodan jaloista selvittyään Patjaksen perhe asettui Piehinkiin Raahen lähelle, josta hänelle löytyi elämänkumppani. Niinpä Kerttu-kummini avioitui maanviljelijä, sotaveteraani Sulo Partasen kanssa. Perheeseen syntyi tyttö, Hanna.
Tarmokkaana ja iloisen ihmisenä Kerttu Partanen joutui erilaisiin yhteiskunnallisiin toimintoihin mukaan. Hän sai useita luottamustehtäviä mm. kunnan ja seurakunnan eri elimissä, osuustoiminnassa, Maataloustuottajissa, Keskustanaisissa ja Lastensuojeluliiton toiminnassa.
Näille sota-ajan veteraaneille ei mikään myöhemmässä elämässä eteen tullut vaikeus ollut sellainen, etteikö siitä selvittäisi.
Jään kaipaamaan häntä ja hänen iloista ja turvallista olemustaan.
Maija Jaakkola os. Patjas
Rauha Patjaksen muistolle
12.3.1918 - 17.2.2007
![]()
Suruviesti saapui Kihniöltä keskitalven aikaan, Rauha-sisko on tullut maallisen matkansa päähän.
Väsynyt matkaaja pääsi toivomaansa lepoon.
Rauha syntyi Anna ja Antti Patjaksen perheen kolmantena lapsena silloin kun maamme oli
juuri itsenäistynyt ja levottomuudet maassamme alkoivat vähitellen päättyä.
Perheemme asui silloin Matti-setämme perheen kanssa samaa taloutta Lamminaution
pienessä kylässä joka kuului Siirlahden koulupiiriin Räisälän luoteiskulmalla.
Lapsilauman pääluku talossa oli silloin parhaimmillaan 12 ja työntekoon tai ainakin
nuorempien lasten hoitoon piti osallistua kun vain kynnellekykeni. Tuo suurperhe,
joista omaan sisarusparveen kuului 7 kappaletta loi varmaankin sen huolenpidon ja
sukurakkauden joka Rauhan elämään kuului läheisesti.
Oma kotimme valmistui 1931 ja veljesten perheet erosivat asumaan kumpikin omaa
tilaansa. Rauhan vartuttua nuoreksi neidiksi hän pääsi kirkonkylään pappilaan apulai-
seksi. Siellä saatujen hyvien neuvojen ja oppien lisäksi käsityöinnostus lisääntyi niin,
että meille kotiin hankittiin ensimmäinen ompelukone. Ompelu- ja kudontakurssit
käytyään hänen käsityötaitonsa lisääntyi ja monipuolistui.
Ennen sotia Siirlahdessa toimi Nuorisoseura, jonka kuorossa Rauha oli mukana ja
esiintymässä myös Viipurin laulujuhlilla. Marttatyö ja monilla kodinhoitoon liittyvillä
kursseilla hän oli innokkaasti mukana.
Sodan alkaessa lottia tarvittiin rintamien läheisyydessä ja sinne hän oli valmiina lähte-
mään. Saimme häneltä haastatteluna kootuksi niitä tuntemuksia, jossa hän isän kanssa
teki kiireistä lähtöä Lamminautiosta silloin kun venäläiset sotilaat tulivat talvisodan
päättyessä Räisälään. Kertomus on kyläkirjassamme ”Siirlahti – muistojemme helmi”.
Jatkosodan ajan hän oli muonitus- ja huoltolottana itärintamalla Karhumäen ja Paatenen
suunnalla. Sodan päätyttyä Rauhakin kotiutui lopulta perheemme pariin Kauhajoelle ja
myöhemmin Kihniölle, josta löytyi sopiva maatila ja koti perheellemme.
Kihniöllä hän oli innokkaasti mukana monenlaisessa harrastustoiminnassa joista ehkä
päällimäisenä oli Martat ja Pikku-marttojen ohjaus, sekä paikallinen kuorotoiminta.
Myös kankaankudonta oli edelleen mieliharrastus jolloin syntyi värikkäitä ja tyylikkäästi tehtyjä
mattoja, raanuja, kuultokudoksia ym.
Posliinimaalauksen töitään hän saattoi yllättäen antaa sukulaisille mukavana läksiäis-
lahjana. Iloinen ja ystävällinen olemus sekä suoraluonteisuus kuului hänen luonteenpiir-
tehinsä. Otti kantaa herkästi nykyajan muutoksiin ja tilantesiin, ”mie en ymmärrä tätä
nykyaikaa”. Lapsirakas ja tyttärensä perheen elämää tarkasti seuraavana hän oli onnel-
linen heidän elämänsä menestymisestä.
Rauhan elämä oli pitkä ja vaiherikas. Viimevuosien aikana elämänhalu alkoi vähitellen
kadota ja siirryttyään palvelutaloon, kunto heikkeni vähitellen. Viimeiset toiveet suun-
tautuivat pääsystä taivaankotiin ja sen viimeisen matkan hän on nyt tehnyt. Jäämme
kaipauksella muistelemaan sinua Rauha.
Erkki-veli



