Antti Kuisma:
Siirlahtelaisten puheenvuoro kansakoulun muistolaatan paljastus-tilaisuudessa Siirlahdessa 27.07.2007
Hyvät siirlahtelaiset, hyvät zavetnojelaiset, arvoisat omistaja- ja hallintotahojen edustajat !
Täsmälleen sata vuotta sitten kävi tämän talovanhuksen ympärillä ahkera hyörinä. Siirlahden koulupiirin uutta koulutalorakennusta oltiin viimeistelemässä varsinaiseen tehtäväänsä eli toimimaan kiinteänä tukikohtana pari vuotta aiemmin ahtaissa vuokratuissa tiloissa alkaneelle kansakouluopetukselle pitäjän tällä kulmakunnalla.
Koulua varten ostettiin ensin tontti. Rakennukseen tarvittava puutavara kerättiin maanomistajilta, joita velvoitettiin luovuttamaan rakennuspuita tilakokojen mukaisessa suhteessa. Rakentamisen urakoi räisäläinen Tuomas Klemetti, jonka työn korkeasta laadusta todistaa rakennuksen kunto vielä tänäkin päivänä.
Kansakoulun syyslukukausi 1907 päästiin ajallaan aloittamaan upouudessa koulutalossa. Siirlahden koulupiiri oli tuolloin varsin laaja käsittäen useita pienehköjä kyläkuntia. Koulupiirissä oli satakunta taloutta ja väestöä n. 400-500 henkeä. Koulumatkat olivat pisimmillään n. 5-6 km.
Kun kuvittelemme sadan vuoden takaista maaseutupitäjää Karjalan kannaksella ja sen erillään elävää kyläkuntaa, ymmärrämme, että kansakouluopetuksen aloittamisella oli varmasti suuremmat yhteiskunnalliset vaikutukset kylän elämään ja ihmisten valistuneisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, kuin olisi konsanaan ollut peruskoulun tulolla 1970-luvulla vastaavanlaiselle seudulle. Ensinnäkin valmiudet osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin yleistyivät, kun luku-, kirjoitus- ja laskutaito tulivat jokaisen ulottuville. Kansakouluihin perustetut kirjastot loivat kyläläisille, sekä nuorille että vanhoille , mahdollisuuden perehtyä niin kaunokirjallisuuteen kuin tietokirjallisuuteenkin. Kansakoulunopettajat, joita hyvässä mielessä alettiin kutsua jopa kansankynttilöiksi, olivat usein kutsumusammattiin hakeutuneita aatteellisia ihmisiä, jotka eivät vetäneet rajaa työ- ja vapaa-aikansa välille vaan toimivat johtajina koulupiiriinsä perustamissaan nuorisoseuroissa, laulukuoroissa, opinto- ja näytelmäkerhoissa, urheiluseuroissa jne.
Kansakoululaitos toi innostuneiden ja innostavien opettajiensa välittämänä uutta henkistä ja aineellista vireyttä paikkakunnalle. Näin tapahtui myös Siirlahdessa. Oma koulutalo loi konkreettiset edellytykset paitsi oppivelvollisuuteen perustuvalle kansanopetukselle niin myös edellä kuvatulle vapaaehtoiselle kansanvalistustyölle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle.
Siirlahden kirjasto aloitti toimintansa viidentenä Räisälän kunnan koulupiireistä v. 1908. Oma nuorisoseura "Valon-Soihtu" perustettiin Siirlahteen v. 1915. Nuorisoseurassa oli näytelmäkerho, opintopiirejä ja sekakuoro. Myös urheileminen eri muotoineen oli näkyvästi esillä nuorisoseuran toiminnassa. Nuorisoseura osti v. 1920 tontinkin taloa varten, mutta rahoitusvaikeuksien vuoksi oma talo jäi kuitenkin haaveeksi. V. 1938 suojeluskunnan kyläosaston kanssa taloa kuitenkin päästiin rakentamaan, ja tuossa takanamme oleva tiilitalo valmistui v. 1939.
Kansakoulu oli Siirlahdessa, kuten monessa muussakin karjalaiskylässä eräällä tavalla kyläkunnan toiminnan keskipiste. Maailma on muuttunut ja Siirlahden koulupiiri on enää olemassa vain meidän entisten siirlahtelaisten muistoissa. Mutta tämä kouluvanhus on vielä tänäkin päivänä nykyisen Zavetnojen toimintojen keskipiste ja palvelee edelleenkin nuorisokasvatusta kuten nuoruuden aikoinaan. Me entisen Siirlahden koulupiiriläiset olemme halunneet muistuttaa kattosi alla nyt ja tulevaisuudessa suojaa saavia nykynuoria alkuperäisestä tehtävästäsi kiinnittämällä siitä kertovan muistolaatan seinääsi. Tällä muistolaatalla haluamme myös kunnioittaa niiden opettajien elämäntyötä, jotka ovat työskennelleet tässä talossa Siirlahden koulupiirin nuorison opettajina ja opastajina henkiseen kasvuun.
Samalla kun pyydän Siirlahden entisen koulupiirin ja koulurakennuksen nykyisen omistajan/haltijan edustajia paljastamaan muistolaatan esitän rakennuksen omistajalle hartaan toivomuksen pitää tästä rakennuksesta niin hyvää huolta, että sadan vuoden päästä tulevat sukupolvet voisivat kiinnittää edelleen hyväkuntoisen rakennuksen seinään uuden muistolaatan kertomaan Kosmonaut II:n toiminnasta Zavetnojessa !