Tuula Lindqvist, s. Laukkanen, kyläkartta no 59     

          Humalaisten kylä on Räisälän pitäjän eteläisin kylä, rajana Sakkola. Kylän uljaat hongikot tunnettiin, samoin harjujen väleihin sijoittuneet lukemattomat metsälammet sekä kylän läpi virtaavan Pahaojan kristallinkirkas vesi.

         Kylän  uskotaan saaneen nimensä mittavasta humalanviljelystä, ja humalasalkojen määrä olikin talokohtainen – muinoin jopa verot maksettiin humaloilla.

         Eloisan kylän halkaisi kylätie, jota olivat tallanneet jo Pietari I:n ratsujoukot. Asutus oli pitkälti muodostunut tien varsille sekä joen partaalle. 79 taloa loi seudulle vaurautta kukin omalla tavallaan.

        Yksi yhteinen tekijä kyläläisille on ollut 1902 perustettu nuorisoseura Alku ry, joka muistojen lisäksi on ainoa side, joka nykypäivänä yhdistää kyläläiset. Tuon nuorisoseuran toiminta on jatkunut jo toista sataa vuotta, sodan vuosia lukuun ottamatta, ja JATKUU EDELLEEN. Vuosittainen tapaaminen syyskokouksen yhteydessä on juhla, jossa rakkaus menetettyyn kotiseutuun on käsin kosketeltavissa.

        100-vuotisjuhlaa vietettiin seuran perustamispaikalla, Humalaisten aholla, heinäkuussa 2002. Seura on julkaissut kyläkartan vuonna 1982, kyläkirjan vuonna 1995 ja nuorisoseuran historiikin vuonna 2002. Satavuotisjuhlissa vihittiin kylän ainoaan jäljellä olevaan rappukiveen kiinnitetty muistomerkki, myllynkivi. Se muistuttaa suomeksi sekä venäjäksi nykyisiä paikalle osuvia, että tässä oli aikoinaan elävä 79:n talon kylä.

         Kylän tunnetuin merkkihenkilö on Juho Lallukka (1852-1913), joka syntyi Humalaisten kylän Heinahon tilalla. Menestyneen liikemiespariskunnan Juho ja Maria Lallukan muisto säilyy suomalaisten mielissä vuonna 1933 Helsingissä avatun Lallukan Taiteilijakodin myötä. Pariskunta testamenttasi lähes koko varallisuutensa sivistyksellisiin tarkoituksiin.

         Vuosittaiset kotiseutumatkat ja edellä mainitut kirjalliset ”jälkisäädökset” pitävät huolen siitä, että Humalaisten kylä on ”eväsnyyttimme pohjalla vieläkin mukanamme”.