Räisälän Särkisalon osuuskassa toiminut 100 vuotta

Jatkoi omilta juuriltaan - ainutlaatuinen historia

osuusk
Särkisalon Osuuskassan toimitalo viimeisillään. Seuraavana kesänä rakennus oli hävinnyt.

Räisälän Särkisalon osuuskassa aloitti toimintansa 100 vuotta sitten. Se oli ainut Satakuntaan evakkoon tullut osuuskassa, joka jatkoi toimintaansa liittymättä mihinkään toiseen kassaan. Omilta juuriltaan jatkaminen oli ainutlaatuista jopa koko Suomeakin ajatellen. Nykyisin keväällä 1907 aloittanut laitos kantaa nimeä Säkylän Osuuspankki.
Syksyllä 1906 pidettiin Särkisalon kansakoululla Särkisalon osuuskassan perustava kokous. Tilaisuudessa oli Pellervo-seuran konsulentti Fagerström selostamassa osuustoiminnan periaatteita. Hän sai isännät innostumaan asiaan, niin että jo samassa kokoustilaisuudessa 14 osanottajaa kirjoitti nimensä perustamisasiakirjan alle. Saman tien valittiin myös kassan ensimmäinen hallitus. Puheenjohtajaksi tuli Juho Kekki ja muut jäsenet olivat Heikki Luukkonen, Esko Seppä ja Juho Suutari Särkisalosta ja J. Leppänen, Martti Laamanen ja Jaakko Haikonen Myllypellolta.
Kassan toiminta alkoi helmikuussa 1907, jolloin se sai Osuuskassojen keskuslainarahastolta ensimmäisen 3900 mk suuruisen luoton. Vaikka osuuskassa toimintaansa aloittaessaan saikin ankaraa arvostelua osakseen, uskaltautui vähitellen yksi ja toinen epäilijä kassan jäseneksi. Jäsenmäärän kasvua kuvastavat seuraavat luvut: v. 1906 14 jäsentä, 1816 89, 1926 170 ja 1936 210 jäsentä. Särkisalolaisten lisäksi oli kassan jäsenistössä myös myllypeltolaisia, joita oli noin kolmannes jäsenmäärästä sekä joitain jäseniä Pyhäjärveltä ja Käkisalmen maalaiskunnasta.
Kassa toimi aluksi vain luotonantajana, sillä sääntöjen mukaan sillä ei ollut oikeutta ottaa vastaan talletuksia. Säännöt uusittiin v. 1921, jolloin kassaan tehtiin ensimmäinen talletus ja moni maanviljelijä huomasikin oman osuuskassansa edullisimmaksi talletus- ja luotonsaantilaitokseksi.
Aluksi kassa toimi vuokralaisena eri taloissa, kunnes se v. 1926 muutti vuokralaiseksi Räisälän osuuskaupan rakentamaan taloon ostaen sittemmin talon omakseen. Rakennusta laajennettiin syksyllä 1929. Rakennuksessa oli edelleen evakkoon lähtöön asti pankin lisäksi Johannes Heikkosen kauppa.
Osuuskassan hallituksen pitkäaikaisimpia jäseniä olivat J. Kekki, Juho Pusa, Matti Tiira, Armas Rakkolainen ja opettaja Paavo Ahola, joka oli puheenjohtajana lähes 20 vuotta. Kirjanpitäjän tehtäviä hoitivat H. Luukkonen, opettaja A. Talvenheimo ja P. Kekki. Kekki hoiti myös kassanhoitajan tehtäviä uskollisesti vuodesta 1914 vuoteen 1948. Särkisalon osuuskassan perinteitä on syksystä 1946 lähtien jatkanut Säkylän osuuskassa.

Juhlavuosi huomioitiin

Särkisalon Osuuskassa oli ainut evakkokassa, joka jatkoi omaa toimintaansa Satakunnassa liittymättä mihinkään ennestään toimineeseen kassaan. Erinäisistä syistä johtuen ei Säkylässä nimittäin ollut osuuskassa ennen Särkisalon osuuskassan tuloa.

 Aluksi kassa hoiti pääasiassa karjalaisväestön raha-asioita, mutta vuosi vuodelta se sai jäseniä ja asiakkaita enenevässä määrin myös kantaväestöstä. Syntyperältään karjalainen 100-vuotias Säkylän Osuuspankki onkin vanhin Satakunnassa toimivista osuuspankeista. Sen historia on ainutlaatuinen niin Satakunnassa kuin koko maassakin.
Juhlavuotta pankissa on huomioitu monin tavoin. Vuoden 2006 elokuussa toteutettiin asiakasmatka luovutettuun Karjalaan pankin synnyinsijoille Räisälän Särkisaloon. Valitettavasti toimitiloina ollut rakennus oli hävinnyt, ja jäljellä oli vain sijaintipaikasta kertovat asvalttilaatat. Eräiden tietojen mukaan se olisi purettu vuotta aiemmin.
Juhlavuoden rahastostaan Säkylän Osuuspankki jakoi avustuksia pitäjän yhdistyksille. Oman osuutensa sai myös Säkylän Karjalaseura, jonka monet jäsenet ovat olleet pankin asiakkaita jo Karjalassa. Joidenkin seuraan kuuluvien perheenjäsenet toimivat pankin hallintoelimissä Särkisalossa, ja muutamat olivat itsekin mukana toiminnassa Säkylään muuton jälkeen.
Pankki julkaisi myös satavuotishistoriikin, jonka sivuilla kerrotaan syntyhistoria, evakkoon tulo ja muuttuminen evakkoon tulleitten omasta pankista paikkakunnan pankiksi. Mukana on kuvia ja haastatteluja sekä Räisälän että Säkylän ajasta ja vaikuttajista. Kun Särkisalon Osuuskassa monien evakkovaiheiden jälkeen asettui v. 1946 Säkylään, sillä oli oma yli 200 hengen karjalainen jäsenkuntansa.

jäseniä
Pentti Rantalainen ja Vieno Rakkolainen nykyisen Säkylän osuuspankin kokoushuoneessa.

Räisälän Rammansaaressa syntynyt Vieno Rakkolainen (s. 1927) oli pankin asiakas jo Karjalassa. Hänelle tuli pankin rakennus tutuksi jo koulumatkoilla.
- Aloitin koulun vuonna 1934, ja Särkisalon kansakoulu sijaitsi lähellä osuuskassaa. Pankkitalona oli hirsinen rakennus, jonka toisessa päässä oli osuuskauppa ja myös posti tuli siihen rakennukseen. Asiakkaaksi tulin jo ennen sotaa, kun isä pani tililleni pesämunan. Siitä lähtien olen ollut jäsenenä, muistelee Vieno Rakkolainen.
Hän kertoo, että talvisotaa pakoon lähdettäessä silloinen kassanhoitaja Pekka Kekki vei kassan Ilmajoelle, sieltä takaisin Karjalaan ja uudestaan evakkoon, nyt Jalasjärvelle ja lopulta keväällä 1946 Säkylään.
- Vuoden 1947 alussa nimi muutettiin Säkylän Osuuskassaksi, koska toiveita nopeasta paluusta Karjalaan ei ollut. Uutta johtajaa valittaessa ei haettukaan karjalaista vaan valittiin säkyläläinen mies. Se oli aika viisaasti ajateltu, sillä näin pankista alkoi muodostua myös paikkakuntalaisten pankki.
Särkisalon Tyyskänniemessä syntynyt Pentti Rantalainen oli Säkylän Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen vv. 1974-1998 ja sai toiminnastaan Op-ryhmän kultaisen ansiomerkin.
- Särkisalon Osuuskassa sijaitsi lähellä kylän keskustaa. Itse kassasta en muista paljon muuta kuin että Pekka Kekki istui siellä. Asioinnin osuuskassassa aloitin pian Säkylään tulon jälkeen, kertoo Rantalainen.
Pitkälti yli kaksikymmentä vuotta hallintoneuvostossa sisälsivät myös dramaattisen pankkikriisin. Pentti Rantalainen katsoo, että Säkylän Osuuspankki selvisi siinä ravistelussa hyvin.

Takaisin maaliskuun 2007 lehteen