Tiurin Suurtakylää 2010. Kuva Sami Suviranta.

Humalaisten ja Tiurin sopilla

Räisälän kylänosien nimiä 3

Räisälän eteläisimmän kylän Humalaisten huomattavimmat osat ovat Lomanen eli Lomasenmäki kylän keskuksessa, Puukansoppi luoteessa ja Lallukanmäki eli uudemmalta nimeltään Karosenmäki etelässä. Rekisterikylän ulkopuolelta Haaparanta (pieni Tiurinmäen rekisterikylä) voitiin lukea kuuluvaksi Humalaisiin.

Tiuri käsittää monia osia, joista varsinkin länsireunan Alhotojaa pidettiin omana kylänään. Härkkorpi aivan Räisälän ja Vuoksenrannan rajalla erottuu Alhotojasta vielä omaksi kylänosakseen, jota sanottiin myös Rantakyläksi. Keskemmällä Tiuria on toinen Rantakylä.

Suurikylä ja Hovikylä ovat kylänosannimiä, jotka tarkoittavat Tiurin ydinalueen asutusta. Vuoksen itäpuolella Tiurin keskustaa sanottiin Kylänpuoleksi. Itäpuolen alueita kutsuttiin puolestaan Joenpuoleksi ja Ylipuoleksi. Tiurin kaakkoiskolkka taas on Salonpuoli eli Salo eli Tiurinsalo. Tärkeitä Tiurin osia ovat myös Mustaoja ja Tiurinkoski.

Pienemmistä osista, taloryhmistä, on hyvä luettelo kirjassa Tiuri – kylä kallis Karjalassa (1955, s. 13–14). Muita lähteitä: Nimiarkisto, Räisälän historia ym. kirjat, Räisäläinen-lehti, kartat, räisäläisten haastattelut.

Humalaisten ja Tiurin kylän- ja kylänosannimet:

Humalainen : Humalaisissa
Humalaisienkylä : -ssä
Humalaistenkylä : -ssä
Humalaiskylä : -ssä
Humalaine : Humalaisis, Humaloisis; Humalaisiikylä : -s; Humalaiskylä
Asukkaat: humalaist, humaloist, humalaisiikyllöist, humalaiskyllöist
Rekisterikylä: Humalainen.
Humalainen on rekisterikylän virallinen nimi ja tavallinen myös puheessa. Tavallinen muoto myös ”Humalaisiikylä”, jota vastaa yleiskielistetty asu Humalaisienkylä. Rinnakkaismuotoja myös Humalaiskylä, Humalaistenkylä, joskus ehkä myös Humalaisenkylä.

Lallukanmäki : -mäellä
Lallukamäk : -meäl
Rekisterikylä: Humalainen. – Lallukanmäki tavallisin nimi ainakin aiemmin. Rinnakkaisnimiä Heinaho, Karosenmäki

Karosenmäki : -mäellä
Karosemäk : -meäl
Asukkaat: karosemäkköist
Rekisterikylä: Humalainen.
– Karosenmäki uudehko nimi (tuli käyttöön sen jälkeen, kun alueelle muutti Karosia). Rinnakkaisnimiä Heinaho, Lallukanmäki.

Heinaho : -lla
Heinaho : -l
Asukkaat: heinahhoist
Rekisterikylä: Humalainen.
– Nimi on kyläkuntaluettelossa Nimiarkistossa (kantatila numero 3), kansanomaisessa käytössä harvinainen. Kirjoitusasuna joskus myös Heinäaho. Rinnakkaisnimiä Lallukanmäki, Karosenmäki. – Heinaho myös talonnimi.

Tuhkala : -ssa
Tuhkala : -s
Asukkaat: tuhkalaist, tuhkaloist
Rekisterikylä: Humalainen.
– Humalaisten osa. 5 taloa. Humalaisten kyläkuntien luettelo, Nimiarkisto (NA), kantatila numero 2. Ei liene ainakaan kovin yleisesti käytetty kylänosannimi.

Juhola : -ssa
Juhola : -s
Asukkaat: juholoist, juholaist
Rekisterikylä: Humalainen.
– Humalaisten osa. 6 taloa. On kyläkuntien luettelossa (NA), kantatila 4.

Lomanen : Lomasella
Lomasenmäki : -mäellä
Lomane : Lomasel; Lomasemäk : -meäl
Asukkaat: lomast, lomasemäkköist
Rekisterikylä: Humalainen.
– Humalaisten keskusta.

Heikkilä : -ssä
Heikkilänmäki : -mäellä
Heikkilä : -s, Heikkilämäk : -meäl Asukkaat: heikkiläist, heikkilämäkköist
Rekisterikylä: Humalainen.
– Humalaisten osa. Heikkilä kyläkuntaluettelossa (NA), kantatila 5. Asukkaita mm. Karonen, Puukka, Pullinen. – Heikkilä myös talonnimi.

Puukansoppi : -sopella
Puukka
Puukasop : -sopel
Rekisterikylä: Humalainen.
– Humalaisten luoteisosa. Puukansoppi tavallinen nimi. Nimi Puukka on Humalaisten kyläkuntien luettelossa (NA), mutta se ei liene kylänosannimenä yleisesti käytetty (tarkoittanee samaa aluetta kuin Puukansoppi).

Hirvisaari : -saaressa
Hirvsoar, Hirsoar : -soares
Asukkaat: hir(v)soaroist
Rekisterikylä: Humalainen.
– Kylänosan tai taloryhmän nimenä Hirvisaari tarkoittaa Räisälän puolella suunnilleen samaa kuin Syvälahti. – Hirvisaari myös saarennimi. – Vrt. toinen Hirvisaari Räisälän koillisrajalla Särkisalon pohjoispuolella.

Syvälahti : Syvässälahdessa
Syvälaht : Syväslahes
Rekisterikylä: Humalainen.
– Kylänosannimi Syvälahti tarkoittaa Humalaisten kylään kuuluvia taloja Hirvisaaressa (ks. Hirvisaari). – Syvälahti myös lahdennimi ja talonnimi.

Tiurinmäki : -mäellä
Tiurimäk : -meäl
Asukkaat: tiurimäkköist
Rekisterikylä: Tiurinmäki.
– Pieni rekisterikylä Tiurin eteläpuolella Humalaisten lähellä. Tiurinmäki vain rekisterikylän virallinen nimi, ei käytössä puheessa. Rinnakkaisnimi Haaparanta.

Haaparanta : -rannassa Hoapranta : -rannas
Asukkaat: hoaprantoist
Rekisterikylä: Tiurinmäki.
– Tarkoittaa suunnilleen samaa aluetta kuin rekisterikylännimi Tiurinmäki. Kansanomaisessa nimenkäytössä Haaparanta voitiin lukea Humalaisiin.

Oriniemi
Orniem, Oritniem
Rekisterikylä: Tiuri, Tiurinmäki, Humalainen.
– Mahdollinen kirjoitusasu myös Oritniemi. – Oriniemi myös niemennimi ja talonnimi.

Tiurinsalo : -salossa Tiurisalo : -salos
– Tavallinen nimi. Rinnakkaisnimiä Salo, Salonpuoli.

Salo : -ssa
Salonpuoli : -puolella
Salo : -s; Salopuol : -puolel
– Rinnakkaisnimi Tiurinsalo. Salonpuolen ohella mahdollinen kirjoitusasu myös Salopuoli. – Salonpuoli kylänosannimenä myös Särkisalossa.

Jänissoppi : -sopessa
Jänissoppi : -sopes
– Taloryhmä Tiurinsalossa. – Myös palstannimi.

Mustaoja : Mustallaojalla, Mustaojalla
Mustoja : Must(al)ojal
Asukkaat: mustojjoist
– Kylänosa Tiurin kansakoululta itään. Monta taloa. – Mustaoja myös talonnimi ja ojannimi.

Vehkalahti : Vehkalahdella
Vehk(a)laht : -lahel
– Palstoja samannimisen lahden tuntumassa. Alueennimenä tarkoittanee osaa Mustanojan kylänosasta.

Tiurinkoski : -koskella
Tiurikosk : Tiurikosel
– Myös koskennimi. Alueen tai kylänosan nimenä tarkoittaa kosken lähistöä. Alueennimenä voi olla myös lyhyesti Koski (murteessa Kosk : Kosel, esim. ”Kose kaupal”).

Tiurinniemi : -niemessä
Tiur(i)niem : -niemes
– Palstoja samannimisessä niemessä. Mahdollisia kirjoitusasuja myös Tiuriniemi, Tiurniemi.

Ahosaari : -saaressa
Ahosoar : -soares
Asukkaat: ahosoaroist
– Asukkaita mm. Rouhiainen, Karhinen, Forsberg. – Ahosaari myös niemennimi (oli aiemmin saarena).

Joenpuoli : -puolessa, -puolella
Joella Juo(i)puol : -puoles, -puolel; Joel Asukkaat: juoipuoloist
– Alue Konnitsanjoen alajuoksun kahden puolen. Tavallinen nimi. ”Joenpuolelta, niinkuin Tiurissa sanottiin”. Joskus lyhyesti: Joella (myös: Tiurin Joella). – Vrt. Ylipuoli, Kylänpuoli.

Tiurin Mylly
Tiuri Mylly : -l
– Joenpuolella Konnitsanjoen suupuolessa olleen myllyn lähistö. Mahdollinen kirjoitusasu myös Tiurinmylly. Voinee sanoa myös lyhyesti, ilman täsmentävää kylännimeä: Myllyllä. – Vrt. Joella.

Ylipuoli : -puolessa, -puolella
Ylpuol : -puoles, -puolel
– Konnitsanjoen pohjoispuolinen alue Vuoksen itäpuolella. – Vrt. Joenpuoli, Kylänpuoli, Pukki.

Pukki : Pukissa
Pukinkolkka Pukinsoppi
Pukki : Pukis; Pukikolkka; Pukisop
– Joenpuolen pohjoisin osa. Pukki kulmakunnannimenä tavallinen. – Vrt. Joenpuoli, Ylipuoli.

Tiuri : Tiurissa
Tiuri, Tiur : Tiuris
Asukkaat: tiuroist, tiuriloist, tiurist
– Rekisterikylä. Nimi tavallinen myös kansanomaisessa käytössä. Kylä on laaja.– Vrt. Tiurinkylä, Suurikylä, Hovikylä, Kylänpuoli, Joenpuoli, Salo, Alhotoja, Härkkorpi, Kynsjärvi.

Tiurinkylä : -ssä
Tiurikylä : -s
– Nimi Tiurinkylä voi tarkoittaa koko Tiuria tai joskus ehkä vain Suurtakylää.

Suurikylä : Suuressakylässä
Suurkylä : Suureskyläs
– Tiurin keskeisin ja tiheimmin asuttu osa Vuoksen länsipuolella. Rinnakkaisnimiä tai ainakin osin samaa aluetta tarkoittavia nimiä Hovikylä, Kylänpuoli (ja Suur- Tiuri). – Vrt. Tiurinkylä.

Suur-Tiuri
– Harvinainen nimi. Rinnakkaisnimi Suurikylä.

Kylänpuoli
Kyläpuol
– Tarkoittaa ainakin osin samaa aluetta kuin Suurikylä. Nimeä Kylänpuoli käytetty Vuoksen itäpuolella länsipuolesta puhuttaessa. – Vrt. Joenpuoli, Ylipuoli.

Hovikylä : -ssä
Hov(i)kylä, Houkylä : -s
Asukkaat: hovikyllöist, hovikylläist
– Laaja kylänosa. Nimi ollut ainakin ennen yleisesti käytetty. ”Tiurin asutusaukeista oli laajin Hovikylä” (Väinö Paavilainen: Virka älä mittää). Mahdollinen kirjoitusasu myös Hovinkylä. Ainakin osin samaa tarkoittavia nimiä Suurikylä, Kylänpuoli. – Hovikylä myös talonnimi (Takse Yrjö).

Rantakylä
Rannanpuoli
Rantakylä; Rannapuol
– Kylänosa Suuressakylässä Vuoksen lähellä. Mm. Tiurin nuorisoseuran talo oli Rantakylässä. Rantakylä tavallinen nimi. Harvinainen nimi Rannanpuoli tarkoittanee samaa. – Vrt. Rantakylä (Härkkorpi).

Kesossoppi : Kesossopessa
Kesosensoppi
Kesossop (Kesosesop) : -sopes Asukkaat: kesossoppiist
– Kesossoppi tavallinen nimi (harvinaisempi muoto Kesosensoppi). – Vrt. Suurikylä, Hovikylä, Kesonen, Kesosenmäki, Salo-Kesonen.

Kesonen : Kesosella
Kesosenmäki : -mäellä
Kesone : Kesosel; Kesosemäk : -meäl
Asukkaat: kesost, kesosemäkköist
Kylänosa (kantatila numero 4). – Vrt. Kesossoppi.

Ristolanmäki : -mäellä
Ristolamäk : -meäl
Asukkaat: ristolamäkköist
– Kylänosa (kantatila numero 2). Asukkaina mm. Henttisiä.

Savilahti : -lahdella, -lahdessa
Savlaht, Saulaht : -lahes, -lahel
Asukkaat: saulahtoist
– Asumusryhmä. Asukkaita: Roininen, Kemiläinen, Matikka. Mahdollinen kirjoitusasu myös Saulahti. – Myös lahdennimi ja talonnimi.

Rusilanmäki : -mäellä
Rusilamäk : -meäl
Asukkaat: rusilamäkköist
– Kylänosa. Asukkaita: Teperi, Nygren, Lallukka, Henttinen, Matikka. – Rusilanmäki myös mäennimi.

Teperinaho
Teperiaho
– Lienee harvinainen nimi.

Takkisenmäki : -mäellä
Tak(ki)semäk : -meäl
Asukkaat: takkisemäkköist, takkist
– Taloryhmä. Nimi puheessa yleisesti muodossa ”Taksemäk”. – Takkisenmäki myös talonnimi (kantatila numero 1) ja mäennimi.

Henttilänmäki
Henttilämäk
– Asumusryhmä. Asukkaina mm. Henttisiä.

Jortikanmäki : -mäellä
Jortikka : Jortikalla
Jortikamäk : -meäl; Jortikka : Jortikal
Asukkaat: jortikamäkköist, jortikkaist
– Nimi Jortikanmäki tavallinen kansanomaisessa käytössä. Asukkaita mm. Jortikka, Viskari. – Jortikanmäki myös mäennimi.

Laukkasenmäki
Laukkasemäk
– Asumusryhmä. Asukkaina mm. Laukkasia.

Lauksaari
Lauksoar
– Asumusryhmä. Asukkaita: Jortikka, Viipuri, Paavilainen, Niittymäki.

Salo-Kesonen
Salo-Kesone
– Asumusryhmä. Asukkaina Kesosia, Ruponen. – Vrt. Kesossoppi, Kesosenmäki.

Alhotoja : -lla
Alhotoja : -l
Asukkaat: alhotojjaist, -ojjoist
Rekisterikylä: Tiuri, Näpinlahti, Räisälä.
– Alhotojaa pidetty kansanomaisessa nimenkäytössä myös omana kylänään. Ei rekisterikylä. Alhotojaan luetaan Tiurin rekisterikylän länsiosa, usein myös Härkkorpi, ja osia Näpinlahden ja Räisälän rekisterikylistä, joskus myös Kolkkala ja Nasarlahti (kuuluivat Alhotojan koulupiiriin).

Mömmöniemi : -niemessä
Mömmönsalmi
Mömmöniem : -niemes; Mömmösalm
– Kylänosanniminä Mömmöniemi ja Mömmönsalmi (ja Niemensalmi) tarkoittavat suunnilleen samaa aluetta. Mahdollisia kirjoitusasuja myös Mömmönniemi, Mömmösalmi. – Mömmöniemi myös niemennimi, Mömmönsalmi myös salmennimi.

Niemensalmi
Niemesalm
– Rinnakkaisnimiä Mömmönsalmi, Mömmöniemi. – Niemensalmi myös salmennimi.

Härkkorpi : -korvessa
Härkkorp : -korves
Asukkaat: härkkorpoist
– Alue Räisälän ja Vuoksenrannan rajalla, pääosin Vuoksenrantaa. Ei rekisterikylä, mutta kansanomaisessa nimenkäytössä Härkkorpea on pidetty myös omana kylänään. Räisälään kuuluva Härkkorpi voitiin lukea osaksi Alhotojaa. Räisälän Härkkorpea sanottu myös Rantakyläksi.

Rantakylä : -ssä
Rantakylä : -s
Asukkaat: rantakylläist
– Tarkoittaa Härkkorpea (ainakin Räisälän puolella olevaa Härkkorven osaa). – Toinen Rantakylä Tiurin Suuressakylässä.

Kasniemi : -niemessä
Kasniem : -niemes
– Tarkoittaa palstoja Torhonselän pohjoispäässä. Alue kuuluu Alhotojaan. – Kasniemi myös talonnimi ja niemennimi.

takaisin etusivulle