Uot sie Niemekyläst vai uot sie sakkalipuoloisii? Kylää koskevaan kysymykseen voi olla monta vastausta, koska "kylä" voidaan määrittää monella tavoin. Räisälä jakautui virallisesti 37 maarekisterikylään. Kansan käytössä, arkisessa puheessa, ei aina seurattu tätä rekisterikyläjakoa, koska se ei olisi ollut tarkoituksenmukaista. Laajimpien rekisterikylien osia saatettiin pitää omina kylinään, kuten pääosin Tiuriin kuulunutta Alhotojaa. Toisaalla taas voitiin yhdellä kylännimellä tarkoittaa puheessa useamman rekisterikylän alueita: esimerkiksi Unnunkosken seudulla jako pieniin rekisterikyliin (Köninginmäki, Piiskonmäki, Pataksela, Kiisanlahti ym.) oli liian sirpaleinen arkikäyttöön. Niinpä nimellä Unnunkoski voitiin kutsua niitä kaikkia yhdessä.

Monessa tapauksessa kylillä on myös rinnakkaisnimiä. Niillä voi olla keskenään sama tausta: Timoskalaa on sanottu usein lyhyemmin Timoskaksi, ennen vanhaan myös Timoskanmäeksi. Kylän rinnakkaisnimien tausta voi olla myös aivan eri: räisäläiset ovat kutsuneet Tiittalaa yleisesti nimellä Olkkola.

Räisälän paikannimiä on tallennettu vuosikymmenten aikana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkistoon. Kokoelmissa on nimen ohella murreasu, taivutustieto, paikan laji ja sijainti ja usein muutakin nimen käytön ja paikan kuvausta. Nimiarkiston nimiliput ovat olleet keskeinen lähde kylännimiä selvitellessäni. Lisäksi olen haastatellut tätä kirjoitusta varten muutamia räisäläisiä nimien tuntijoita eri puolilta pitäjää (mm. Irja Kavenius, Aarne Räkköläinen, Juho Viskari, Aimo Kalenius, Eino Määttänen, Eino Kaija ja Arvi Naukkarinen). Olen myös katsonut, miten esimerkiksi kyläkirjojen ja Räisäläisen kirjoittajat käyttävät kylännimiä.

Räisälän kylien ja kylänosien nimet

• Räisälän kylänosien nimistä
• Unnunkosken, Hytinlahden, Härskeensaaren ja Kivipellon seudulla
• Särkisalon ja Myllypellon kolkilla
• Humalaisten ja Tiurin sopilla

Siirlahti

Historiallisista syistä maarekisterikylät koostuivat eräissä osissa Räisälää useista erillisistä palstoista, joiden välissä saattoi olla kilometrien verran toisten kylien maita. Useimpien kylien vanhin asutus oli Vuoksen päähaarojen tuntumassa, mutta esimerkiksi Rautakopran ja Neitsytkallion kylillä oli Kaukolan ja Kirvun rajoilla asti ulkopalstoja, joille oli syntynyt vankkaa asutusta. Sellaisessa tilanteessa rekisterikylän nimi saattoi johtaa kuulijan ajatukset pitkällekin harhaan. Oli selvää, että ruvettiin mieluummin käyttämään paremmin paikallistavia epävirallisia kylän tai kulmakunnan nimiä. Siirlahti ei ollut rekisterikylä, mutta kylänä siitä tietenkin puhuttiin ja puhutaan aivan yleisesti. Kansan suussa tämä kylännimi Siirlahti tarkoittaa alueita, jotka olivat monen rekisterikylän takamaita (Neitsytkallion ja Rautakopran lisäksi muun muassa Hytinlahden, Lamminaution ja Karkolan). Siirlahdessa oli kauppoja ja kansakoulu, ja seudun asukkaat järjestäytyivät Siirlahden nimen alle esimerkiksi karjataloudessa: Siirlahden tarkastusyhdistys 1914, Siirlahden maidonmyyntiosuuskunta 1925. Erityisesti koulupiirit loivat 1900-luvulla alueidentiteettiä, ja viime vuosikymmenten Räisälän hienoissa kyläkirjoissa on ollut luontevaa käyttää koulupiirijakoa eikä niinkään rekisterikyläjakoa.

Pekarlaisten kellarissa 2010. Helena ja Anne Pekarilan suvun kotitalo kuului Luotsanlahden rekisterikylään, Leviänlahden kulmakuntaan ja voitiin lukea osaksi Siirlahtea. Kuva: Sami Suviranta.

Niemenkylä

Niemenkylä on räisäläisille tuttu kylännimi. Rekisterikylä ei Niemenkylä kuitenkaan ollut, vaan se käsitti Sutkenlahden pohjoispuolisella niemimaalla olevat pieniin Patakselan, Kiisanlahden, Tiittalan, Läheniemen, Humalanpellon, Muonolan ja Sutkenlahden rekisterikyliin kuuluneet alueet. Ne muodostivat selvärajaisen kokonaisuuden, josta oli käytännöllistä haastaa omalla nimellään. Kylien maita oli myös etelämpänä, Sakkalin suunnalla, ja sen alueen asukkaat olivat "sakkalipuoloisii" erotukseksi Niemenkylän asukkaista, jotka olivat "kyläpuoloisii" tai "niemekyllöisii". Koko Niemenkylä luettiin puolestaan osaksi laajasti ymmärrettyä Unnunkosken kylää.

Tiuri

Räisälän etelä- ja itäosissa rekisterikylät eivät olleet pieniä niin kuin Niemenkylässä vaan Humalainen, Tiuri, Särkisalo ja Myllypelto olivat laajoja niin sanottuja seutukyliä. Niiden alueet olivat varsin selvät, mutta suuren koon takia oli usein tarpeen määrittää paikka lähemmin kylänosan nimen avulla.

Tiurin kansakoulu sijaitsi Tiurinkoskella. Kun pohjoisemmas Tiuriin perustettiin toinen koulu, sille oli annettava jokin muu nimi. Nimeksi tuli Kynsjärven kansakoulu sillä suunnalla olevan järven mukaan, vaikka koulu rakennettiin Vuoksen rantaan, melko kauas Kynsjärvestä. Nimenvalintaa sanovat tiurilaisetkin vähän ihmetelleensä. Asutusnimenäkin Kynsjärvi tarkoitti lähinnä vain järven rantamien taloja, joista useammat kuuluivat Räisälän kylään kuin Tiuriin. Ilmeisesti koulunnimen vaikutuksesta nimi "Kynsjärvi" on merkitty asutusnimenä joihinkin karttoihin keskelle Suurtakylää tai Hovikylää, jonne se ei perinteisesti kuulu.

Humalainen

Pitäjän eteläisin kylä on Humalainen. Nimeä käytettiin myös pitemmässä muodossa "Humalaisiikylä", jonka yleiskielistetty kirjoitusasu olisi Humalaisienkylä. Kylän osia ovat muun muassa Lallukanmäki, Lomanen eli Lomasenmäki ja Puukansoppi. Humalaisiin luettiin usein lisäksi Tiurin suunnassa oleva Haaparanta, joka muodosti oman rekisterikylänsä nimeltä Tiurinmäki.

Särkisalo

Särkisalon (murteessa Särssalo) kulmakuntia ovat pohjoisessa entisistä saarista koostuvalla niemimaalla Sikosaari, Rammansaari ja Hovisaari ja manteren puolella muun muassa Korpela, Sallisenmäki ja Marttilankolkka. Kylän tärkein keskuspaikka oli Salokylä Hovinsaaren eteläpuolella. Räisälässä oli Salokylä-niminen kulmakunta myös Hytinlahdella.

Myllypelto

Särkisalon itäisen naapurin Myllypellon nimessä on kiintoisaa vaihtelua. Ennen vanhaan oli käytössä nimi Mellitsanpelto ja myös muodot Melnitsanpelto, Mellitsäpelto ja Mellitsä. 1900-luvun alkukymmeninä yleistyi ja vakiintui nimi Myllypelto sekä kansanomaiseen että viralliseen käyttöön. Sekään ei silti ole uusi nimi, sillä siitä on mainintoja vanhoissakin asiakirjoissa.

Räisälässä kaikkien maarekisterikylien nimet ovat jo useita vuosisatoja vanhoja. Ne esiintyvät viimeistään 1700-luvun, useimmat jo 1600-luvun asiakirjoissa.

Näpinlahti

Kylännimen Näpinlahti voi nähdä Räisälän kartoissa monellakin puolella pitäjää ja lisäksi Käkisalmen maalaiskunnan puolella. Siellä, 1800-luvulle Räisälään kuuluneella alueella, on nimen kantasija. Räisälän keski- ja länsiosissa oli vanhaa perua Näpinlahden rekisterikylän palstoja, mutta räisäläisten puheessa ei nimikokoelmien mukaan juuri käytetty Näpinlahti-nimeä, vaan sen sijaan paikallisia kylän ja kulmakunnan nimiä.

Kirkonkylä

Pitäjän keskusta kuului rekisterikylään nimeltä Räisälä, mutta keskustan seudusta haastettaessa käytettiin tavallisesti selvemmin kuvaavaa nimeä Kirkonkylä. Kirkonkylään luettiin lähimpiä alueita muistakin rekisterikylistä, kuten Putoriasta.

Makkola

Kirkonkylän länsipuolinen Makkola oli rekisterikylänä laaja, mutta Makkolana on voitu puhua vieläkin laajemmista alueista Kökkölässä, Lammasmäellä ja myös Killatsun pohjoispuolella, jotka kuuluivat Makkolan koulupiiriin ja olivat historiallisestikin yhteydessä Makkolaan.

Raja-ahon Rami kotipaikallaan, joka oli maarekisterissä Näpinlahden kylää, mutta asukkaiden puheessa Makkolaa. Kuva: Sami Suviranta.

Ivaska ja Kivipelto

Kylää, jonka rekisterinimenä on Ivaskanmäki, sanottiin tavallisesti lyhyesti Ivaskaksi. Nimellä Ivaskanmäki taas voidaan Aarne Räkköläisen kertoman mukaan joskus tarkoittaa vain yhtä osaa kylästä, Marilanmäkeä. Lisäksi voidaan erottaa useita pienempiä kulmakuntia, kuten Ripolanmäki, Matjas ja Senskei. Ivaskan naapurissa Kivipellon kylän eteläosassa Sääkymässä oli niin paljon taloja, että siitä on voitu puhua omana kylänäänkin.

Taivutus

Suomen kielessä asutusnimiä taivuttaessa on hyvä tuntea paikallinen tapa ja noudattaa sitä. Räisäläisittäin sanotaan Härskeensaaressa eikä -saarella, Lohikalliossa, Hytinlahdella (murteessa Hytilahel, Hytylahel) eikä -lahdessa. Sitä vastoin muiden lahti-loppuisten kylännimien taivutustapa on Tekemälahdessa (-lahes), Kiisanlahdessa (Kiisalahes, Kiislahes). Myös pelto-loppuisissa kylännimissä vallitseva taivutus on -pellossa: Lokinanpellossa, Kivipellossa (Kivpellos), Myllypellossa. Nämä säännöt eivät kuitenkaan ole ehdottomia, vaan taivutuksessa on voinut hyvin esiintyä vaihtelua jo ennen vanhaan Räisälässä.

Ivaskaiset ja muut asukkaannimitykset

Kaikista kylännimistä ja muista asutusnimistä voidaan suomen kielessä muodostaa asukkaannimitys lainen-johtimella. Karjalainen tapa on, että la- ja lä-loppuisista ei käytetä sellaisia muotoja kuin räisäläläiset tai makkolalaiset, vaan sanotaan tuttuun tapaan lyhyemmin räisäläiset, makkolaiset (murteessa makkolaist). Kylien asukkaiden nimityksiä ovat Räisälän murteessa myös esimerkiksi: ivaskaist, humalaist ja humaloist, hytylahtoist, lammasmäkköist.

Tarhalan asukkaista voitiin käyttää nimitystä "tarhalaist", mutta kylän kantapalstalla asuvista sanottiin myös "pulakamäkköist". Vastaavasti Virtelän ja Luotsanlahden kantapalstojen asukkaat olivat harvemmin "luotsalahtoist" ja "virtelöist", mutta tavallisemmin "huppusmäkköist" ja "sipromäkköist".

Oman kylän ja naapurikylien tuntemus on tärkeä osa räisäläisyyttä. Räisäläisten Säätiö on koonnut ja kokoaa tietoja Räisälän kylistä ja kulmakunnista - muutenkin kuin nimien näkökulmasta - nettisivuilleen osoitteeseen www.raisala.fi > Kylät.