Karilaisten Sukuseura

Karilaisia on asunut Karjalan kannaksella 1700-luvulla ainakin Pyhäjärvellä, Muolaan Vuosalmella, Kirvussa ja Räisälässä. Suvusta on tutkittu Kirvun-, Pyhäjärven-, Mertjärven-, Räisälän- ja Vuosalmen sukuhaaraa. Mertjärven kolmesta veljeksestä Matin poika Matti siirtyi Käkisalmen lääniin n. 1685. Hänen poikansa Heikki asui 1724 Räisälän Tiurinkylässä yhtä kylän parhaista taloista. Suku jatkui Tiurin ja Alhotojan kylissä nimellä Karilainen.

Kuisman sukuseura

Vanhimmat tiedot Kuismista ovat Kirvun pitäjän Läylölän kylästä vuodelta 1543, ja mahdollisesti kaikki Kuismat polveutuvat tästä Läylölän "kanta­talosta". Ennen evakkoon lähtöä Kuismia asui pääasiassa Karjalankannaksella Antrean, Kaukolan, Kirvun, Muolaan, Räisälän, Sakkolan ja Vuoksenrannan kunnissa. Kuisman sukuseura on perustettu vuonna 2000.

Lallukan sukuseura

Lallukan suku on vanha, karjalainen suku. Alkuun on ollut yksi Lallukka-suku, josta on ajan myötä kehittynyt kolme sukuhaaraa: Tiurin Aholan, Tiurin Hovimäen ja Humalaisten kylän Lallukat, joista on peräisin kuuluisin Lallukka, kauppaneuvos Juho Lallukka. Lisäksi löytyy Raudusta yksi sukuhaara. Lallukan Sukuseura ry on perustettu vuonna 1989.

Laukkasten sukuseura

Laukkasten sukuseuran perustana on sukunimi. Sukuseuraan kuuluu kymmeniä eri esi-isistä polveutuvia Laukkas-sukuja. Räisälän Laukkasia seurassa on lähinnä Humalaisten ja Tiurinmäen (Haaparanta) kylistä sukua olevia. Sukuseura on perustettu 1988.

Ovaskan sukuseura

Ovaskan suku polveutuu Kirvun pitäjän Kirvunkylässä eläneestä Niilo Ovaskasta, joka mainitaan vuosien 1545–1593 maakirjoissa. Myöhemmin suvun edustajia oli muuttanut muihin Karjalankannaksen pitäjiin mm. Jääskeen, Räisälään, Kaukolaan, Hiitolaan ja Rautjärvelle. Ovaskan sukuseura on perustettu vuonna 1997.

Pelkosten sukuseura

Sukuseuran tarkoituksena on selvittää sen Pelkosten suvun vaiheita ja historiaa, johon kuuluivat mm. Räisälän Virtelästä veljekset Heikki (1850-1913), Aatami (1852-1913) ja Matti (1870-1944) Pelkonen, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Pelkosten sukuseura on perustettu 1998.

Pipatti sukuseura

Pipattien juuret ovat entisen rajan takana Karjalassa, Jaakkiman Kurenrannassa. 1800-luvun loppupuolelta siitä oli osa muuttanut Kurkijoelle. Hieman aikaisemmin lähtenyt mm. Räisälän sukuhaaran perustaja. Myös Uukuniemelle siirtyi tätä Pipattien sukua.

Pokkisen sukuseura

Pokkisen sukuseuraan kuuluu kolme sukuhaaraa. Niistä vanhin on Jääsken-Antrean haara, joka ulottuu 1500-luvulle. Räisälän haara on 1600-luvulta ja Kivennavan haara 1700-luvulta. Lisäksi Pokkisia on muuttanut Inkerinmaalle vanhimman tiedon mukaan 1600-luvulla. Sukuseura Pokkinen ry on perustettu 1989.

Sepän Suku

Sepän suvun kantaisä, seppä Nuutti Ollinpoika ryhtyi talolliseksi 1600-luvun lopulla ja perusti oman tilan Räisälän pitäjän Makkolan kylään. Sama suku hallitsi Seppälän tilaa Makkolassa aina evakkoon lähtöön asti. Sukuseura Sepän Suku ry on perustettu 1996.

Sinkon sukuseura

Suomessa Sinkkoja on elänyt Viipurissa, Uudellakirkolla, Räisälässä, Jaakkimassa, Ristiinassa, Lappeella ja Lemillä. Sukuseuran tarkoituksena on koota yhteen eripuolilla suomea ja ulkomailla asuvia Sinkon sukuun kuuluvia henkilöitä. Sukuseura on perustettu 1997.

Väkelän sukuseura

Väkelän suku on saanut nimensä samannimisestä talosta, joka sijaitsi Räisälän pitäjän Hytinlahden kylässä. Lauri Väkiparta oli ensimmäinen tiedossa oleva Väkelän isäntä ja hän ryhtyi isännöimään taloa vuonna 1685. Myöhemmin taloa isännöineen Matti Kaijan tytär meni naimisiin Juho Väkiparran kanssa vuonna 1870. Heille syntyi peräti seitsemäntoista lasta. Näistä jälkeläisistä muodostui 13 sukuhaaraa, jotka vuonna 1985 perustivat Väkelän sukuseuran.

Härskeensaaren Haikoset

Sukututkimus Elias Haikonen s.1708 ja Kaariina Iivonen s.1710 perheestä. He asuivat Räisälän pitäjän Härskeensaaren kylässä. Perheeseen syntyi lapset Matti, Simo, Elias, Joonas ja Maria. Kukin lapsi meni aikoinaan naimisiin ja sai jälkeläisiä. Sivuilla on julkinen tietokanta yli 100 vuotta vanhoihin henkilötietoihin, sekä kuvia/tarinoita Räisälän pitäjästä ja suvusta.