Sankarihaudalle johdatti kulkueen Harjavallan Soittokunnan tahdittamana Kullervo Tupi. Suomen lippua kantoi Jouko Tupi ja airueina olivat Jessika Jakonen ja Marika Määttänen. Räisälän lipun kantajana oli Risto Pohjalainen, Harjavallan Karjalaseuran lipun Yrjö S. Kaasalainen.

74. Räisälä-juhla Harjavallassa

Järjestyksessään 74. Räisälän pitäjäjuhlan paikka oli tänä kesänä Harjavalta. Juhlamessu oli
vanhassa kirkossa ja pääjuhla Harjavalta-salissa. Juhlan järjestäjinä olivat
Räisäläisten Säätiö ja Harjavallan Karjalaseura.

Juhlapäivä aloitettiin Harjavallan vanhassa kirkossa. Saarnan piti Heikki Väkiparta, liturgina oli Niko Huttunen ja kanttorina toimi Pasi Nieminen. Tekstinlukijana oli Yrjö S. Kaasalainen. Kolehti kannettiin tuttuun tapaan räisäläisten kristillisen perinteen vaalimiseksi. Messun jälkeen oli kunnianosoitus sankarihaudoilla. Puheen piti säätiön hallituksen vpj. Seila Hoppendorff. Kukkalaitteet laskettiin sankarihaudoille ja Karjalaan jääneiden muistomerkille.

Juhlamessun ja kunnianosoituksen jälkeen väki siirtyi koulukeskuksessa sijaitseviin tiloihin, jonne oli järjestetty ruokailumahdollisuus. Harjavalta-salissa oli pääjuhla, joka aloitettiin perinteiseen tapaan ”Karjalaisten laululla”, säestyksestä vastasi Harjavallan Soittokunta johtajanaan Heikki Syrjänen. Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Jouko Perttu esitti tervehdyssanat ja musiikkipainotteisessa juhlassa esiintymisvuorossa olivat seuraavaksi Pasi Nieminen, laulu ja Vesa Formunen säestys. Harjavallan kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo-Riitta Tuomela. Harjavallan Soittokunnan esitysten jälkeen kuultiin Pääkaupungin Räisäläisten tervehdys ja Saara Humalamäen lauluja Teemu Kosken säestämänä. Satakunnan laulun jälkeen oli vuorossa väliaika kahvitarjoiluineen.

Pasi Niemisen ja Vesa Formusen musiikkiesitysten jälkeen oli vuorossa VTT Seppo Lallukan juhlapuhe. Hänen äiti oli syntyisin Laatokan Karjalan Soanlahdelta ja isä Räisälän Tiurista. Isän kotipaikka oli Tiurin kylää halkovan maantien suunnasta katsottuna Vuoksen takana. Talon nimi oli Jurkkala. Siellä hänen isovanhemmille kehkeytyi suurperhe: seitsemän poikaa ja viisi tyttöä. Juhlapuheessaan Seppo Lallukka kertoi Venäjällä asuvista etäisistä kielisukulaisistamme, kertoi hieman niiden menneisyyttä ja nykypäivää.

Sitten kuultiin jälleen musiikkia soittokuntalaisten toimesta. Huomionosoitukset jakoivat Jouko Perttu, Seila Hoppendorff ja Kirsti Mäkitalo. Hanuritaitaja Vesa Formusen musiikkisikermän jälkeen Rauman Karjalaseuran puheenjohtaja toivotti väen tervetulleeksi vuoden 2020 Räisälä -juhlaan Raumalle. Päätössanat esitti säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Jarkko Peltola. Juhla päätettiin ”Maamme” -lauluun. Pääjuhlan sujuvasanaisena juontajana toimi Mauri Paavilainen.

Kuva: Matti Puputti luovutti juhlapuhujalle Seppo
Lallukalle valmistamansa Hovisaaren ristin.

Ansiomerkit ja muistamiset

Pääjuhlassa luovutettiin Karjalan Liiton pronssinen ansiomerkki Jarkko Peltolalle, Karjalan Liiton pöytästandaari Heikki O. Haikoselle, Räisäläisten Säätiön pöytästandaari Ossi Kamppiselle. Räisäläisten Säätiön kruunullisen merkin saivat Erkki Marila, Ossi Kamppinen, Leo Rantahalvari ja Onni Rantahalvari. Räisäläisten Säätiön historiikki luovutettiin Heikki Väkiparralle, Pirjo-Riitta Tuomelalle (Harjavallan kaupunki) ja Pasi Niemiselle (Harjavallan seurakunta).

Säätiön hallituksen pj. Jouko Pertun tervehdyssanat

-Karjala on ollut tuhatvuotinen idän ja lännen välisen taistelun näyttämö ja jauhaantunut siinä kuin myllynkivien välissä. Niinpä se ei enää ole mitenkään yksiselitteinen käsite, vaan siitä on moneksi. Karjala on täynnä nostalgiaa, mystiikkaa, tunnetta ja perinnettä, sanoi säätiön hallituksen pj. Jouko Perttu.

-Rajantakainen Karjala on erityisen kiinnostava alue monestakin syystä. Ensinnäkin on paljon meitä, joiden sukujuuret ovat sieltä lähtöisin, ja sitten on heitä, joiden sukulaiset ovat siellä sotineet. Mutta ennen kaikkea Karjala on mahdollistanut itsenäisen Suomen synnyn, sillä se on toiminut puskurivyöhykkeenä idän ja lännen välisessä taistelussa, ja siksi sieltä on myös löydettävissä mitä mielenkiintoisimpia kulttuurisia kerrostumia, joita jatkuvasti vaihtuneet valtasuhteet ovat jälkeensä jättäneet.
Tässä oli lainaus Arvo Tuomisen kirjasta ”Karjala, koko tarina”. Kirja avaa Karjalan historiaa hienolla tavalla ja luo katsauksen koko Karjalan alueeseen.

Karjalassa on osa meidän juuristamme

-Tämän kuukauden alkupäivinä tuli kuluneeksi 75 vuotta Normandian maihinnoususta, joiden juhlallisuuksia saimme tiedotusvälineistä seurata. Ne harvat veteraanit, jotka olivat vielä mukana juhlallisuuksissa ja heidän jälkeläisensä korostivat, ettei tuota tapahtumaa saa koskaan unohtaa.
-Aivan samaa me voimme korostaa, ettemme saa koskaan unohtaa Karjalaa. Siellä on osa meidän juuristamme. Näillä pitäjäjuhlilla haluamme vaalia niitä meille tärkeitä perinteitä, jotka palauttavat mieliimme omat ja vanhempiemme ja heidän vanhempiensa synnyinseudut ja ehkä myös jonkin verran tapoja.
Jouko Perttu totesi, että Räisälä -juhlaa vietetään Harjavallassa kahdeksatta kertaa.
-Edellisen kerran juhla oli täällä vuonna 2008. Tämä Räisälä -juhla on järjestyksessään 74. ja voimme todeta, että juhla sopii erinomaisesti tällä kertaa Harjavaltaan kun Harjavalta viettää olemassa olonsa 150-vuotisjuhlavuotta. Oman painavan leimansa Harjavallan voimakkaaseen kehitykseen ovat antaneet karjalaiset, joita tänne saapui peräti 45 luovutetun alueen kunnasta.

Räisäläistaustaiset mukana monessa

-Harjavallan Karjalaseura perustettiin helmikuussa 1945, jolloin räisäläisiä ei ollut vielä paljoakaan. Jo vuotta myöhemmin heidän määränsä oli kohonnut 143:een ja siitä pian yli kahdensadan. Harjavallan Karjalaseuran puheenjohtajina ovat olleet useat räisäläistaustaiset henkilöt.

Räisäläiset yritykset löysivät Harjavallassa hyvän kasvualustan; ainakin Räisälän Liike, Yrjö Poikselän villakarstaamo, Väinö Vaitojan puusepäntehdas, Liimataisen kirjakauppa, Albert Kuisman rautakauppa ja urheiluliike Kukola-Sport ovat kaikki edustaneet räisäläistä yrittäjähenkeä parhaimmillaan.
-Pankkien, eri taloudellisten ja aatteellisten yhteisöjen hallinnossa ovat räisäläiset olleet innokkaasti mukana. Kunnan- ja kaupunginvaltuustossa sekä lautakunnissa ovat olleet useat räisäläistaustaiset ja karjalaistaustaiset henkilöt heitä on siellä edelleen, kuten tämän tilaisuuden juontaja Mauri Paavilainen, joka on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
-Harjavalta elää terveellä sykkeellä nykypäivää. Siihen mahtuu kuitenkin hyvin mukaan räisäläinen ja karjalainen perinne ja sen uskollinen vaalinta.
-Meillä on tänään erittäin musiikkipainotteinen ohjelma. Olemme saaneet esiintyjiksi paikallisia voimia sekä vähän kauempaa saapuneita ystäviämme, josta esitän jo tässä vaiheessa suuret kiitokset siitä, että olette mahdollistaneet meille hienon ohjelman. Haluan kiittää myös kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja, jotka ovat edesauttaneet muuten tämän tilaisuuden onnistumisen. Suuret kiitokset Harjavallan Karjalaseuralle yhteistyöstä tämän tilaisuuden rakentamisessa.
-Tuon tähän tilaisuuteen myös Karjalan Liiton ja Karjalan Liiton Satakunnan Piirin tervehdykset. Ollessamme jonkin paikallisyhdistyksen jäsenenä, olemme samalla osa koko Karjalan Liittoa. Näin parhaiten tuemme sitä arvokasta Karjalaista perinnettä ja sen säilymistä. Kehotankin niitä, jotka eivät vielä ole minkään Karjalan Liiton paikallisyhdistyksen jäsenenä, liittymään ja uhraamaan pieni vuotuinen jäsenmaksu yhteiselle hyvälle.
-Toivotan teidät kaikki sydämellisesti tervetulleeksi tähän Räisälä -juhlaan ja tehdään juhlasta juhla!

Pasi Nieminen lauloi ja häntä säesti Vesa Formunen.

Lue lisää Räisäläinen 03/19 lehdestä.

Kuvia vuoden 2019 Räisälä-juhlasta
Takaisin etusivulle