Räisälä-museo 10 vuotta Köyliössä

Teksti: Seila Hoppendorff
Kuvat: Seila Hoppendorff ja Timo Karonen

“Lämpimät kiitokset Räisäläisten Säätiölle Räisälä- museon Köyliö-vaiheen 10-vuotisjuhlapäivänä räisäläisen kulttuuriperinteen vaalimisesta ja esilläpidosta Räisälä-museossa.
Onnea ja menestystä Räisälä-museolle ja sen hyväksi työtä tekeville museon seuraavallakin vuosikymmenellä!
Liehukoon räisäläisyyden lippu keskuudessamme edelleen korkealla!”

Näillä säätiön kunniajäsenen Antti Kuisman terveisillä juhlaväelle alkoi museon 10-vuotisjuhla lauantaina 24.8.2024 kello 13. Tervehdyksen esitti Antin puolesta juhlaväelle säätiön hallituksen sihteeri Timo Karonen. Sitten laulettiin yhdessä Johanna Toivanen-Perkon laulattamana ja miehensä Johannes Perkon säestämänä Karjalaisten laulu.
Merja Ääri kiitti säätiötä sujuvasta yhteistyöstä kunnan ja erityisesti koululaisten kanssa. Hän kertoi ilahtuneensa suuresti viime keväänä kutsusta saapua virpojaisiin museolle ja erityisesti lasten yhdessä museolla tekemistä virpomisvitsoista, jotka ovat olennainen osa karjalaista virpomisen perinnettä myös luterilaisessa muodossaan.
Outi Örn käsitteli puheessaan museotoiminnan merkitystä karjalaisten perinteiden ja historian elävänä säilyttämisessä, kiittäen samalla säätiötä valtavasta työstämme. Karjalan Liiton tämän vuoden teemana ovat museot. Erityiset kiitokset hän esitti lukuisille vapaaehtoisille museotoiminnan ylläpitäjille ja museolle tarinoitaan ja tavaroitaan lahjoittaneille. Puheen vakava viesti käsitteli Lönnrotin patsaan töhrimisestä nousseen kohun kaltaisia perättömiä provokaatioita ja korosti maltin sekä tosiasioiden tarkastamisen ja historian tuntemuksen tärkeyttä.

Oli jälleen Johannan ja Johanneksen vuoro esittää pari laulua. Karjalan kunnaiden jälkeen säätiön sihteeri ilmoitti voimistuneiden tuulten ehkä ennakoivan sateen alkamista ja laulettiin yhdessä vielä Satakuntalaisten laulu, mutta juhla ei päättynyt vaan siirrettiin sisätiloihin. Avoimet ovet museoon oli avattu jo tuntia ennen juhlatilaisuuden alkua ja lisäksi Osuuspankin tiloissa Köyliöntien toisella laidalla oli juhlaväelle luvassa kahvitarjoilua karjalanpiiraiden ja makeiden leivosten kera.
Osuuspankin tiloissa pääsivät vuorollaan ääneen myös säätiön museotoiminnasta vastaava Risto Pohjalainen sekä Räisälä- keskuksesta vastaava Kirsti Mäkitalo, jotka raottivat yleisölle hieman säätiön ja museon toiminnan arkea.
Avoimet ovet -kutsun mukaisesti kello 12 alkaen vapaaehtoiset museovahdit opastivat ja vastailivat museokävijöille perusnäyttelystä ja sukututkimuksesta esitettyihin kysymyksiin. Kun Säkylä-Köyliön kanttori Johannes Perko pääsi itse kunnostamansa urkuharmoonin kimppuun, alkoivat soida Satakuntalaisten laulun tutut sävelet ja laulettiin Karjalan kunnaat uudelleen, nyt pienen porukan hartaana yhteislauluna. Löydät lyhyen videon Perkojen musiikkiesityksistä Räisäläisten Säätiön Youtube-kanavalta internetistä.

Pitkälti toista sataa museokävijää tutustui Avoimet ovet -juhlapäivänä perusnäyttelyyn, yhdet yleisemmin ja toiset tarkemmin rajatun kiinnostuksen mukaisesti. Palaamme näihin tarkempiin kiinnostusten kohteisiin ja saatuihin hyviin ideoihin Räisäläinen-lehden tulevissa numeroissa tarkemman perehtymisen jälkeen.

Karjalaisten viimeisin evakuointi Suomessa alkoi Räisälässäkin 80 vuotta sitten. Samasta ajankohdasta käynnistyi myös niin kutsuttu asutusvaihe, jonka seurauksena vuonna 1944 Säkylän kunnan asukasluku liki kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Sillä oli suuri myönteinen vaikutus kulttuuriin, maatalouteen ja yritystoimintaan koko Satakunnassa. Satakuntalaiset ottivat Karjalasta evakuoidun väestön hyvin vastaan, osittain senkin vuoksi, että talvi- ja jatkosodassa suuri joukko satakuntalaisia puolusti yhteistä maatamme juuri kannaksen lohkolla. Jo noina raskaina vuosina rakkaus yhdisti ihmisiä perheiksi ja Satakunta aukeni uusiksi kodeiksi. Vaikka karjalaiset murteet ovat vaihtuneet satakuntalaiseksi puheen parreksi, karjalaisuus on säilynyt perinteissä ja siirtynyt jo useamman sukupolven yli säilyäkseen edelleen myös uusine piirteineen.
Kiitos lukuisista onnitteluista ja viesteistä, joita olemme saaneet Räisäläisten Säätiöön, Räisäläinen- lehteen ja vieraskirjaamme museolle. Tarinamme jatkuu esimerkiksi kaksivuotiaana Räisälästä Humalaiskylästä evakuoidun Laukkasten tyttären, eli Lindqvistin Tuulan sanojen siivin. Hänkin on esimerkki ahkerista puurtajista, kuten kunniapuheenjohtajamme “Kaatos Jussi”, joiden työtä mieluusti ja kunnioittaen jatkamme.

Takaisin syyskuun 2024 lehteen