Räisäläisten Säätiölle luovutettiin arvokasta historiaa

Vierailin maaliskuun toisella viikolla kotiseutumatkoilta ja räisäläisten juhlilta monille tuttujen Pirkko ja Aimo Kaleniuksen luona Uudessakaupungissa. Kotimatkalleni sain heiltä mukaani takapenkille Räisälän pitäjän Humalaisten ja Siirlahden kylien sekä Viipurin kaupungin ja Lallukan suvun historiaan liittyvän maalauksen. Kaleniusten tahto oli luovuttaa se nyt edelleen Räisäläisten Säätiön haltuun. Mutta kuinka taulu kulkeutui Pirkolle ja Aimolle?
Uuteenkaupunkiin muutti aikoinaan Turusta eläkepäiviään viettämään pariskunta ja he tutustuivat Kaleniuksiin. Yhteisiä puheenaiheita löytyi, koska mies oli juuriltaan viipurilainen ja vaimo etenkin taiteen harrastaja. Karjalaisaiheiset tilaisuudet sekä Torstai maalarit -kerho toivat heitä samojen mielenkiinnon kohteiden äärelle. Aimo Kalenius on monien harrastusten lisäksi ollut “aina” innokas ja taitava kuvataiteen harrastaja. Taidoista on ollut hyötyä työelämässä sekä muun muassa kyläkarttojen piirtämisessä.
Erään kerran Aimo sai kutsun pariskunnan kotiin eikä hädin tuskin ollut sisäpuolelle ehtinyt, kun hänet jo ohjattiin peräkammariin, jossa taulu esiteltiin hänelle. Hän tunnisti aiheen pian Räisälän Siirlahdessa sijainneeksi Juho Lallukan maakaupaksi ja kertoi taulua esitelleille, että hänelläkin oli kytkös mummonsa Katri Kaleniuksen kautta sinne Siirlahden kylälle. Mummo oli syntynyt hyvin lähellä kyseessä olevaa kauppapuotia, joka sijaitsi Siirlahden tienristeyksestä vasemmalle noin kilometrin päässä korkeahkolla harjulla. Aikaa kului vierailusta ja sitten Aimo päätti kysyä saisiko valokuvata taulun. Niin tapahtuikin. Vaan tuskin oli Aimo ennättänyt valokuvaus reissultaan takaisin kotiin, kun puhelin soi.

”Me olemme päättäneet antaa sen taulun sinulle, mutta sillä ehdolla, ettei sitä saa myydä kenellekään, ainoastaan antaa.” Pariskunta perusteli vielä päätöstään, ettei heille ollut huutokauppahankinnalleen sellaista arvoa ja merkitystä, mikä sillä tulisi olemaan Aimolle. He kertoivat tietävänsä taulun tekijästä sen verran, että taulun oli maalannut Jalmari Elia, joka oli lähtenyt Karjalaan hakemaan uusia maalausaiheita. Hänen tavoitteensa oli löytää myös sellaisia aiheita ja kohteita, joista ostajat kiinnostuisivat. Yksi kiinnostava kohde oli kuuluisa edesmennyt kauppaneuvos Juho Lallukka ja varsinkin appiukoltaan Matti Jääskeläiseltä saamansa vanha riihi, jonne Juho perusti ensimmäisen kauppansa ja josta vaurastuminen alkoi. Tiesivät vielä kertoa kuulleensa, että taidemaalari Elia oli ”hurahtanut” karjalaisuuteen niin paljon, että piti jaloissaan tuohisia tohveleita ja kantoi selässään tuohikonttia palatessaan takaisin Turkuun.
Alla lyhyt lainaus Aimo Kaleniuksen saatekirjeestä, jonka sain taulun luovutuksen yhteydessä.
“Taulun on maalannut Jalmari Elian (5.5.1893 - 7.11.1949). Hän oli syntynyt Pohjois-Satakunnassa Karkun pitäjässä. Wikipediassa olevien tietojen mukaan hänet mainitaan taidemaalari- ja kuvanveistäjäksi. Jotkut lähteet kertovat hänen erikoistuneen muotokuvamaalaukseen. Bukowskin taidehuutokaupassa on hänen taulujaan, joista mainittakoon Maalaistalo talvella vuodelta 1924 ja Pihapiiri 1931. Elian omatakeinen signeeraustyyli toistuu näissä tauluissa, samoin kuten myös säätiölle luovutetussa taulussakin.”

Taulun uusi koti

Luovutussopimuksen kautta tämä historiallinen taulu on nyt säätiön hallinnassa. Tulemme asettamaan sen esille. Räisälä- museossa on rajallisesti seinäpinta- alaa, mutta saamme varmasti järjesteltyä teokselle hyvän paikan viimeistään syksyllä, kun Räisälä-museo täyttää 10 vuotta.

Takaisin maaliskuun 2024 lehteen