Pitäjälehdet pohtivat yhteistyötä
Teksti: Timo Karonen
Kuvat: Karjalan Liitto ja kirjoittaja
Karjalatalolle kokoontui lauantaina
4. helmikuuta innostunut
joukko karjalaisten suku-
ja pitäjälehtien tekijöitä eri
puolilta Suomea. Kolmekymppinen
Mikko Ovaska, graafisen
alan insinööri ja Ovaskan
sukuseuran lehden graafikko
oli tällä kertaa lehdentekijöistä
nuorin. Vanhin oli
vuonna 1950 perustettua Johannekselainen-
lehteä edustanut
ihana Liisa Katajainen,
joka oli tällä kertaa ainoa luovutetussa
Karjalassa syntynyt
evakko. Hän on Johannes-seuran
puheenjohtaja. Seura täyttää
6. joulukuuta tänä vuonna
75 vuotta. (kuva)
Varsinkin sukututkimusta
tehneille on selvää, että esivanhempamme
asuivat useiden sukupolvien
ajan kuka missäkin
päin kaunista Karjalaa. Suvut
levittäytyivät kylä kylältä, pitäjä
pitäjältä ja kaupunkeihin.
Puolisoita löydettiin naapuripitäjistä
ja kauempaakin muun
muassa sukujuhlien, tanssimatkojen,
nuorisoseurojen, suojeluskuntien,
opiskelujen ja töiden
myötä. Siksi pitäjälehden
lukijan kiinnostus ulottuukin
ehkä useampien pitäjien lehtien
kertomiin tarinoihin ja useiden
eri pitäjien nimissä järjestettyihin
suku-, kylä- ja pitäjäjuhliin.
Ja tietenkin Karjalaisiin
kesäjuhliin ja muihin Karjalan
liiton järjestämiin tapahtumiin.
Karjalan liitto kehittää Karjala-brändiä pitäjäja sukulehtien kanssa
Lehtiseminaarin avasi Karjalan
liiton puheenjohtaja Martti
Talja kertomalla liiton tavoitteena
olevan pystyä hyödyntämään
digitaalisuuden tarjoamia
uusia viestinnän mahdollisuuksia
yhä paremmin. Hän
esitti kolme selkeää kysymystä,
jotka alustivat lehdentekijät
aamupäivän ajaksi kertomaan
oman lehtensä tilanteesta ja tulevaisuudesta.
1. Millainen rooli lehdillä on
liiton digitaalisen viestinnän
aikakaudella?
2. Miten paperisista lehdistä
tehdään digitaalisia?
3. Millainen rooli liitolla tässä
on, tekisikö liitto esimerkiksi
lehdille yhteisen portaalin?
Karjalan liiton Liittohallituksen
varapuheenjohtaja Pekka
Määttänen täydensi alustusta
esittelemällä liiton viestintästrategian
vuosille 2023-26.
Hän nosti esiin muun muassa
toiveen yhdenmukaisista brändeistä,
eli yhteisestä Karjala-
brändistä sekä toiveen sen
toteutumisen nopeasta aikataulusta.
Hän nosti esiin kysymyksen,
millaisia odotuksia
esimerkiksi Räisäläisen lukijalla
on karjalaisuudesta, räisäläisyydestä,
jotta nämä odotukset
voidaan ottaa huomioon
yhtenäistä Karjala-brändiä kehitettäessä.
Hän haastoi eri lehtien
tekijät pohtimaan muun
muassa mitä ja millä tavoin
olemme yhdessä, mukaan lukien
liiton neljä kertaa vuodessa
ilmestyvä Kunnaat-lehti.
Sekä mitä voisimme olla ja
millaisin yhteisin keinoin. Mitä
jos lehdillä olisi esimerkiksi
yhteinen portaali verkossa, eli
yhteinen nettiosoite, josta lehtien
sisältöjä ja arkistoja voisi
ehkä käydä tutkimassa, ja josta
lehtiä ehkä voisi käydä tilaamassa?
Seminaarin osallistuivat tällä
kertaa Karjalan Liitto ja Räisäläisten-
Säätiö sr sekä Heinjoki-
Säätiö, Impilahti-seura,
Johannes-Seura, Karjalaisten
Pitäjäyhdistysten Liitto ry ja
Kirvun Pitäjäseura, Kivennapalaiset,
Kurkijoki-Säätiö sr,
Metsäpirtti Seura, Ovaskan sukuseura,
Pyhäjärvi-Säätiö sr,
Pärssisen Sukuseura ry, Ruskeala-
Seura, Suur-Jaakkimalaiset
ja Vpl. Sakkola-Säätiö sr.
Paikalla oli yksi tai useampia
lehdentekijöitä lähes kaikista
karjalaisista pitäjälehdistä
sekä muutamista suku- ja
kyläseurojen lehdistä. Aamupäivä
kului nopeasti, kun paikalla
olleet kolmisenkymmentä
henkilöä mukaan lukien liiton
toiminnanjohtaja Minna
Anttonen ja viestintävastaava
Sofia Flygare esittelivät nykytilannetta
kukin vuorollaan.
Toimittaja Tea Itkonen kertoi
jopa useista pitäjälehdistä, joiden
tekemisestä hänellä on pisin
kokemus Jaakkiman Sanomista.
Hän on vuodesta 1906
alkaen julkaistun lehden nykyinen
päätoimittaja ja siinäkin
ovat mukana myös Lahdenpohjan
ja Lumivaaran pitäjien
asiat. Yhteistyötä on tehty
tällä tavalla jo pitkään.
Kotiseutumatkojen tilanne ja evakkojen asutushistoria ovat kaikille ajankohtaisia aiheita
Iltapäivällä lehdentekijät jakautuivat kuuteen pienryhmään vastaamaan neljään Karjalan liiton kysymykseen. Ne käsittelivät lehtien tulevaisuuden suunnitelmia, nykyisiä ja tulevia yhteistyön muotoja, ajatuksia digilehden ja sosiaalisen median roolista painetun lehden rinnalla sekä lehdentekijöiden toiveita Karjalan liiton osallistumisesta mahdollisessa yhteistyössä. Kuusi ryhmää tuottivat liitolle useita uusia näkökulmia näihin asioihin, kiitteli toiminnanjohtaja Minna Anttonen yhteenvetojen jälkeen ja viestintävastaava Sofia Flygare puhui lopuksi vielä tietoturva- asioista.