Pitäjälehdet pohtivat yhteistyötä

Teksti: Timo Karonen
Kuvat: Karjalan Liitto ja kirjoittaja

Karjalatalolle kokoontui lauantaina 4. helmikuuta innostunut joukko karjalaisten suku- ja pitäjälehtien tekijöitä eri puolilta Suomea. Kolmekymppinen Mikko Ovaska, graafisen alan insinööri ja Ovaskan sukuseuran lehden graafikko oli tällä kertaa lehdentekijöistä nuorin. Vanhin oli vuonna 1950 perustettua Johannekselainen- lehteä edustanut ihana Liisa Katajainen, joka oli tällä kertaa ainoa luovutetussa Karjalassa syntynyt evakko. Hän on Johannes-seuran puheenjohtaja. Seura täyttää 6. joulukuuta tänä vuonna 75 vuotta. (kuva)
Varsinkin sukututkimusta tehneille on selvää, että esivanhempamme asuivat useiden sukupolvien ajan kuka missäkin päin kaunista Karjalaa. Suvut levittäytyivät kylä kylältä, pitäjä pitäjältä ja kaupunkeihin. Puolisoita löydettiin naapuripitäjistä ja kauempaakin muun muassa sukujuhlien, tanssimatkojen, nuorisoseurojen, suojeluskuntien, opiskelujen ja töiden myötä. Siksi pitäjälehden lukijan kiinnostus ulottuukin ehkä useampien pitäjien lehtien kertomiin tarinoihin ja useiden eri pitäjien nimissä järjestettyihin suku-, kylä- ja pitäjäjuhliin. Ja tietenkin Karjalaisiin kesäjuhliin ja muihin Karjalan liiton järjestämiin tapahtumiin.

Karjalan liitto kehittää Karjala-brändiä pitäjäja sukulehtien kanssa

Lehtiseminaarin avasi Karjalan liiton puheenjohtaja Martti Talja kertomalla liiton tavoitteena olevan pystyä hyödyntämään digitaalisuuden tarjoamia uusia viestinnän mahdollisuuksia yhä paremmin. Hän esitti kolme selkeää kysymystä, jotka alustivat lehdentekijät aamupäivän ajaksi kertomaan oman lehtensä tilanteesta ja tulevaisuudesta. 1. Millainen rooli lehdillä on liiton digitaalisen viestinnän aikakaudella?
2. Miten paperisista lehdistä tehdään digitaalisia?
3. Millainen rooli liitolla tässä on, tekisikö liitto esimerkiksi lehdille yhteisen portaalin? Karjalan liiton Liittohallituksen varapuheenjohtaja Pekka Määttänen täydensi alustusta esittelemällä liiton viestintästrategian vuosille 2023-26.

Hän nosti esiin muun muassa toiveen yhdenmukaisista brändeistä, eli yhteisestä Karjala- brändistä sekä toiveen sen toteutumisen nopeasta aikataulusta. Hän nosti esiin kysymyksen, millaisia odotuksia esimerkiksi Räisäläisen lukijalla on karjalaisuudesta, räisäläisyydestä, jotta nämä odotukset voidaan ottaa huomioon yhtenäistä Karjala-brändiä kehitettäessä. Hän haastoi eri lehtien tekijät pohtimaan muun muassa mitä ja millä tavoin olemme yhdessä, mukaan lukien liiton neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kunnaat-lehti. Sekä mitä voisimme olla ja millaisin yhteisin keinoin. Mitä jos lehdillä olisi esimerkiksi yhteinen portaali verkossa, eli yhteinen nettiosoite, josta lehtien sisältöjä ja arkistoja voisi ehkä käydä tutkimassa, ja josta lehtiä ehkä voisi käydä tilaamassa?
Seminaarin osallistuivat tällä kertaa Karjalan Liitto ja Räisäläisten- Säätiö sr sekä Heinjoki- Säätiö, Impilahti-seura, Johannes-Seura, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitto ry ja Kirvun Pitäjäseura, Kivennapalaiset, Kurkijoki-Säätiö sr, Metsäpirtti Seura, Ovaskan sukuseura, Pyhäjärvi-Säätiö sr, Pärssisen Sukuseura ry, Ruskeala- Seura, Suur-Jaakkimalaiset ja Vpl. Sakkola-Säätiö sr. Paikalla oli yksi tai useampia lehdentekijöitä lähes kaikista karjalaisista pitäjälehdistä sekä muutamista suku- ja kyläseurojen lehdistä. Aamupäivä kului nopeasti, kun paikalla olleet kolmisenkymmentä henkilöä mukaan lukien liiton toiminnanjohtaja Minna Anttonen ja viestintävastaava Sofia Flygare esittelivät nykytilannetta kukin vuorollaan. Toimittaja Tea Itkonen kertoi jopa useista pitäjälehdistä, joiden tekemisestä hänellä on pisin kokemus Jaakkiman Sanomista. Hän on vuodesta 1906 alkaen julkaistun lehden nykyinen päätoimittaja ja siinäkin ovat mukana myös Lahdenpohjan ja Lumivaaran pitäjien asiat. Yhteistyötä on tehty tällä tavalla jo pitkään.

Kotiseutumatkojen tilanne ja evakkojen asutushistoria ovat kaikille ajankohtaisia aiheita

Iltapäivällä lehdentekijät jakautuivat kuuteen pienryhmään vastaamaan neljään Karjalan liiton kysymykseen. Ne käsittelivät lehtien tulevaisuuden suunnitelmia, nykyisiä ja tulevia yhteistyön muotoja, ajatuksia digilehden ja sosiaalisen median roolista painetun lehden rinnalla sekä lehdentekijöiden toiveita Karjalan liiton osallistumisesta mahdollisessa yhteistyössä. Kuusi ryhmää tuottivat liitolle useita uusia näkökulmia näihin asioihin, kiitteli toiminnanjohtaja Minna Anttonen yhteenvetojen jälkeen ja viestintävastaava Sofia Flygare puhui lopuksi vielä tietoturva- asioista.

Takaisin maaliskuun 2024 lehteen