Karjalaisuus elää ja kukoistaa edelleen Itä-Hämeessä

- Käkisalmi-museon avajaisia vietettiin 23.11.2024 Heinolassa -

Teksti ja kuvat: Antti Kuisma

Venäjän Ukrainaan kohdistaman sodan myötä joutui suomalainen yhteiskunta kokonaisuudessaan asennoitumaan uudelleen itäiseen arvaamattomaksi muuttuneeseen ja luottamuksen menettäneeseen naapuriinsa. Muiden suomalaisjärjestöjen tavoin myös
Karjalan Liitto joutui miettimään uusiksi strategiansa ja toimintateemansa. Toimintakenttä supistui merkittävästi, kun kanssakäyminen ja yhteistyö itärajan yli katkesi totaalisesti. Oli pakko keskittyä siihen työhön , mikä oli nykyoloissa mahdollista ja omissa käsissä.
Karjalan Liitto määrittelikin strategiassaan vuosille 2023- 2026 Liiton ja sen jäsenyhteisöjen keskeiseksi tehtäväksi säilyttää, siirtää ja uudistaa karjalaisuutta ajassa. Tästä johdetuksi konkreettiseksi vuoden 2024 toimintateemaksi määriteltiin karjalaiset museot ja kokoelmat, joilla pidetään karjalaisuutta elävänä keskellämme. Nämä Karjalan Liiton karjalaisyhteisöihin kohdistuvat valtakunnalliset velvoitteet on Heinolassa otettu esimerkillisesti vastaan, mistä osoituksena on luovutetun alueen pitäjään/ kaupunkiin keskittyvän uusimman museon pystyttäminen ja avaaminen Heinolassa.

Esinevitriinejä näyttelytilassa

Hiljaa hyvä tulee..

Käkisalmen evakkoja ohjattiin sodan jälkeen valtiovallan toimesta sijoittumaan Itä-Hämeeseen ja erityisesti Heinolaan, ja niinpä Heinolan väkiluku kaksinkertaistui, ja pian vilkkaat karjalaiset muodostivat Heinolassa enemmistön.
Kaupunki sai uusien asukkaiden myötä henkisen ja taloudellisen piristysruiskeen, joka siivitti paikkakuntaa voimakkaaseen kasvuun.
Vanhin karjalainen pitäjänmuseo, Kurkijoki-museo perustettiin v. 1980. Idean myös Käkisalmi-museon perustamisesta toi samalla vuosikymmenellä esille käkisalmelainen ja Vierumäellä sahateollisuuttaan jatkanut teollisuusneuvos Eino Kolli. Museolle ei kuitenkaan silloin löydetty sopivia tiloja, ja niin asia jäi hautumaan vuosikymmeniksi.
”Käkisalmi-säätiö on nyt ottanut haasteen vastaan, sillä juuri nyt on oikea aika perustaa tämä kauan odotettu museo. Karjala voi olla viety meiltä lopullisesti, mutta karjalaisuus ei katoa. Haluamme kertoa nykysuomalaisille ja erityisesti evakkojen perillisille, mitä kaikkea karjalaisuus oli ennen ja mitä se on nyt”, kertoi museon perustamisvaiheista Käkisalmi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Kaikkonen museon avajaisissa.

... ja toteuttaminen sujui tosi vauhdikkaasti

Museon perustaminen lähes puhtaalta ja tyhjältä pöydältä on ollut Käkisalmi-säätiölle ja sen hallitukselle melkoinen se- Näkymä näyttelystä Kokous- ja lukutila Käenpesä Kahvila Käki; oleskelutia kä taloudellinen että henkinen haaste.
Museon käynnistämistä on tukenut taloudellisesti käkisalmelainen Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
Hallituksen neuvonantajana ja tärkeänä tietolähteenä on työskennellyt innostavasti ja uutterasti koko valmisteluajan Heinolan entinen museonjohtaja, kamarineuvos Kari-Pekka Kokki.
Koska Käkisalmi-säätiöllä ei ollut omasta takaa ammatillisia valmiuksia ajanmukaisen kulttuurihistoriallisen museon perustamiseen, se kääntyi avoimin mielin museoammattilaisten puoleen saaden lämpimän vastaanoton mm. Lappeenrannasta Etelä-Karjalan museolta, joka on Karjalan eteläisten luovutettujen alueiden vastuumuseo. Säätiötä tukivat asiantuntemuksellaan uuden museon perustamisessa myös Heinolan kaupunginmuseo, Lahden museot ja Mikkelissä toimiva Sodan ja rauhan keskus Muisti.
Uutta Käkisalmi-museota varten perustettiin säätiön hallituksen taustatueksi keväällä 2024 Kari Kaikkosen johtama museotoimikunta, johon kutsuttiin edustajia yhteistyömuseoista sekä paikallisista perinne- ja kulttuuriyhdistyksistä. Museotoimikunta tulee jatkossakin kokoontumaan säännöllisesti ja käsittelemään museon kehittämissuunnitelmia

Kokous- ja lukutila Käenpesä

Monitoimitila sijaitsee Heinolan ydinkeskustassa

Käkisalmi-säätiö vuokrasi Helmi Säästöpankilta keväällä 2024 museotilat (n. 186 m2), jotka sijaitsevat torin kulmassa osoitteessa Kauppakatu 9 aivan keskellä kaupungin kulttuurikorttelia: Kadun toisella puolella on kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo sijaitsee kivenheiton päässä ja torin toisella laidalla ovat taidemuseo, Heinolan kesäteatteri ja Heinolan VPK:n talo.
Rakennemuutokset toimistotiloista museo- ja kahvilakäyttöön soveltuviksi teetettiin kesällä 2024 ulkopuolisilla urakoitsijoilla.
Vaikka keskeisenä tavoitteena on ollut sopivien tilojen saaminen Käkisalmi-museolle, on lopputuloksena aikaansaatu monitoimitila, ”Käkisalmi- keskus”, jossa on ensinnäkin näyttelytilat Käkisalmi-museolle, toimitilat säätiön Käkipuoti- verkkokaupalle, varattava Käenpesä-kokoustila n. 12 hengelle sekä yleisölle avoin korkeatasoinen museokahvila Käki 25-30 hengelle.

Käkisalmi-museon ensimmäinen perusnäyttely

Perusnäyttelyn yleisilme on väljä ja selkeä. Sen esitys-elementtejä ovat suurikokoiset teemakohtaiset julisteet (posterit) lisätietoja tarvittaessa älypuhelimeen antavine qr-koodeineen ja vitriineihin kootut, samoin teemakohtaiset museoesinekokoelmat sekä modernin museon käyntikorttina isokokoinen ja helppokäyttöinen digitaalinen kosketusnäyttö, jolla rajalliseen tilaan saadaan tuotua valtavasti enemmän tietoa kuin pelkkä fyysinen tila muutoin sallisi.
Muita museon digitaalisia palveluja ovat mahdollisuus toteuttaa videotykkiesityksiä sekä museon verkkopalvelut ja Facebook-sivut.
Digitaalisten palvelujen suunnittelu käynnistyi heti museopäätöksen jälkeen ja sen ideointiin ja toteutukseen osallistui puolenkymmentä LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijaa.
Käkisalmi-museon ensimmäinen perusnäyttely keskittyy Käkisalmen historian esittelyyn vuoteen 1939 asti. Näyttelyssä kuvataan myös Karjalankannaksen ja Vuoksen syntyä aikojen alusta ja esitellään v. 1857 toteutetun Vuoksen laskun seuraukset Vanhan Vuoksen varrella ja Käkisalmessa.
Museossa on esillä harvinaisuuksia, kuten Käkisalmen Ampialan kartanon lahjoitetusta esineistöstä koottu 1800-luvulta peräisin oleva salin nurkkaus, jossa on säveltäjä Erkki Melartinin käyttämä ja jälleen soittokuntoiseksi saatettu entisen Ampialan piano.
Avajaisnäyttelyyn sisältyy lisäksi pienimuotoinen Keljan talvisodan taistelun muisto- näyttely juhlistamaan 27.12. 2024 Heinolassa vietettävää Keljan taistelun 85-vuotis- muistojuhlaa.

Avajaisjuhlan yleisöä

Museon avajaiset 23.11.2024

Käkisalmi-museon avajaisia vietettiin 23.11.2024 sen karjalaisten ystävien ja museon perustamiseen vaikuttaneiden yhteistyökumppanien kesken.
Avajaisjuhlassa kuultiin Heinolan musiikkiopiston opettajien pianisti Marina Buschin ja viulisti Eija Kanasen esittämänä käkisalmelaisen Erkki Melartinin musiikkia ( Berceuse ja Romanssi).
Avaussanat lausui Käkisalmi- säätiön hallituksen pj Kari Kaikkonen kuvaten tässä yhteydessä museon toteutusvaiheita.
Käkisalmi-museon toivotti tervetulleeksi Heinolaan kamarineuvos Kari-Paavo Kokki lahjoittaen lisäksi museon kokoelmiin aidon Käkisalmessa v.1931 valmistetun hopeisen teelusikan.
Tervehdyksensä avajaisiin toivat myös Heinolan kaupunki, Etelä-Karjalan museo, Heinolan Karjalaseura, Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ja Räisäläisten Säätiö/Räisälä- museo.
Tervehdysten lomassa juhlavierailla oli myös tilaisuus nauttia Kahvila Käen mainioista ”työnäytteistä”.
Tilaisuuden päätössanat esitti Käkisalmi-säätiön hallintoneuvoston pj. Erkki Lindeberg, ja lopuksi saateltiin nuorin karjalaisista pitäjänmuseoista/kaupunginmuseoista viemään karjalaisperinteen viestiä kansalaistemme keskuuteen yhteisesti lauletulla Karjalaisten laululla.
Avajaisjuhla on kokonaisuudessaan katsottavissa YouTubessa Käkisalmi-säätiön kotisivulta
www.kakisalmi.fi/ajankohtaista/
Käkisalmi-muso on hieno lisä kulttuurikaupunki Heinolan jo muutenkin runsaaseen museotarjontaan. Käykääpä tutustumassa!

Käkisalmi-museon aukioloajat
(toistaiseksi):
Ma-Pe klo 10-16
La klo 10-16
Joulukuussa 2024
myös Su klo 10-16

Käkisalmi-museon yhteystiedot:
Osoite:
Kauppakatu 9 18100 HEINOLA
Yhteyshenkilö: Kari Kaikkonen
+358 44 736 0206
kari.kaikkonen@kakisalmi.fi

Takaisin joulukuun 2024 lehteen