|
Paikalla olivat: Seila Hoppendorff,
Jyri Huppunen, Niko Huttunen,
Esa Kourujärvi, Erkki
Marila, Kirsti Mäkitalo, Jarkko
Peltola, Jouko Perttu, Risto
Pohjalainen, Kimmo Rouhiainen
ja Matti Takala. Lisäksi Arja
Salo osallistui Teamsin kautta
kokouksen loppupuolella esityksellään.
* * *
Tilaisuuteen oli välittänyt terveisensä
myös Natalia Gundyrevalta.
Hän on tehnyt pitkän yhteistyön
säätiön kanssa ja on tällä
hetkellä asettunut Lieksaan,
jossa on aloittamassa opiskeluja
vuodenvaihteen jälkeen. Pyynnöstä
hallituksen puheenjohtaja
sekä varapuheenjohtaja kirjoittivat
myöhemmin suosituksen, jota
Natalia voi käyttää työnhaun
tukena, päätös oli yksimielinen.
Seila Hoppendorff kertoi terveiset
Pete Zakrevskilta, jonka kansa
hän oli viestitellyt päivää kahta
ennen. Peter oli taas ollut yhteydessä
Melnikoviin ja tiesi, että
”Räisälässä kaikki hyvin. Mikään
ei ole muuttunut”. Hän kertoi, että
kulttuurijohtaja Tatjana Melnikova
oli järjestämässä Räisälän kirkkoon
klassisen musiikin konserttia
14.12. Suunniteltua uutta kulttuuritaloa
ei ole vielä aloitettu rakentamaan,
joten Räisälän kirkko toimii
edelleen kulttuurikeskuksena.
Räisälä-juhla järjestetään
jatkossa joka toinen vuosi
Palaverissa yhtenä aiheena oli
Räisälä-juhlan tulevaisuus. Todettiin,
että vuoden 2022 juhla oli
onnistunut hienosti ”korona-kesien”
jälkeen ja tahtotila on viettää
edelleenkin perinteikästä juhlaa
kesäisin.
Mutta, miten juhlat saadaan järjestettyä
pienen talkooväen voimin
ja miten voimat riittävät
vuodesta toiseen samalla innolla.
Rakkaus Räisälää kohtaan on
kaikilla voimakasta, mutta on tosiasia,
että ihmisten elämässä on
paljon muutakin, mikä vaatii aikaa
ja huomiota.
Juhlien aikaansaaminen vaatii
paljon aktiivista toimintaa ja monia
tapahtuman järjestäjän velvoitteita.
Asiaa pohdittiin ja tarkasteltiin
eri suunnilta.
Tiedossa on, että Karjalaiset Kesäjuhlat
pidetään joka toinen vuosi,
seuraavan kerran 2024. Juhlien
ns. vuorovetoisuus voisi antaa aikaa
valmistautua omiin juhliin ja
hengähdystauon, mutta mahdollisuuden
olla myös osa isompaa
karjalaista kokonaisuutta. Palaverin
lopputulos juhla-asiasta oli
yksimielinen: siirrytään järjestelmään:
Räisälä-juhla joka toinen
vuosi.
Hallituksen varapuheenjohtaja
Jouko Perttu esitti kehitysnäkökulman,
jolloin Karjalaisilla Kesäjuhlilla
saattaisi nyt olla meidän
suurempi valmius järjestää Räisälä-
tilaisuus tms.
Räisälä-juhlan ajankohta on aikoinaan
määräytynyt sopimalla
muiden pitäjäjuhlajärjestäjien
kanssa eri ajankohdat kulloisellekin
pitäjälle. Aikaa on kulunut
ja osa juhlapäivistä on muuttanut
paikkaa ja räisäläistenkin kaksipäiväiset
juhlat ovat muovautuneet
yhden päivän mittaiseksi.
Kesän 2023 juhlat on tarkoitus
järjestää Säkylässä sunnuntaina
viikolla 24.
Vuosi 2024 on välivuosi ja seuraava
Räisälä-juhla olisi vuonna
2025.
Räisäläinen -lehti
Palaverissa käytiin myös keskustelua
pitäjälehdestä. Räisäläinen on
ilmestynyt pitkään ja se on edelleen
odotettu ja luettu.
Keskustelua on käyty muutamien
muiden pitäjälehtien kanssa
mahdollisesta yhteistyöstä ja yhdistymisestä.
Aika ei ole vielä tähän
kypsä ja on asioita, joihin tulee
löytää tasapuolisia ratkaisuja
jos, ja kun lehtiä nivoutuu yhteen
aikanaan.
Verkkolehdeksi muuttumiseen ei
nähty tässä kohtaa aihetta. Nyt keskitytään
edelleen laadukkaan, perinteisen
paperilehden julkaisemiseen
sekä tilaajamäärän säilymiseen
nykyisellään. Pieni kasvu otetaan
myös ilolla vastaan.
|
Kiinteistövastaavan esitys
Säätiön hallintoneuvostoon keväällä
valittu Esa Kourujärvi esitti
säätiön omistaman osakkeen osalta
tilannekatsauksen.
Hallitus on myöntänyt hänelle
valtuudet käydä läpi ja tarkastella
osakehuoneiston tilannetta.
Kiinteistöalan ammattilaisena Esa
Kourujärvi oli kerännyt selventävää
tietoa ja avarsi kaikkien tietoutta
monissa asioissa, jotka liittyvät
yleiselläkin tasolla taloyhtiöihin
sekä kiinteistön hoitamiseen.
Säätiöllä on hyvin hoidettu Räisälä-
keskus viihtyisässä Kepolan
kylässä. Vierailijoita toivotaan lisää
ja muistutukseksi, että keskusta
vuokrataan myös kokouksiin.
Räisälä-museo on hienosti huomioitu
vasta julkaistussa Säkylän
kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmassakin.
Talous
Tilaisuuden loppupuolella hallintoneuvoston
puheenjohtaja Jarkko
Peltola kertoi säätiön taloustilanteesta.
Hän on sopimuksen mukaan
tavannut ajoittain Erkki Sinkkoa,
joka on antanut tukea ja näkemyksiään
sijoituksien suhteen.
Todettiin, että jatketaan samansuuntaisin
”siirroin” jatkossakin ja
säätiön talous on vakaalla pohjalla.
Säätiön tahtotila
tulevaisuuteen 20 vuotta
Todettiin, että koulumaailmaan
on panostettava ja museota tuotava
yhä tehokkaammin oppimisympäristöksi.
Räisälä-keskus on suurin
menoerä, joka ei tuota tällä hetkellä
juuri mitään, mutta kuluja
on säännöllisesti. Markkinointia
on lisättävä ja keksittävä toimintaa
museolle, mutta nämäkin
vaativat työpanosta, jota on
haasteellista saada jo aktiivisilta
lisää.
Räisäläinen -lehti halutaan säilyttää,
mutta näemme, että yhteistyö
jonkun tai joidenkin pitäjälehtien
kanssa on lähes todennäköistä
tulevaisuudessa.
Uusia aktiivisia tarvitaan mukaan
toimintaan, eli nämä tulevaisuuden
tavoitteet eivät ole juuri muuttuneet
ajan saatossa.
Muita asioita
Kimmo Rouhiainen totesi, että
Urheiluseura Räisälän Pamaus on
myynyt tanssilavan Kokemäen
kaupungille. Tämä ei ollut kaikilla
tiedossa tai oli unohtunut.
Joulutervehdys
ja synttärionnittelut
Ennen päätöskahvittelua otettiin
yhteys hallintoneuvoston jäseneen
Arja Saloon. Tekniikka
aiheutti aluksi pientä pulmaa,
mutta vaihtoehtoisin ratkaisuin
saatiin äänet kuuluviin. Arja luki
pätkän omaa kirjoittamaansa
tekstiä, jossa oltiin jouluisissa
tunnelmissa Räisälässä. Toivomme,
että tarina jatkuu aina kirjankansien
väliin.
Päätöskahvit eivät olleet aivan
tavalliset kahvit sillä olimme varautuneet
kukittamaan ja onnittelemaan
säätiön kunniapuheenjohtajan
Juhani Kaatosen. Kilautimme
Juhanille ja lauloimme
onnittelulaulun. Virkeä Juhani
kiitti ja tapansa mukaan muistutti:
Pidetään lippu korkealla!
Kurkijoki-museoon
tutustuminen
Palaverin jälkeen siirryttiin parin
kilometrin päähän Kurkijoki museolle.
Kaunis puurakennus on
suojeltu kohde ja aivan suurien
supermarkettien tuntumassa.
Paikalla oli asioista kertomassa
kaksi museo-opasta.
Kurkijoki museolta jäi mieleen
paljon kauniita yksityiskohtia.
Pienoismallin rakennustyö
Kurkijoen kirkonseudulta oli
mielenkiintoa herättävä projekti.
Kyllä oli sievää pirttiä ja tupaa
tarkoin yksityiskohdin, mutta
paljon oli edessä rakennusurakkaa,
joka eteni hiljalleen, mutta
varmasti.
Museon kangaspuihin sai koskea
ja sinne jäi muisto käynnistämme
mustapunaisin raidoin.
Seila Hoppendorff
Räisäläisten Säätiön
hallituksen puheenjohtaja
|