Räisälän kirkkojen vaiheista ja esineiden
sijoittamisesta Satakunnan seurakuntiin

Vanhat kirkot

Räisälän luterilainen kirkko, johon seurakuntalaiset olivat kokoontuneet vuodesta 1635 lähtien, poltettiin Kaarle X Kustaan sodassa 1656 venäläisten toimesta. Tiedot ensimmäisestä kirkosta ovat vähäiset ja kirkko lienee ollut varsin vaatimaton.

Panelian kirkko on rakennettu rukoushuoneeksi vuonna 1909 kyläläisten omin voimin. Kirkon torni on valmistunut vuonna 1950, jolloin rukoushuone myös vihittiin kirkoksi. Seurakunta on jo vuosikymmenien ajan toiminut Panelian kirkossa, mutta kirkon omistaa edelleen Panelian rukoushuoneyhdistys. Tämä onkin harvinaista suomalaisessa seurakuntaelämässä. Kirkon pihamaalla on Karjalaan jääneiden muistomerkki. Kirkon vieressä on Panelian meijeri, joka on rakennettu vuonna 1908, ja toimii nykyään juhlatilana erilaisissa tapahtumissa. Myös meijeri on Rukoushuoneyhdistyksen omistuksessa.

Uuden kirkon rakentamiseen pyydettiin lupa 1663. Tämä kirkko oli käytössä vuosikymmenien ajan. Sen korjaamisesta neuvoteltiin Vanhan Suomen aikana, mutta päädyttiin kuitenkin kokonaan uuden kirkon rakentamiseen. Uusi kirkko, isovanhempiemme ”vanhaksi kirkoksi” kutsuma valmistui 1763 kirkkoherra Peter Ursinuksen aikana.
Kirkon sisustustyöt saatiin valmiiksi vasta 1771. Seinäkirjoituksista löytyi maininta, jonka mukaan seinät maalattiin vuonna 1770. Pohjapiirustukseltaan oli tämä Pietarin kirkko vanhaa suomalaista, hirsistä tehtyä ristikkotyyliä. Ikkunat olivat pienet ja lasit himmeät, joten sisällä oli luultavasti hämärää.
Tätäkin kirkkoa korjattiin jo 1800-luvun puolivälissä. 1842 kirkko vuorattiin ulkoa päin laudoilla ja maalattiin öljyvärillä. Ilmeisesti keltaisena ja mustakattoisena se loisti mäellä vihreitten puitten ympäröimänä. Samalla suurennettiin ikkunat ja varustettiin kirkkaammilla laseilla.

Räisälän rouvat lahjoittivat tähän kirkkoon alttaritaulun, R.W. Ekmanin (1808 - 1873) Jeesus siunaa lapsia. (1872). Tuolloin kirkon seinämaalaukset lienevät vielä olleet paikoillaan, mutta ilmeisesti 1880-luvun korjauksissa ne sitten jo peitettiin. Kesällä 1876 poltti salama kellotapulin. Suurempi kirkon peruskorjaus valmistui 1884, jolloin kirkko sai mm. lämmityslaitteet, peltikaton ja uuden kellotapulin. 1904 ulkomaalaus uusittiin ja pääväri oli vaaleanharmaa.

Räisälän ”vanha kirkko” paloi salaman sytyttämänä vuonna 1910, mutta sen arvokas alttaritaulu ehdittiin pelastaa. Myös kirkon vieressä ollut kellotapuli säästyi palosta.
Räisälän kirkon alttaritaulu on ainoa Ekmanin Karjalaan tekemä kirkkomaalaus. Se jäi myös viimeiseksi koko hänen suuressa kirkkotaiteen tuotannossaan. Räisälän alttaritaulu kuvaa Jeesuksen elämästä kohtausta, jossa lapset tulevat hänen luokseen siunattaviksi.
Keitä olivat alttaritaulun kirkkoon lahjoittaneet Rouvasväen yhdistyksen henkilöt ja miten he päätyivät tilaamaan työn Ekmanilta? Todennäköisesti he olivat pitäjän pappiloiden rouvia tyttärineen sekä muita vallas- ja kulttuurielämän naisia. Varat, 1.200 mk, alttaritaulun ostamiseen hankittiin rouvien ompeluseuran käsitöiden myynnillä. Seurakunta otti lahjoituksen vastaan v. 1873.

Uusi kirkko

Nykyinen Räisälän kirkko on seurakunnan 4. kirkko. Koska edellinen paloi, päätettiin uusi rakentaa kivestä. Arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten pohjalta kurikkalaiset Samuli ja Anton Hakala pääsivät töihin elokuussa 1911. Kirkon rakentamiseen tarvittavat varat saatiin palovakuutuksesta sekä metsänmyynnistä. Kauppaneuvos Juho Lallukka lahjoitti urut tähän uuteen kirkkoon.

Stenbäckin tyyli noudatteli Jugend- vaikutteista kansallisromanttista tyyliä. Ulkoseinät tehtiin punaisesta graniitista ja sisäseiniin tuli tiiltä. Kivet louhittiin muutaman kilometrin päästä Tuulaskoskelta. Pohjaratkaisuna oli ristikirkko, sisältä 28 metriä pitkä ja 22,5 metriä leveä. Pohjoisessa ristikkojen nurkkauksessa oli 37 metrin korkuinen kellotorni. Tilaa kirkossa oli n. 1000 hengelle.
Stenbäck oli ensimmäisiä kirkkoarkkitehtejä, joka kiinnitti huomiota kirkkosalien koristeluun. Vanhan kirkon palosta pelastettu alttaritaulu sai nyt kirkkosalissa uuden ympäristön. Se sijoitettiin kullatuissa kehyksissä uuden alttarilaitteen keskeiseksi osaksi. Sen ympäristö oli toteutettu kansallisromanttiseen henkeen. Ylinnä pylväikköä koristi tasasakarainen risti. Sivupilareihin oli kullatulle pohjalle kirjoitettu sanat ARMO ja RAUHA. Kokonaisuutta täydensivät rypäle- ja tähkäkoristeet.

Kokemäellä Kooman siunauskappelissa oli pienempi Räisälän kirkon kelloista, joka poistettiin käytöstä särövian takia 1980-luvulla. Vuoden 2013 loppupuolella kello siirrettiin pois siunauskappelin kellotornista. Nostotyö tapahtui Hannu Rakkolaisen nosturiautolla. Operaatioon osallistuivat Kokemäen seurakunnan silloinen talouspäällikkö Martti Nelimarkka (vas.), Hannu Rakkolainen, Matti Lunden ja Antti Kuisma. Matti Lunden kunnosti kellon ja se on nykyisin Räisälä-keskuksen sisääntuloaulassa.

Urut eivät olleet vielä valmiit, kun uusi kirkko vihittiin käyttöön 15.12.1912. Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut olivat aluksi torniholvissa sakariston päällä, mutta 1934 ne siirrettiin avarampaan tilaan perälehterille.
Kattoholveihin oli ripustettu viisi kattokruunua. Kirkko oli alkuperäisessä käytössä Räisälän luterilaisen seurakunnan kirkkona v. 1912-1940. Räisälän luovutuksen yhteydessä maaliskuussa 1940 ehdittiin evakuoimaan vain alttaritaulu ja kirkonkello.

Alttaritaulua säilytettiin Vaasan maakuntamuseossa siksi kunnes se välirauhan aikana tuotiin takaisin Räisälään. Tarkoituksena oli kunnostaa taulu ja panna se jälleen paikoilleen kirkkoon.
Alttaritaulu joutui kuitenkin uudelleen evakkoon yhdessä seurakuntalaisten kanssa vuonna 1944.
Nyt tämä räisäläisten arvokas kirkkomaalaus on saanut paikan Kokemäen kirkon seinällä. Kokemäellä on myös Räisälän kirkon arvokas ehtoollisvälineistö.

Timo Javanainen (vas.), Unto Tuomi, Matti Lunden ja Antti Ruponen siistivät Kokemäellä Tuomaalan koulun varastotiloissa säilytettyä Räisälän kirkon urkuharmonia pölyistä ja isommasta liasta ennen soittopelin lopullista kunnostusta ja siirtämistä Räisälä-keskukseen.

KOCKUMS AKTIEGE SELL-SCHAFT-WESTFALEN RÄISÄLÄN KIRKON OMA 1899.
KAIKKI, JOILLA HENKI ON, KIITTÄKÄÄN HERRAA, HALLELUJA!

Tämän kellon äänen sanottiin kuuluneen kirkolta aina laajan Räisälän seurakunnan perukoille asti. Pitäjän läpi kulkeneet vesireitit varmasti helpottivat kuuluvuutta.
Talvisodan vuosina kirkko toimi teatterina ja Puna-armeijan esikuntarakennuksena. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 kirkon kattorakenteet vaurioituivat. Sotien jälkeen kirkko oli aluksi pitkään tyhjillään, sitten Melnikovon kolhoosin väkirehu- ja lannoitevarastona. 1980-luvun taitteessa se otettiin nykyiseen käyttöönsä, klubihuoneistoksi, kulttuuritaloksi, jossa järjestetään juhlia, elokuvanäytöksiä ja tanssia paikkakunnan nuorisolle.

Takaisin maaliskuun 2023 lehteen