Hautamerkkien kertomaa – osa III |
||
|
|
Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin jatkosodan
aikana ja välittömästi sotien jälkeen
191 sotilasta. Heidän hautakivissään
on ritarilaatta. Kuvassa 1 on Punkaharjulle
haudatun korpraali Eero Seppäsen ritarilaatta. Suomen lentomerkki myönnetään ohjaajalle,
joka on suorittanut sotilaslentäjän tutkinnon.
Kuvan 4 lentomerkki, on Jaakkimassa
syntyneen Mannerheim-ristin ritarin, everstiluutnantti
Eino Luukkasen hautakivessä
Jyväskylässä. Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiö
on valmistuttanut kadettiupseerin
hautakivitunnuksen (6). Suomen Rauhanturvaajaliitolla
on oma kriisinhallintaveteraanin
tunnus (7). Karjalaisseurojen Tampereen piirin tuottama pronssinen Karjala-laatta (9) on kunnianosoitus menneiden karjalaisten sukupolvien työlle. Se kertoo vainajan karjalaisista sukujuurista ja muistuttaa jälkipolvia Karjalan heimon vahvasta identiteetistä. Myös Räisäläisten Säätiöllä on oma hautakivitunnuksensa (10). Hautakiviin kiinnitetyt merkit kertovat
yleensä vainajan taustasta, kohtalosta tai
elämäntyöstä. Suurin osa kirjoitussarjassani
I-III esitellyistä hautamerkeistä liittyy sotiin.
Hautamerkit ovat näkyvä osa sotiemme perinnettä,
ne kertovat sotasukupolvesta, joka
pelasti Suomen silloin, kun sen kohtalo oli
veitsen terällä. Kuvat 1, 3, 4, 5 ja 7: Juha Hyvärinen Lähteitä ja lisätietoja:
|
|
Takaisin maaliskuun 2023 lehteen |
||