Muistohetki Elisenvaaran pommitusuhrien
joukko-haudoilla Savonlinnassa


Oikealla rovasti Toivo Loikkanen pitää hartauspuhetta.

Pommituksen vuosipäivänä, 20. kesäkuuta vietettiin Savonlinnan Talvisalon hautausmaalla koskettava muistohetki 79 vuotta sitten Elisenvaaran aseman pommituksessa kuolleiden muistoksi.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Sotien 1939–1945 Savonlinnan seudun perinneyhdistys ry ja Savonlinnan seudun Karjalaseura ry. Muistohartauden piti rovasti Toivo Loikkanen ja kukkalaitteet laskivat perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tuukka Toiviainen ja molempien em. yhdistysten sihteeri Minna Lipsanen. Kauniissa ja lämpimässä säässä muistohetkeä oli seuraamassa parisenkymmentä henkilöä. Tilaisuus oli - kuten eräs läsnä olijoista totesi - koruttoman arvokas!

Sotien 1939–1945 Savonlinnan seudun perinneyhdistyksen ja Savonlinnan seudun Karjalaseuran aktiivit muistotilaisuudessa Savonlinnan Talvisalon hautausmaalla 20.6.2023.

Elisenvaaran pommitus 20.6.1944

Kurkijoen pitäjässä sijaitseva Elisenvaara oli tärkeä risteysasema. Sen kautta kulkivat radat Sortavalaan ja Savonlinnaan sekä Hiitolan kautta Viipuriin ja Simpeleen kautta Lappeenrantaan. Elisenvaaran kautta kulkeva Karjalan rata oli avattu jo vuonna 1893. Neljän radan risteysasema Elisenvaarasta oli tullut vuonna 1937, kun rataosuus Lappeenrantaan valmistui.
Neuvostoliitto oli aloittanut suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella 9. kesäkuuta 1944. Suurhyökkäyksen takia junaliikenne oli vilkasta. Rautateitse kuljetettiin sotilaita muilta rintamalohkoilta Kannakselle ja sisä-Suomeen evakuoitiin siviiliväestöä hyökkäävän vihollisen tieltä.
Ratapihalla oli pommituksen aikaan mm. Räisälästä lähteneitä evakkoja kuljettanut juna. Suurin osa sen matkustajista oli naisia, lapsia ja vanhuksia. Tuhoisa pommitus tapahtui 20. kesäkuuta 1944. Päivä oli surullinen, sillä samana päivänä menetettiin Viipuri.

Tuskin koskaan saadaan selville uhrien todellista lukumäärää. Sotilashallintopiirin mukaan kuolleita oli yhteensä 134. Näistä oli 19 sotilaita, 25 siviilimiehiä, 51 siviilinaisia ja lapsia 39. Uhreista oli räisäläisiä noin 80. Haavoittuneita mainitaan olleen 136.
Erkki Rahkola (Kurkijokelainen 05/2008) luetteloi nimeltä yli 150 vainajaa. Hänen mukaansa Kurkijoelle haudattiin yli 30 uhria, Savonlinnan Talvisalon hautausmaalle 30 uhria ja viereiselle Säämingin hautausmaalle toiset 30 uhria.
Muistomerkit paljastettiin Savonlinnassa 16.11.1946
”Savonlinnassa järjestettiin Elisenvaaran pommitusuhrien muistojuhla 16.11.1944. Siunauspuheen piti piispa Ilmari Salomies. Siunaustoimituksessa avustivat Räisälän kirkkoherra Jorma Helasvuo ja pastori Onni Honkkila. Tilaisuudessa pidettiin muistopuhe myös Kurkijoelle siunatuille uhreille. Muistojuhlassa siunattiin Savonlinnan seurakunnan hautausmaahan 25 uhria, Säämingin seurakunnan hautausmaahan 31 uhria sekä poissa olevina 17 uhria, yhteensä 73 Elisenvaaran pommituksessa surmansa saanutta.” Savonmaa-lehti 16.11.1944 Savonlinnan hautausmaalla olevassa hautakivessä on teksti: ”Paetessaan kodeistaan nämä karjalaiset joutuivat sodan uhreiksi Elisenvaarassa 20.6.1944 / Herra sinä tiedät kaiken / Joh 21 17 / V. 498:4”
Entisen Säämingin hautausmaan muistokivessä on teksti: ”Paetessaan kodeistaan nämä karjalaiset joutuivat sodan uhreiksi Elisenvaarassa 20.6.1944 / Herra Jeesus ota minun henkeni Apt 7 59. Tämän muistomerkin ovat pystyttäneet Räisälän seurakunta, Kirkon lahja ry ja Savonlinnan seudun karjalaiset ry.”

Tuukka Toiviainen laskee kukkalaitteen toiselle joukkohaudalle.

Teksti: Matti Hyvärinen
Kuvat: Kari Tegelberg

Takaisin syyskuun 2023 lehteen