Puiden istutusta Karjalan Liiton 80-vuotisjuhlavuonna

Räisäläiset kantoivat kortensa kekoon

Karjalan Liitto perustettiin talvisodan jälkeen vuonna 1940. Yhtenä 80-vuotisjuhlavuoden tapahtumana on ollut puiden istutus. Räisäläiset ovat osallistuneet erittäin merkittävästi tempaukseen. Eurassa istutettiin keväällä Mestilän yhteismetsään lähes hehtaarin alueelle kuusen ja männyn taimia.
Puiden istutuksella halutaan muistuttaa siirtokarjalaisten historiasta ja perinteistä. Istutettujen puiden määrä myös symboloi sodan jälkeen paikkakunnalle asutetun siirtoväen määrää. Tempaukset viestivät myös siitä, että olemme perustamassa lisää hiilinieluja ja mukana ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Karjalainen Metsä Lavajärvelle Euraan

Teimme retkiä veljieni kanssa 1950-luvulla vanhan kuusimetsän läpi Kauttuan Tirkkelistä runsaan 10 kilometrin päässä kotoamme olevalle Lavajärvelle. Se oli tyypillinen metsäjärvi. Ei ollut mitään rakennuksia. Ei ollut myöskään autotietä. Eipä niitä tarvittu, kun ei ihmisillä ollut autojakaan. Meitä veti sinne suuressa puussa oleva kalasääksen pesä. Sen sijainti tuli pitää salaisuutena, mutta eipä meitä kukaan nähnyt, kun kävimme sitä ihastelemassa.
Nyt yli 60 vuotta myöhemmin olin saman järven tuntumassa. Tällä kertaa tultiin autoilla rannan huviloille johtavaa tietä pitkin. Olimme Mestilän yhteismetsässä julkistamassa uuden alueen. Tänä vuonna Karjalan Liiton perustamisesta on kulunut 80 vuotta. Tien vieressä olevalle lähes hehtaarin alueelle istutettiin keväällä kuusen ja männyn taimia. Näin synnytettiin Karjalainen Metsä juhlavuoden kunniaksi.
Torstaina 4.6. järjestivät Karjalan Liitto ja Karjalan Liiton Satakunnan Piiri pienimuotoisen julkistamistilaisuuden Mestilän yhteismetsässä. Paikalla olivat Karjalan Liiton pj. Pertti Hakanen, Karjalan Liiton Satakunnan piirin pj. Jouko Perttu, Mestilän yhteismetsän hoitokunnan pj. Veli-Antti Ruotsalainen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän edustajana Tero Lähteensuo.
Veli-Antti Ruotsalainen toteaa, että monen osakkaan juuret pohjaavat Räisälään, kuten hänenkin äitinsä puolelta Unnunkoskelle.
- Kun Jouko Perttu ehdotti Karjalaisen Metsän muodostamista, se otettiin yhdistyksen taholta myötämielisesti vastaan. Kaikki johtokunnassa olivat mukana ajatuksessa. Pyyntöä pidettiin oikeastaan kunnia-asiana, kiitteli hoitokunnan pj. Ruotsalainen.

Yhteismetsä silloiseen Lapin kuntaan

Mestilän yhteismetsä perustettiin sotien jälkeen Kiukaisten, Panelian ja Kokemäen siirtokarjalaisille yhteiseksi metsäksi. Nämä Satakunnan alueet kuuluvat räisäläisten pääsijoituskuntiin. Yhteismetsä on muodostettu yhteismetsistä 5.5.1945 annetun lain perusteella.
Silloisen Lapin kunnan Kodiksamin kylän Lavajärvi sijaitsee Euran (silloin Lapin) ja Rauman rajalla Satakunnassa. Yhteismetsän alue käsittää Lavajärven luoteista rantaa noin 80 metriä ja 469 ha maa-aluetta. Veli-Antti Ruotsalaisen mukaan alkujaan osakkaina olivat pelkästään karjalaistaustaiset, mutta vuosien myötä on tapahtunut muutoksia.
- Alun perin suurin osa omistajista oli karjalaisia. Vaikka vuosien myötä osa metsistä on siirtynyt muiden omistukseen, vieläkin aluetta omistavista 46 kiinteistöstä reilusti yli puolet on karjalaistaustaisia, kertoo hoitokunnan pj. Veli-Antti Ruotsalainen.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän edustaja Tero Lähteensuo kertoo, että alueelle istutettiin keväällä kuusen ja männyn taimia 1.500 kappaletta.
- Voitaisiin laskea, että tälle alueelle tulleista siirtolaisista olisi ”nimikkopuuta” kohti 40 karjalaista, pohtivat Ruotsalainen ja Lähteensuo.

Kyltti kertomaanalueesta

Julkistajana paikalla ollut Karjalan Liiton hallituksen pj. Pertti Hakanen korosti heti aluksi, ettei yhteismetsän omistajille koidu Karjalaisen metsän muodostamisesta tai ylläpidosta mitään kuluja. Toisaalta alueen omistajat ovat kyllä ansainneet kiitoksen.
- Kiitos Yhteismetsän hoitokunnalle vakavasta suhtautumisesta piirin ehdotukseen. Tällä tilaisuudella on iso merkitys tulevaisuudessa vuosia eteenpäin, koska näin jää muistutus menneistä tapahtumista. Siirtolaisilla ei ollut silloin helppoa. Jouduttiin miettimään asioita uudella tavalla. Aiemmin omia metsiä hoitaneet joutuivat ylläpitämään vuosikymmeniä yhteismetsiä, muistuttaa Pertti Hakanen.
- Tänä juhlavuonna halutaan viedä historian tuntemusta eteenpäin. Symbolisesti jokaiselle istutetaan oma puu. Haluamme olla mukana yhteiskunnassa rakentamassa hiilinielua tällä pienellä panoksellamme. Myöhemmin tämän metsän laitaan tulee kyltti kertomaan alueesta. Näin esimerkiksi huvila-asukkaat saavat tietoa uudesta Karjalaisesta Metsästä, valaisee hanketta Karjalan Liiton hallituksen pj. Pertti Hakanen.
Karjalaisen Metsän paikka on oivallinen, koska se sijaitsee järvelle vievän tien vieressä. Nykyisin Lavajärven koilliskulmassa on kymmenkunta huvilaa, mutta muuten on kyseessä tyypillinen metsäjärvi. Ainoa tie järvelle vie nimenomaan huviloille Karjalaisen Metsän ohittaen.

Takaisin syyskuun 2020 lehteen