Räisälä löytyy Lapista!
Eräs Lapin kauneimmista maisemista löytyy Kemijärven Räisälästä, josta maakunnan ainoa
lossi pujahtaa Haaparannan kylään.
Kun on niin kova ikävä sinne kotiin, Räisälään… Päätinpä katsella, löytyykö Suomessa enää mitään ”kaimaa” rakkaan kotipitäjämme kylille ja kujasille.
Minulla on reissuillani mukana Micrassani hieno ”Autoilijan SUOMI -kartasto”. Lähes 350-sivuinen kirja sisältää tarkat kartat aina Hangosta Nuorgamiin ja Ahvenanmaan saarilta Ilomantsin itäisimpään kärkeen. Kaikista kaupungeistamme on pätevät ja kätevät taajamakartat.
Paikannimiluettelo on aivan valtava: noin 32.000 nimeä yli 60 sivulla. Kelpaa siitä etsiskellä ”räisäläisiä” paikannimiä.
Meillä siellä Karjalan Räisälässä oli toista sataa vuotta sitten kaksi lossia (lautaks myö niitä sanotoa). Kuvassa oleva Ivaskan lautta palveli matkustajia 1875–1908. Siihen liittyy Kaatosen suvun surullinen muisto. Juhanin isoisä Antti Matinpoika kuoli lautalla sydänkohtaukseen 22.10.1906. Hän oli syntynyt Antrean Kaatolan kylässä 10.08.1856 ja tullut Räisälään 1881, jolloin vihittiin Maria Paavontytär Vesalaisen kanssa. Siellä he lepäävät ikikuusten varjossa sukuhaudassa, johon myös saateltiin Liisa-täti
sekä Juhanin isä Johannes (1898–1942). Lautta oli myös Tyyskän salmessa, johon saatiin silta jo 1907.
RÄISÄLÄ, löytyi!
Kemijärvellä on kylä nimeltä Räisälä. Se on perinteinen järvenrantakylä maalaismaisemineen. Seutua hallitsevat vaaramaisemat ja suurimpana kohoaa yli 400 metriä korkea Suomutunturi. Seutu on ollut asuttu 1670-luvulta lähtien.Veneillä soudettiin nelisen peninkulmaa Kemijärvelle. Sittemmin reitillä kulki matkustajalaiva. Nykyisin Räisälässä liikennöi Lapin ainoa lossi. Talvisin kuljetaan jäätietä. Lyhin reitti kaupungin keskustaan kulkee kaunista maisematietä Soppelan kylän läpi.
Nuorisoseurantalo rakennettiin talkoovoimin 1960. Kyläyhdistys järjestää monenlaista toimintaa. Kemijärven seurakunnalla on Räisälässä kappeli. Hautausmaa on salmen takana Haaparannassa.
Räisälään pääsee valtatieltä E 63, noin 40 km kaupungin keskustasta kaakkoon: Tonkopuron kohdalta Räisäläntie. Sen varrelta löytyy Suomun matkailukeskus monipuolisine palveluineen. Hyvää matkaa ja liukkaita latuja!
… JA MUITA KYLIÄ
LAMMASMÄKI. keskellä korpea Saarijäven ja Uuraisten rajalla Keski-Suomessa.
MAKKOLA. Toivakan–Kangasniemen akselilla niin ikään Keski-Suomessa.
NIEMENKYLÄ. Tämä paikannimi löytyy 19 kertaa kartastollani. Lähinnä meidän räisäläisten asutusalueita täällä Satakunnassa sijaitsee Luvialla. Suomi on kymmenien tuhansien järvien maa; niemiä lienee vielä paljon enemmän. Eteläisin Niemenkylä on Lohjalla, pohjoisin Kainuun korvessa Suomussalmen–Lentiiran välillä.
TARHALA. Hartolan–Joutsan rajamailla, Keski-Suomea sekin.
SÄRKISALO (FINBY). Pieni kunta (742 asukasta) lakkasi olemasta 1.1.2009, jolloin Salon kaupunkiin liitettiin Halikko, Kuusjoki, Pertteli, Muurla, Perniö, Särkisalo, Kisko, Kiikala ja Suomusjärvi. Tällöin monista räisäläisistäkin, jotka oli evakuoitu Salon ympäristöön, tuli kaupunkilaisia.
Asutusta alueella oli jo n. 500 ennen ajanlaskun alkua, tuolta ajalta ovat peräisin 10 hautaröykkiötä. 1100-luvulta lähtien on vakinaista asutusta. Kristinusko ja ruotsalaisväestö tulivat 1500-luvulla. Keskiajalla oli oma kappeli, sitten saarnahuone, 1600-luvulta oma kirkko. Oma pitäjä aloitti 1868, seurakunta 1924.
Sotien jälkeen Särkisalo sai evakoita Koivistolta, useimmat heistä kalastajia. 1800-luvun nälkävuosina Pohjanmaalta tuli ruotsinkielisiä asukkaita Kurkijoelle. Heidän jälkeläisensä, Sorjon kyläläiset, pääsivät evakoiksi Finbyhyn omankielistensä joukkoon.
Kartoistani löytyy pari muutakin Särkisaloa. Multian kunnan pohjoisin nurkka Keski-Suomessa keskellä ”ei mitään” on entisen kotikyläni kaima. Samoin Keiteleeseen pistävän Listonniemen tyvessä on tuo rakas paikannimi. Se on entistä Sumiaisten kuntaa, vuodesta 2007 alkaen Äänekoskea.
Juhani Kaatonen