Joulun valmisteluja Räisälässä

Jouluvalmistelut lapsuuden ajoilta Räisälässä sekä joulun vietto

Jouluvalmisteluissa vanhemmilla oli tietysti suurin työ sekä vastuu, mutta eri-ikäiset lapsetkin auttoivat mahdollisuuksien mukaan. Suurin työ oli naisväellä ja juuri perheen äidillä. Oli leipomiset, paistamiset, keittämiset sekä siivoaminen.

Talviseen aikaan leivinuunia lämmitettiin päivittäin muutenkin, mutta jouluvalmisteluissa sen mukaan mitä paistaminen vaati. Silloin ei ollut juuri apuvälineitä työtä helpottamassa.

Kun jouluksi huoneet lattiasta kattoon siivottiin, oli siinä työtä ja vieläpä raskastakin. Esimerkiksi jos talossa oli maalaamattomat lankkulattiat, oli niissä hankaamista eikä lattiarätti yksin riittänyt. Jos esimerkiksi tuohesta valmistetulla tohvelilla hankasi voimakkaasti, niin kyllä tuli puhdasta jälkeä.

Miehet pitivät huolen siitä, että kuivia polttopuita riitti ja vieläpä sisään kannettuna. Miehet pitivät huolen siitä, että karjalle riitti heiniä ja olkia pyhien ajaksi ajamalla niitä sarraimesta (suuli) taikka ladosta navetan vintille tai rehusuojaan.

Miesten hommaa oli joulukuusen hakeminen metsästä ja tuoda se sisälle. Kuusen koristelussa oli lapsistakin apua.

Kun aaton navettatyöt oli tehty, alkoi aattoilta olla käsillä ja mentiin joulusaunaan.

Joulupäivän aamuna piti herätä varhain kun lähdettiin joulukirkkoon. Kirkkoreessä vällyt peittona ajelimme jouluvalaistuun kirkkoon. Kotiinpäin mennessä isännät ohjastivat hevoset täyteen vauhtiin ja niin menossa oli jo kilpailun henkeä ja tuntua.

Joulupäivä pyhitettiin, tehtiin vain, mikä oli välttämätöntä, eikä kyläilty missään. Tapanina sitten käytiin sukulaisissa ja naapureissa toivottamassa Tapania. Hevosel liikkiel olemista sanottii Tapani ajoks (ajamiseks). Tapanin päivän kylässä käyntiin liittyen oli sellainenkin perinne ja tapa, että vieras kylään mennessään kysyi: ”Onko Tahvana kotona”.

Takaisin joulukuun 2020 lehteen