Humalaisten KYLÄN talvi- ja jatkosodan uhritAimo Kalenius on tehnyt kuluvan vuoden aikana kirjan: Humalaisten KYLÄN talvi- ja jatkosodan
uhrit. |
||
|
Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 80 vuotta 30.11.2019.
Kirjan takakannen kuvassa jätetään viimeinen tervehdys Räisälän
sankarivainajille 20.6.1944. Kuvassa ovat Lempi Honkanen,
Väinö Pönkkä ja toinen sotilaista tuntematon. Samana päivänä
Neuvostoliitto pommitti Elisenvaaran asemalla olevia evakkojunia
ja valtasi Viipurin.
”Lyhyessä ajassa suuria muutoksia”Aimo Kalenius toteaa kirjan alkusanoissa, että Karjalan kansa
joutui kokemaan lyhyessä ajassa paljon. Ensimmäisenä tulivat
YH, ylimääräiset kertausharjoitukset, jotka enteilivät sotaa. Sitten
seurasivat lavastetut Mainilan laukaukset ja talvisodan alkaminen,
jonka vuoksi väki lähti evakkotaipaleelle. |
Välillä oli hyvä lähteä soutelemaan merelle ”koronaa pakoon” ja mietiskellä
siellä kirjan sisältöä, sanoo Aimo Kalenius.
-Oli menetetty ihmishenkiä sodassa ja jouduttu sopeutumaan uusille
asuinalueille vieraisiin oloihin. Kaikkea tätä epätoivoa seurasi
toivon kipinä päästä takaisin omille maille. jonne sitten päästiin
jatkosodan seurauksena, mutta ei kestänyt kauan, kun taas jouduttiin
evakkoon – nyt lopullisesti. ”Neljäs sukupolvi on vapaa täysin vapaa sotien traumoista”Mitä kaikkea nämä sodan aiheuttamat kokemukset ovatkaan jättäneet
jälkipolville. Väitetään, että vasta neljäs sukupolvi on täysin
vapaa sotien ylisukupolvisista traumoista. Se tarkoittaa sodan kokeneiden
lastenlastenlapsia. Monet heistä ovat nyt nuoria aikuisia.
Nämä asiat ovat tulleet ajankohtaisiksi ja niistä keskustellaan, sanoo
Aimo Kalenius. |
|
Takaisin syyskuun 2020 lehteen |
||