Humalaisten KYLÄN talvi- ja jatkosodan uhrit

Aimo Kalenius on tehnyt kuluvan vuoden aikana kirjan: Humalaisten KYLÄN talvi- ja jatkosodan uhrit.
-Kirjan tekeminen on ollut mielessä jo pitkän ajan, mutta kun kevät oli sellainen kun oli, ja aikaa riittävästi, niin sain sen aikaiseksi.Kirja pitää sisällään Humalaisten kylän talvi- ja jatkosodan uhrit. Lisäksi kirjassa on muisteluksia, haastatteluja, näkemyksiä ja kokemuksia. Runsaat 60 sivua sisältävän kirjan kustantaja on Humalaisten Nuorisoseura Alku ry.

Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 80 vuotta 30.11.2019.
Humalaisten Nuorisoseuran vuosikokouksessa 6.10.2019 päätettiin, että sodissa kaatuneista ja Elisenvaaran pommituksessa menehtyneistä Humalaisten kylän asukkaista tehdään kirja.
-Räisäläinen-lehdessä numerossa 4/2019 oli toive saada muistoja ja kertomuksia sodista, joita sotaveteraanit, isät ja isoisät ovat jälkipolvilleen kertoneet, mutta pyyntötoiveen tulos oli heikko. Siksi olen joutunut kirjoittamaan haastatteluja, joita olen saanut aikojen saatossa, eniten talvisodan syttymisen muisteloissa 19.11.1989 kotonani Uudessakaupungissa, jonne kokoontui tuolloin kaikkiaan 91 osallistujaa, sanoo Aimo Kalenius.

Kirjan takakannen kuvassa jätetään viimeinen tervehdys Räisälän sankarivainajille 20.6.1944. Kuvassa ovat Lempi Honkanen, Väinö Pönkkä ja toinen sotilaista tuntematon. Samana päivänä Neuvostoliitto pommitti Elisenvaaran asemalla olevia evakkojunia ja valtasi Viipurin.

”Lyhyessä ajassa suuria muutoksia”

Aimo Kalenius toteaa kirjan alkusanoissa, että Karjalan kansa joutui kokemaan lyhyessä ajassa paljon. Ensimmäisenä tulivat YH, ylimääräiset kertausharjoitukset, jotka enteilivät sotaa. Sitten seurasivat lavastetut Mainilan laukaukset ja talvisodan alkaminen, jonka vuoksi väki lähti evakkotaipaleelle.
-Humalaisten kylänkin asukkaille oli valtava järkytys jättää rakkaat kodit ja mannut sodan jalkoihin – ehkä ikiajoiksi.

Välillä oli hyvä lähteä soutelemaan merelle ”koronaa pakoon” ja mietiskellä siellä kirjan sisältöä, sanoo Aimo Kalenius.

-Oli menetetty ihmishenkiä sodassa ja jouduttu sopeutumaan uusille asuinalueille vieraisiin oloihin. Kaikkea tätä epätoivoa seurasi toivon kipinä päästä takaisin omille maille. jonne sitten päästiin jatkosodan seurauksena, mutta ei kestänyt kauan, kun taas jouduttiin evakkoon – nyt lopullisesti.
-Oli hankkiuduttava lopullisesti uusille asuinsijoille ja rakennettava kodit, raivattava pellot lyhyessä ajassa ja kovalla kiireellä. Moni joutui hankkimaan toimentulon uudessa ammatissa.

”Neljäs sukupolvi on vapaa täysin vapaa sotien traumoista”

Mitä kaikkea nämä sodan aiheuttamat kokemukset ovatkaan jättäneet jälkipolville. Väitetään, että vasta neljäs sukupolvi on täysin vapaa sotien ylisukupolvisista traumoista. Se tarkoittaa sodan kokeneiden lastenlastenlapsia. Monet heistä ovat nyt nuoria aikuisia. Nämä asiat ovat tulleet ajankohtaisiksi ja niistä keskustellaan, sanoo Aimo Kalenius.
Aimo Kaleniuksen tekemässä kirjassa on sodissa kaatuneiden kaikkien Humalaisten kylän miesten nimet kuvien ja tietojen sekä muistelmien kera. Myös Elisenvaaran pommituksessa menehtyneiden henkilöiden kuvat ja tiedot löytyvät kirjasta.
Kirjan sisältöön kuuluvat myös sotatapahtumien muistelmat Humalaisten kylässä, sotien aiheuttamat vaikutukset ja evakkotaipaleiden muistelmat … elämän kulku, kuten historia sen kertoo … vanhat kirjeet Räisälään paluusta jne.

Takaisin syyskuun 2020 lehteen