Räisälän Hevosjalostusyhdistys
– luovutetun alueen viimeinen
140-vuotiaan Räisälän Hevosjalostusyhdistyksen johtokunta piti torstaina 6.2.2010 kokouksen, jossa hyväksyttiin vuoden 2019 tilit ja toimintakertomus. Lisäksi kokous käsitteli kuluvan vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman juhlavuodelle. Kuvassa ovat: Puheenjohtaja Unto Tuomi (pöydän päässä), Erkki Lehtilä, Matti Hoppendorff ja varapuheenjohtaja Aapo Teperi. Vasemmalla Jari Kesonen, Reima Karonen ja sihteeri Heikki Karonen.
Niin valveutuneita ja kaukonäköisiä kuin Räisälän hevosen omistajat aikanaan olivatkin perustaessaan vuonna 1880 kotipitäjänsä hevosjalostusta edistämään Räisälän hevosmiesten seuran, kukaan tuskin osasi silloin tai myöhemminkään ajatella, että tämä seura - sittemmin Räisälän Hevosjalostusyhdistyksen nimellä - olisi toiminnassa vielä vuonna 2020. Mutta niin asian laita on. Räisäläisten vahvoja hevosmiesperinteitä vaalivan Räisälän Hevosjalostusyhdistyksen toiminta jatkuu yhä räisäläisten tärkeimmällä asutusalueella Satakunnassa, Kokemäellä ja sen lähikunnissa.
Yhdistys on hyvin harvinaislaatuinen, tavallaan lajinsa viimeinen,
sillä se on tiettävästi ainoa luovutetun Karjalan alueen hevosseura,
joka on yhä toiminnassa. Yhdistys on toiminut – talvisodan
jälkeistä parin vuoden katkosta lukuun ottamatta – yhtäjaksoisesti
jo 140 vuotta.
Räisälän Hevosjalostusyhdistyksellä on tällä hetkellä noin 50
jäsentä, pääosa Kokemäen, Köyliön, Säkylän ja Euran alueelta.
Räisälän Hevosjalostusyhdistyksen jäseneksi voivat liittyä
kaikki hevosurheilusta ja -jalostuksesta
kiinnostuneet räisäläissukuiset henkilöt. Toisin sanoen
henkilöt, joiden sukujuuret ovatisän tai äidin puolelta Räisälästä.
Räisälän Hevosjalostusyhdistyksen viimeinen oma siitosori oli suurjuoksija Pölytys, joka 1950-luvun puolivälissä oli Soini Rouhiaisen hoidossa Kokemäen Tuomaalassa. Soini Rouhiaisen ohjastamana Pölytys
ravasi ennätyksensä 1.36,3. Vuonna 1956 ori myytiin kauppias Hämäläiselle Kivijärvelle, missä se toimi
suosittuna siitosoriina ja tuli myöhemmin valiopalkituksi jälkeläistensä perusteella.
Soini Rouhiainen toimi Räisälän Hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtajana 30 vuotta ja johtokunnan
jäsenenä yli viisi vuosikymmentä.
Aktiivinen toimija Satakunnassa
Uusille asuinsijoille Satakuntaan sotien jälkeen asetuttuaan räisäläiset
hevosmiehet olivat nopeasti valmiit antamaan oman panoksensa
myös uuden kotiseutunsa raviurheilun ja hevosjalostuksen
hyväksi.
Tästä kertoi selvimmin se, että Räisälän miehet olivat voimakkaalla
talkoopanoksellaan rakentamassa Kokemäen ravirataa, joka
valmistui vuonna 1947.
Räisäläisten poikkeuksellisen suuri ravi-innostus oli hyvin ymmärrettävää,
koska Räisälässä oli omalla radalla järjestetty ravikilpailuja
vielä jatkosodan aikana vuosina 1943-44. Tuttuun toimintaan
ei siksi haluttu pitkää katkosta.
Kokemäen raviradan valmistuttua räisäläiset olivat heti aktiivisesti
mukana kilpailujen järjestelyissä. Räisälän Hevosjalostusyhdistyksen
omia nimikkoraveja pidettiin vuodesta 1959 lähtien,
yleensä toukokuussa, aina 1980-luvun alkupuolelle asti. Erityisen
legendaarisen maineen saavuttivat näissä raveissa järjestetyt
kultakellolähdöt.
Räisälän Hevosjalostusyhdistys on edelleen Kokemäen ravirataa
ylläpitävän Sataravi Oy:n suurin osakkeenomistaja. Tällä tavoin se
on yhä vahvasti tukemassa paikallista
raviurheilua ja hevostaloutta.
Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana yhdistyksen toiminta
on painottunut pääosin räisäläisen hevosmiesperinteen vaalimiseen
ja räisäläiset sukujuuret omaavien hevosharrastajien
vapaamuotoiseen yhdessäoloon. Toiminnan kohokohtia ovat yhteiset
kuninkuusravimatkat ja kotiseuturetket rajantakaiseen Karjalaan.
Vuonna 1997 voitti A.T. Viksu kuningatarkilpailussa Ylivieskassa kaksi matkaa,
mutta kolmannessa ja ratkaisevassa juoksussa se jäi pussiin ja joutui tyytymään
kakkossijaan. Kuvassa Aapo ja Liisa Teperi sekä valmentaja Olavi Inkinen.
Aapo Teperi on pitänyt mainetta yllä
Räisälä oli jo ennen sotia yksi Karjalan maineikkaimmista hevospitäjistä,
joka tunnettiin niin hyvistä hevosistaan kuin taitavista hevosmiehistäänkin,
ja nuo perinteet ovat kantaneet aina näihin päiviin
asti.
Räisälän Hevosjalostusyhdistyksen jäsenistä viime vuosikymmenten
ehdottomasti menestynein hevoskasvattaja ja ravihevosten
omistaja on ollut köyliöläinen, Räisälän Tiurin kylässä vuonna
1937 syntynyt Aapo Teperi. Hänen kasvattamansa suomenhevoset
ovat menestyneet loistavasti jopa Kuninkuusraveissa.
Aapo Teperin kasvateista tunnetumpia ovat olleet Oulussa vuonna
2010 ravikuninkaaksi kruunattu A.T. Eko (omistaja Einari Vidgrén)
sekä sen emä A.T. Viksu, joka sijoittui kuningatarkisassa toiseksi
Ylivieskassa vuonna 1997.
Todelliseksi ”kultakimpaleeksi” omistajalleen Aapo Teperille osoittautui
A.T. Viksu, joka menestyksekkään kilpailu-uran jälkeen teki
loistavan uran myös siitostammana ja pyöräytti peräkkäisinä vuosina
kymmenen varsaa. Kuninkuusraveissa niistä ovat esiintyneet ravikuninkaaksi
yltäneen A.T. Ekon lisäksi sen puoliveljet A.T. Visku,
A.T. Veeti ja A.T. Veli.
Aapo Teperi on kasvattanut yhteensä noin 30 ravihevosta. Kasvatustoiminnan
korkeasta laadusta kertoo se, että niistä on tullut jo
seitsemän valiojuoksijaa (km-aika alle 1.25) ja kymmenen tähtijuoksijaa
(alle 1.30).
Räisälän Hevosjalostusyhdistys toimihenkilöt vuonna 2020
Puheenjohtaja: Unto Tuomi, Kokemäki
Sihteeri: Heikki Karonen, Köyliö
Muut johtokunnan jäsenet:
Aapo Teperi, Köyliö
Reima Karonen, Säkylä
Jari Kesonen, Köyliö
Erkki Lehtilä, Eura