”Myö senko istuttii evakkories…”

KARJALAN KUNNAILTA LAKEUDELLE

Räisäläisten evakkojen perilliset
kiinnostuneita perheidensä evakkotaloista

Ilmajoki vastaanotti 80 vuotta sitten suuren joukon ”vieraita” Karjalankannakselta Räisälästä. Muistelkaamme yhdessä noita kohtalomme päiviä. Kuka oli kenenkin evakkona?
Talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Puna-armeijan valtavat laumat hyökkäsivät maalta, mereltä ja ilmasta. Tavoitteena oli, että generalissimus Josif Stalinin 60-vuotispäiviä olisi juhlittu Helsingissä 21. joulukuuta. No, juhlimatta jäi. Suomi-poika kun sanoi vähemmän kohteliaasti: ”Njet harasoo”.
Karjalan kansa joutui evakkotielle – yli 400.000 ihmistä. Meidät räisäläiset evakuoitiin pääosin Ilmajoelle. Pitäjämme asukasluku oli noin 8.000 henkeä, joten majoittamista riitti. Olimme mullivaunuissa matkanneet poikki Suomen, ja talojen isännät hakivat kouluilta omat evakkonsa. Kuljetus tapahtui useimmiten hevosen vetämällä parireellä, joten EVAKKOREKI sopii tämän jutun teemaksi.
Ilmajokinen pikkupoika katseli ikkunasta ja huuteli: ”Äitee, tuu kattomahan. Täällä vierähän evakoota, ja ne on ihan ihimisen näköösiä”.

EVAKKOHISTORIA KIINNOSTAA

Varmasti heimolaisemme olivat kiitollisia siitä, että yhteiskuntamme piti meistä huolta. Isäntäväet ymmärsivät kauheat kohtalomme ja tekivät parhaansa, että rajan kansa sai jotenkin kiinni elämästä. Tuo kiitollisuus elää vielä heimomme keskuudessa.
Nuorempi räisäläispolvi on kiinnostunut sukunsa historiasta ja tahtoo tietää, missä talossa hänen perheensä, vanhempansa ja isovanhempansa olivat evakoina. Asian nosti esille tunnettu räisäläinen, juoksija Martti Vainio, joka mielellään kävisi tervehtimässä ukkonsa, mummonsa, äitinsä ja kahden enonsa evakkotalon väkeä. Perheen jäsenet olivat Ilmari, Elsa (o.s. Härkönen), Lahja, Veikko ja Voitto Suutari. Martille mukavana yllätyksenä voin kertoa, että evakkotalo oli Tuomikylässä; selvisi tätä juttuani kootessa. Talon nimeä ei vielä tiedetä.

KUKA ISTUI KENENKIN EVAKKOREESSÄ?

Omasta muististani poimin muutamia tarinoita Koskenkorvan–Pietilän alueelta. Setäni Paavo, vaimo Anni ja tytär Irja olivat evakkoina Arvo ja Saimi Lahden kotona Pietilän kylässä. Naapurissa Jaakko Latva – Pietilän kodissa asui Armas ja Helmi Kaasalaisen perhe. Mäki-Kokon evakkona olivat Haikoset, ukko-Matti sekä pojat Antti, Juho ja Matti perheineen, yhteensä 14 henkeä. Ukko-Antti jaksoi evakkoreissun vaivat, mutta kuoli ensimmäisenä päivänä päästyään Karjalan kotiin jatkosodan aikana syksyllä 1941.
Mäki-Rahkolla saivat evakkokodin Heikki ja Hilma Puranen, heidän viisi poikaansa ja 1940 syntynyt ensimmäinen tytär. Ala-Ilkan taloon tulivat evakoksi Raili Matikka ja 4-vuotias tyttärensä Helka. Perheen isä Juhana taisteli Kannaksella Er P 6:ssa kaatuen sankarina Keljan taistelussa. Siinä tuhottiin kokonainen vihollisrykmentti. Raili kävi miehensä hautajaisissa Räisälässä. Alttarin edessä oli valkoisissa arkuissa 14 oman pitäjän poikaa, Keljan uhreja.
Meidän perheemme, isä Johannes, äiti Helena ja me pojat Aaro ja Juhani pääsimme Västilän koululta evakkoreessä Lenni ja Katri Tuomisen kotiin. Alusta alkaen saimme kokea mitä lämpimintä huolenpitoa ja ystävällisyyttä isäntäväen taholta. Silloin, 80 vuotta sitten, alkanut yhteys jatkuu tänäkin päivänä. Talon nuoret Eila ja Erkki menivät aikanaan naimisiin. Heidän lapsensa Tapio, Terttu ja Timo Mäki-Rautila sekä Tiina Tuominen ovat suhtautuneet meihin yhtä ystävällisesti kuin isovanhempansa. Me muistajat vaan olemme pikkuhiljaa vähentyneet…

Toivon, että EVAKKOREKI löytää muistajia niin Ilmajoella kuin meidän evakkojenkin keskuudessa. Pyydän, että tiedot toimitetaan meidän omille lehdillemme:

ILMAJOKI -LEHTI,
Mikontie 3, 60800 ILMAJOKI
p. 06–244 800
toimitus@ilmajoki-lehti.fi

RÄISÄLÄINEN,
Avellanintie 8, 32800 KOKEMÄKI
p. 0440-835 688
toimitus@raisala.fi

Takaisin maaliskuun 2020 lehteen