Räisälä-keskuksen ja Räisälä-museon kuulumisia
Räisälän kirkon urkuharmoni on kunnostettu toimivaksi
Entisen Räisälän seurakunnan omistama urkuharmoni löysi tiensä monien eri kuvioiden jälkeen Köyliössä sijaitsevaan Räisälä-keskukseen, kun Kokemäen Karjalaseura kolme vuotta sitten lahjoitti urkuharmonin Räisälä-museolle. Urkuharmoni on nyt kunnostettu Johannes Perkon toimesta. Seuraavassa selvitys urkuharmonin ”retkestä” ennen sen päätymistä Räisälä-keskukseen.
Säätiön haltuun tuli sodan jälkeen myös entisen Räisälän seurakunnan omistama, Kangasalan Urkutehdas Oy:n valmistama urkuharmoni, joka oli alunperin hankittu Räisälän kirkkoon oletettavasti 1941 tai 1942 korvaamaan välirauhan aikana kirkosta poistettuja alkuperäisiä urkuja.
Urkuharmonin kunnostuksesta aiheutuneet kustannukset pysyivät laaditun budjetin ”sisällä”.
Evakuointivaiheessa vuonna 1944 harmoni kuljetettiin luultavasti ensin Kurikkaan ja sieltä Jalasjärvelle, kuten pääosa muustakin räisäläisten irtaimistosta. Räisälän seurakunnan lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1949 päätettiin, että urkuharmonia säilytetään toistaiseksi Jalasjärven seurakunnan Koskuen rukoushuoneella, mutta Räisälän kansanopiston rakennusten valmistuttua se palautetaan Kokemäelle. Räisälän kansanopiston toimitilat valmistuivat vuonna 1950, mutta niihin urkuharmonia ei kuitenkaan siirretty, vaan harmoni jäi edelleen Jalasjärvelle. Säätiön hallitus päätti 23.5.1954 hankkia sen sieltä pois ja sijoittaa Peipohjaan Räisälän kansanopistolle.
Aikakirjat eivät kerro, mitä seuraavaksi tapahtui, mutta säätiön hallituksen kokouksessa 15.1.1956 luettiin Jalasjärven kirkkoherran kirjelmä, jolla hän ilmoittaa, että Jalasjärven seurakunta ei halua ostaa siellä Koskuen kyläkirkossa säilytettyä petaliharmonia ja tiedustelee sen vuoksi, mihin he voisivat sen lähettää. Säätiö päätti tiedustella turkulaisista pianoliikkeistä, voisivatko ne joko ostaa tai vaihtaa sen sopivasti pianoon. 27.2.1956 säätiön hallituksen puheenjohtaja Robert Rainio selosti hallitukselle, että eräs turkulainen pianoliike oli ilmoittanut laskevansa sille arvoa noin 150.000 markkaa. Hallitus päätti, ettei harmonia myydä eikä vaihdeta, vaan se sijoitetaan toistaiseksi kansanopistolle.
Urkuharmoni oli palautettu syksyyn 1956 mennessä, jolloin hallitus totesi, että harmoni on niin rikki, ettei sitä voi käyttää. Tästä päätettiin lähettää Jalasjärven seurakunnalle kirje, jossa todetaan tapahtuneet vahingot ja pyydetään, jos mahdollista, osallistumaan korjauskustannuksiin. Harmoni korjautettiin Kangasalan Urkutehtaalla alkuvuonna 1957. Korjauskustannukset olivat 69.300 markkaa. Hallitus päätti sen jälkeen selvittää, paljonko maksaisi sähkömoottorin asentaminen kyseiseen harmoniin ilman pumppaamista varten.
Kangasalan Urkutehdas teki tarjouksen, jonka mukaan valovirtamoottori maksaisi 48.000 markkaa ja voimavirtamoottori 130.000 markkaa. Lisäksi tulisivat asentajan asunto- ja ruokamenot sekä rahtikustannukset. Tarjous merkittiin vain tiedoksi saaduksi.
Jossakin vaiheessa urkuharmoni oli siirretty Kokemäen Tuomaalan kansakoululle, jonka oppilaat ainakin alkuvaiheessa olivat suurelta osin räisäläisperheistä. Syksyllä 1967 säätiön hallitus päätti luovuttaa harmonin Köyliön seurakunnan käyttöön sillä edellytyksellä, että seurakunta korjauttaa sen käyttökuntoon. Vuonna 1982 palovakuutusta otettaessa urkuharmonin paikaksi merkittiin kuitenkin edelleen Tuomaalan koulu.
Kun harmoni 1980-luvun puolivälissä kävi koululle tarpeettomaksi, siirtyi soitin vuonna 1985 koulun toimihenkilönä työskennelleen peipohjalaisen Sirpa Männistön yksityiskäyttöön. Tämä saattoi koitua urkuharmonin pelastukseksi, sillä Tuomaalan koulu paloi salaman sytyttämänä vuonna 1988.
Muuttaessaan pois paikkakunnalta Sirpa Männistö halusi luopua soittimesta, mutta kuitenkin niin, että se pysyisi entisessä ympäristössään ja räisäläisomistuksessa. Näin harmoni siirtyi Kokemäen Karjalaseuralle 900 markan kauppahinnasta vuonna 1990, minkä jälkeen se siirrettiin Sakari Soikkelin autotalliin ja myöhemmin Tuomaalan koulun kellarikerrokseen.
Kokemäen Karjalaseura päätti vuonna 2016 lahjoittaa urkuharmonin Räisälä-museolle. Museointi edellytti kuitenkin soittimen jonkinasteista pintapuhdistusta ja kunnostusta, jota suoritettiin talkootyönä. Ansiokkaina talkoolaisina toimivat Timo Javanainen, Unto Tuomi, Matti Lundén, Pentti Uusimaa ja Antti Ruponen. Ja nyt harmoni on saatu arvoiseensa sijoituspaikkaan Räisälä-museoon.
Johannes Perko suoritti urkuharmonin kunnostuksen elo-lokakuun aikana tänä vuonna. Korjausvaiheet olivat: soittimen purku, soittokoneiston kunnostus, palkeiden paikkaus saavutettavilta osin, kansilevyn lakanpoisto, petsaus ja lakkaus, koskettimiston puhdistus, pintakäsittelyn palauttaminen puunilla, kokoaminen ja lopputarkastus.
Urkuharmonin kunnostustyöt teki Johannes Perko.
Räisälä-keskuksen/museon vastaava Risto Pohjalainen toteaa 4. lokakuuta lähettämässään sähköpostissa: Hei, Räisälän kirkon urkuharmoni on nyt soittokunnossa, kunnostettu, palkeita paikattu, puunattu ja koesoitettu kolmen hengen voimin (tänään). Koesoitto: yksi soitti, toinen pumppasi ilmaa ja kolmas kuunteli. Kustannukset jäivät kustannusarvion alarajan tuntumaan (334,80 e).