Marilan sukuseura juhli Helsingissä
Teksti: Tuula Marila
Kuvat: Marjatta Alanko
Marilan sukuseura oli koolla Helsingin Karjalatalossa 7.9.2019 Seura juhli 40-vuotista taivaltaan. Tänä vuonna osallistujia oli 50, osa oli jo keskenään vanhoja tuttuja, mutta myös uusia Mariloita oli saapunut paikalle Laatokka-saliin. Erityisen ilahduttavaa oli, että nuoria ja lapsia oli mukana.
Tilaisuus alkoi puheenjohtaja Tuula Marilan tervetuliaistoivotuksella, minkä jälkeen siirryttiin nauttimaan Ravintola Carelian oivallisia ruokia. Nälkä vierailla tuntuikin olevan, kun moni oli jo aamuvarhain lähtenyt matkaan. Virallisen kokouksen lisäksi ohjelmassa oli luonnollisesti musiikkia, onhan suvussa omasta takaa soittajia ja laulajia.
Raita Karpo lauloi ja ihastutti
”Me Karjalan lapsia laulavia ja soittajia oomme…” lauloi Raita
Karpo sulostuttaen tunnelmaa. Esko Marila puolestaan veti porukan
mukaan säestämällä tuttuja yhteislauluja, mm. maakuntalauluja. Eri
maakunnat olivatkin mukavasti edustettuina.
Sukua löytyy nykyisin ainakin Satakunnasta, Uudeltamaalta ja
Hämeestä. Kun karjalaiset kohtaavat, niin ”sillo myö tietyst haastellaa,
muistellaa, iloitaa ja yhteisii pirteit etsitää”.
Suvusta löysimme musiikin lisäksi muitakin yhteisiä ominaisuuksia:
urheilullisuus, kuvataiteet, kirjoittaminen ja opettajuus.
Ja karjalaisia kun ollaan, turha vaatimattomuus ei kaunista, vaan
avoimesti osataan nauttia näistä ominaisuuksista.
Aika riensi nopeasti
Aterian jälkeen rupattelimme vapaasti hetken, ennen kuin käytiin
läpi kokouksen virallinen esityslista. Sen jälkeen kuunneltiin Tuula
Marilan PowerPoint-esitys Marilan suvun vaiheista. Lähteenä esityksessä
oli käytetty Arvi Marilan julkaisemaa lukua ”Terveisiä Räisälästä”
-kirjassa.
Historiikkia täydensi Jorma Marila mielenkiintoisella esitelmällä
eri sukuhaaroista. Näitä olivat: Heikkilän, Mikkolan, Valkjärven,
Pellonperän ja Pyhäjärvi-Montruan haara. Näitä pohdiskeltaessa
aika riensi nopeasti ja tuntui loppuvan kesken – ei ehtinyt kaikkien
kanssa tarpeeksi jutella, kun jo kahville kutsuttiin alakerran ravintolaan.
Kakkukahvien jälkeen olikin hyvästelyjen aika. Kahden vuoden
päästä on tarkoitus tavata uudelleen. Kotiseutumatka Räisälään
olisi tarkoitus toteuttaa ennen sitä.
MARILAN SUVUN HISTORIAA
Kirkonkirjoja tutkimalla Marilan suvusta ja sen vaiheista löytyy jokseenkin
varmaa tietoa vuodesta 1724. Näitä tietoja ja vähän muualtakin
saatuja havaintoja on Arvi Marila käyttänyt kirjoittaessaan
”Terveisiä Räisälästä” -kirjaan luvun ”Ivaskanmäen/Marilanmäen
kylän ja Marilan suvun kehittyminen”.
Tiedetään, että suku on asunut Karjalassa, Räisälän pitäjässä.
Tarkkaa tietoa kirkonkirjoja edeltävältä ajalta ei ole mahdollista
saada, vain joitain arveluja. Eräs tarina kertoo, että Suuren Pohjansodan
(1700–1721) aikana olisi Ruotsi-Suomen armeijan mukana
Puolasta tullut Suomeen kaksi Marila-nimistä veljestä ja näistä olisi
Marilan suku Suomessa saanut alkunsa. Tiedolle ei kuitenkaan löydy
vahvistusta.
Marilanmäki
Varmaa tietoa on, että sotien seurauksena Karjalaan oli jäänyt runsaasti
autiotaloja ja -tiloja, joita valtio sitten antoi uusille viljelijöille.
Yksi autioksi jäänyt tila oli Räisälän pitäjän Härskeensaaren
puolella sijainneen Ivaskan kartanon naapurina ollut Tuomas Kososen
tila (239 ha). Tämän tilan valtio antoi vuonna 1724 Juho Martinpoika
Mariselle (Marila). Mistä päin Juho Marila oli alkuaan kotoisin,
on hämärän peitossa.
Tila oli iso ja sinne mahtui useita rakennuksia, joita tarvittiinkin,
koska Mariloita syntyi ajan oloon runsaasti. Talomääräksi 1900-luvulle
tultaessa vakiintui 7 taloa ja 2 torppaa, joita Marilat asuttivat.
Näin oli sitten syntynyt Ivaskanmäen kylästä selvästi erottuva osa:
Marilanmäki.
Evakkoina ympäri Suomea
– sukuseuran synty
Kun Karjalankannas luovutettiin, Marilanmäen asukkaat sijoitettiin
eri puolille Suomea ja yhteydenpito katkesi. Joskus 50–60-luvun
tienoilla Riihimäellä asui kaksi Marilan perhettä, jotka sattumoisin
saivat tiedon toisistaan: Johannes Marilan ja Tenho Marilan
perheet.
Siitä alkoi yhteydenpito ja heräsi halu etsiä muitakin sukulaisia. Saatiin
selville, että Kokemäellä asui Mariloita. Sinne otettiin yhteys ja
tehtiin kyläreissu Lauri Marilan kotiin 1970-luvulla. Siellä tapasivat
toisensa kokemäkeläiset Arvi ja Martta Marila sekä neljä Valkjärven
haaran veljestä, Jukka (Johannes) Helsingistä, Pentti Keravalta,
Mauno ja Samuli Mäntsälästä. Kun näin monta Marilaa oli koossa, virisi
ajatus perustaa sukuseura. Sovittiin, että Jukka Marila laittaa
asiasta lehtiin ilmoituksen ja kutsuu koolle perustavan kokouksen.
Niinpä sitten seuran perustava kokous pidettiin Helsingissä Karjalatalon
”Karjalatupa”-kabinetissa 1.9.1979.
Neljäkymmentä vuotta on seuran perustamisesta kulunut. Aluksi
kokoontumisia oli joka vuosi, mutta viime aikoina vain joka toinen
vuosi.
Pitopaikka on vaihdellut: suku on ollut koolla mm. Raumalla,
Mäntsälässä, Lahdessa, Jämsänkoskella, Riihimäellä ja Helsingissä.
Aina on löytynyt mielenkiintoista nähtävää eri puolilta Suomea.
Myös tilausajoja Kannakselle ja Räisälään, suvun alkujuurille
on tehty.
Sukuseuralla on oma pinssi sekä sen pohjalta tehty viiri, salkolippu
ja standaari, jotka on suunnitellut arkkitehti Risto Marila. Hän on
myös laatinut oivallisen sukupuun, joka näkyy kuvassa.