Leo Rantahalvari urakoi menestyksellisesti
nuorten MM-hiihdoissa Lahdessa
Näkymä Lahden hiihtostadionilta eteläiseen kilpailumaastoon. Ladun pisin ja korkeuseroltaan suurin
nousu kierrätti stadionilta lähdettyään oikealle hyppyrimäkien taakse. Keskellä yläosassa kuvaa on
lyhyt, mutta jyrkkä nousu vasemmalla olevalle nk. Intiaanikukkulalle ja valaisinmaston oikealla
puolella tiukka nk. J-mutka ennen loppuliukua stadionille.
Antti Kuisma, teksti ja valokuvat
Lahdessa järjestettiin 20.-27.1.2019 pohjoismaisten hiihtolajien
maailmanmestaruuskilpailut nuorille alle 20- ja alle 23-vuotialle
urheilijoille. Kilpailut käytiin oikein ”vanhan ajan” talviolosuhteissa:
Lunta oli maastossa ainakin puoli metriä, puut
olivat lumen kattamia, aurinkokin näyttäytyi ajoittain ja pakkasta
riitti jokaiselle kilpailupäivälle, sprinttipäivänä aamusella
jopa lähes -20 astetta.
Kilpailuladut ja -paikat olivat priimakunnossa, eikä järjestelyjen
suhteen ollut moitteen sijaa. Myös nuoret urheilijat rakensivat
huippujännittäviä kilpailutilanteita harvalukuisen katsojakunnan
nautittavaksi. Kannustus oli kuitenkin kaikille kilpailijoille
tasapuolista ja äänekästä.
Liekö kipakka pakkanen ollut kuitenkin liian korkea kynnys
lahtelaisyleisölle tulla seuraamaan jännittäviä ja ilmaiseksi tarjottuja
kisoja paikan päällä? Ainoa ”kauneusvirhe” hyvin järjestetyissä
kisoissa olikin katsojakato.
Läheltä liippasi Leon pääseminen sprinttifinaaliin
Suomea edustaneeseen nuorten U20-joukkueeseen oli myös valittu äitinsä puolelta räisäläisjuurinen Leo Rantahalvari, jonka hiihtäjäntaipaleesta on kerrottu aiemmin Räisäläisessä 2/2017.
Leo Rantahalvari kilpaili alle 20-vuotiaiden sarjassa ja hiihti menestyksellisesti Suomen edustusasussa Salpausselän laduilla jatkaen näin kunniakkaasti räisäläisiä hiihtoperinteitä.
Hän osallistui alkajaisiksi perinteisellä tyylillä hiihdettyyn sprinttiin sijoittuen karsinnassa sijalle 27 eli 30 jatkoon päässeiden joukkoon. Alkuerässään Leo oli toinen selviytyen näin suoraan välieriin. Välierässään hän tuli viidentenä maaliin. Tässä ensimmäisessä erässä hiihdettiin vauhdikkaammin kuin toisessa välierässä, ja siitä pääsi kahden ensimmäisen lisäksi myös kolmas ja neljäs aikojen perusteella finaaliin. Ajallaan Leo olisi päässyt toisessa erässä hiihtäneenä suoraan finaaliin.
Kolmenkympin parhaat palkintojen jaossa vasemmalta: 3) Haavard
Moseby, Norja, 1) Luca Del Fabbro, Italia, 2) Cyril Faendrich, Sveitsi,
4) Gus Schumacher, USA, 5) Miska Poikkimäki, Suomi ja 6) Andrey
Kuznetsov, Venäjä.
Läheltä liippasi Leolla paikka MM-finaalissa! Tällä erää tuloksena oli 10. sija toiseksi parhaana suomalaisena 101 osallistujan joukossa.
Yhteenvetona sprinttihiihdostaan Leo totesi itse seuraavaa:
”Karsinta oli hieman haastava ja kone vaatii hieman aina lämmittelyä.
Alkuerässä oli jo hyvää menoa ja välierässä sitäkin parempaa,
mutta ei aivan riittänyt finaalipaikkaan. Täytyy hieman panostaa
vielä taktiseen puoleen enemmän erähiihdoissa. Pienestä se on
kiinni eikä maailman kärki tuon kovempaa mene ja se on aivan saavutettavissa!”
”Ensimmäinen kymppi sujui hyvin, sitten tuli ongelmia”
Leo osallistui myös perinteisellä tyylillä hiihdetylle ”kolmellekympille”. Kilpailu käytiin -14 asteen pakkasessa vaativalla 5 kilometrin radalla, joka kierrettiin kuuteen kertaan. Nousuja riitti kullakin kierroksella yhteensä 193 metriä suurimman mäen korkeuseron ollessa 44 metriä. Rankka lenkki siis ja se hiihdettävänä kuuteen kertaan.
Leo hiihti muiden suomalaisten mukana noin 30 kilpailijan kärkiryhmässä kolme kierrosta, mutta joutui sen jälkeen antamaan hieman periksi hiihtäen toisen puolikkaan suurin piirtein yksin ilman vetoapua ja sijoittui tällä rankalla radalla sijalle 36 maaliin saapuneen 64 kilpailijan joukossa.
Vauhdin hiipumiseenkin löytyi selvä syy:
”Hiihto oli helpon tuntuista noin 10 kilometriä, kunnes tuli ongelmia
juoton kanssa, eikä juoma imeytynyt kunnolla ja vatsaan alkoi
tulla kramppeja.”
Viestinhiihdosta muodostui kova mitalitaistelu
Leo Rantahalvarin kisarupeaman päätti lauantaina 26.1. hiihdetty 4x5 km:n viesti, jossa Suomi selviytyi 18 maan joukossa viidenneksi. Edellä olivat USA, Venäjä, Saksa ja Norja, mutta taakse jäivät mm. Ruotsi, Italia, Ranska, Tshekki ja Sveitsi.
Kolmenkympin kisan puolivälissä hiihtävä Leo Rantahalvari (59)
joutui antamaan hieman periksi.
Kilpailu käytiin samalla 5 kilometrin radalla, jolla aiemmin oli hiihdetty myös kolmenkympin kisa. Leo hiihti perinteisellä tyylillä viestin avausosuuden tuoden Suomen vaihtoon viiden miehen kakkosryhmässä kahdeksantena 13 sekuntia kärkikolmikosta jääneenä. Seuraavassa vaihdossa Suomi oli seitsemäs noin 17 sekuntia jäljessä ja viimeisessä vaihdossa jopa neljäntenä vain 8,5 sekuntia johtavasta Saksasta ja 6,5 sekuntia kolmantena olleesta USA:sta jääneenä, siis vielä aivan kirkkaasti mitalitaistossa mukana. Ankkuriosuuden alkuvaiheessa Suomi ja Ruotsi kiristivät vauhtiaan ja pienimmillään ero kärkeen oli vain kolmisen sekuntia. Liekö tästä johtunut, että kummankin vauhti hiipui loppua kohti, Venäjä ajoi molemmista ohi ja Ruotsi putosi Suomen taakse kuudenneksi. Maalissa Suomi oli lopulta 30,9 sekuntia voittajaa hitaampana.
Suomen joukkue Leo Rantahalvari, Arsi Ruuskanen, Petteri Koivisto ja Miska Poikkimäki selvittivät kukin osuutensa ikävittä yllätyksittä ja tarjosivat hyvien suoritustensa ansiosta katsojille jännitystä koko kilpailun ajan.
Kehittyminen on hyvällä tasolla
Yhteenvetona MM-kisoista Leo totesi:
”Oli hienoa hiihtää Salpausselällä talvisissa keleissä. Suksien huolto toimi mainiosti koko viikon ajan, ja jokaiseen kisaan tuli onnistunut voitelu.”
Tulevia kilpailuvuosia ajatellen Leon tulokset Suomen edustajana kansainvälisissä nuorten huippujen kisoissa (Euroopan nuorten olympiafestivaali Turkissa 2017, nuorten MM-kisat Sveitsissä 2018 ja nuorten MM-kisat Suomessa 2019) ovat olleet nousujohteisia. Ne kannustavat ja rohkaisevat varmaan häntä jatkamaan ponnisteluja alkaneella hiihtäjän uralla.
Räisäläisen lukijat seuraavat mielenkiinnolla hänen kehityskaartaan kohti maailman huippua!