Serkkujen perheet asuivat hajallaan Inarin ja Ruotsin Göteborgin välillä, joten ei enää tunnistettu edes serkkuja. Juhani Huppunen ja puolisonsa Anneli (o.s. Tiussa) sekä Martti ja Liisa Pelkonen panivat merkille serkkujen vieraantuvan toisistaan.

- Olimme kaikki huomanneet, ettemme enää tunnistaneet serkkujamme, perheistä puhumattakaan. Suvilystiksi nimetyn tapahtuman tarkoitus on ylläpitää suvun yhteyttä, säilyttää muistoja ja hankkia uusia, toteaa Juhani Huppunen vuoden 2008 Suvilysti-koosteen esilehdellä alkuperäisestä tavoitteesta.

Hän kertoi kokoontumisidean saaneen alkunsa kahden suvun miniän (Liisan ja Annelin) keskustelusta. Nimen keksimiseen sai Juhanin mukaan hän Martin kanssa jo osallistua. Idean synnyttäneet kutsuivat sukua koolle 1.7.1978 Aaronin päivän Suvilysteihin Köyliöön Yttilän Ottan saunaan ja takkatupaan. Noin 50 henkeä kerääntyi ensimmäiseen tapahtumaan. Vuosien varrella Suvilystit ovat koonneet vaihtelevasti sukulaisia 20 ja runsaan 50 välillä.

Alkuperäiset kuusi sisarusta ovat poisnukkuneet

Tänä kesänä kokoontui runsaat 30 suvilystiläistä 18. elokuuta Jorma ja Eeva Huppusen luona Kauttualla. Tämänkertaiset juhlijat olivat Räisälän Luotsanlahdessa 1866 syntyneen Heikki Heikinpoika Huppusen ja hänen toisen vaimonsa, kirvulaisen Vilhelmiinan (o.s. Haikonen) kuuden lapsen jälkeläisiä. Sisarukset Anna-Maria Korhonen (1907), Eino Huppunen (1909), Aili Ohvo (1910), Alina Marila (1913), Aune Pelkonen (1915) ja Einari Huppunen (1918) saivat yhteensä 29 lasta. Osa lapsista syntyi Räisälässä, mutta monet vasta tynkä-Suomessa.

Kuluneen 40 vuoden aikana on myös kohdattu monia suru-uutisia. Kaikki alkuperäiset kuusi sisarusta ovat poistuneet keskuudestamme. Samoin idean synnyttäneistä kahdesta avioparista ainoastaan Liisa Pelkonen oli mukana muiden menehdyttyä jo vuosia sitten.

Räisälässä De la Gardien ajasta lähtien

Sukututkimuksissa on selvinnyt, että Huppuset ilmaantuivat Pontus De la Gardien aikana Räisälään. Hän johti Ruotsin Venäjää vastaan käymää sotaa, joka alkoi 1580 ja onnistui valloittamaan Inkerin ja Käkisalmen. Hänestä tuli Viron ja Inkerinmaan käskynhaltija. De la Gardien solmittua aselevon venäläisten kanssa vuonna 1581 jäi hänen sotilaitaan asumaan Karjalaan.

Kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 1591 veroluettelon mukaan Räisälän keskiosassa, Näpinlahden ja Luotsanlahden seudulla Makkolan koulupiiriin kuuluneessa Karkolan kylässä asuivat mm. Huppuset ja Niukkaset. He olivat tulleet sinne ilmeisesti Länsi-Karjalasta Äyräpään kihlakunnasta. Erään lähteen mukaan Luotsanlahden kylässä asui alkuvaiheessa kaksi sukua, Huppuset ja Mykkäset. Kopriakin oli jonkin aikaa, mutta jo 1750-luvulta alkaen kylä oli pääosin noiden kahden suvun hallinnassa.

Huppusia oli vuosisatojen aikana myös Makkolan kylässä. 1850-luvun tietämissä Makkolassa syntyneet Heikki Mattss. Huppunen (s. 1831) ja Katrina (Catharina) Mattsdr. (o.s. Seppä) (s. 1834) muuttivat Makkolasta Luotsanlahdelle kuten myös Heikin vanhemmat talonpoika Matts Adamss. Huppuin (s. 1803) ja Margretha Henr: dr (o.s. Pelkoin) (s. 1802). Luotsanlahdella syntyivät kaikki Heikin (Mattss.) ja Katrinan lapset, joista kolmantena serkkujen isoisä Heikki (Henrik) Heikinp. Huppunen (s.18.06.1866).

Ensimmäisen puolison Riitta (Brita) Matintr (o.s. Kojo) kuoltua Heikki avioitui uudelleen Kirvussa 22.08.1874 syntyneen Vilhelmiina Haikosen kanssa. Heille syntyivät sitten edellä luetellut kuusi lasta, joista viisi Luotsanlahdella ja nuorin Einar Ivaskanmäellä.

Tietoja sukunimestä

Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Huppuin on esimerkki vanhanaikaisesta kirjoitusasusta. Heikki Heikinpoika Huppusen isoisästä kerrotaan rekisterissä, että talonpoika Matts Adamsson Huppuin syntyi 12.09.1803 Räisälän Mackolan kylässä. Häntä ennen sukunimi on rekisterissä usein muodossa Huppuin. Myös Pelkonen on varhaisemmin muodossa Pelkoin.

1800 ja 1900-luvuilla Huppusia asui eniten Antrean, Heinjoen, Muolaan, Vpl. Pyhäjärven, Räisälän ja Viipurin msrk:n alueilla. Nykyisin Huppunen on sukunimien yleisyyslistalla noin sijalla 3.900. Vuonna 2017 oli Huppusia kaikki Suomen kansalaiset sekä kotimaassa että ulkomailla huomioiden 195. Huppusten määrä on vähän kerrallaan laskenut, sillä vuonna 1970 nimiä löytyi 247.

Huppusen suvun jälkeläisiä on runsaasti enemmän, sillä esimerkiksi Heikki Heikinp. Huppusen neljän tytön lapset eivät kantaneet Huppunen-nimeä. Nykyisin Huppusia esiintyy eniten Lappeenrannan seudulla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa, mutta löytyy heitä Amerikastakin.

Suvilystille tarvetta

Tämän kesän Suvilysteillä oli 31 paikallaolleesta Huppusia kahdeksan. Välillä heitä on ollut enemmänkin, sillä Makkolassa syntyneiden Heikki Mattss. ja Katrina Huppusen lapsia oli Heikki Heikinpojan (1866) lisäksi Matti Heikinp. (1860), Anna (1863), Katarina (1870), Anders (1875) ja Walborg (1877). Näiden jälkeläisistä kertyisi jo melkoinen joukko. Tosin kenelläkään ei taida olla tiedossa tällaista kokonaisuutta.

Veljekset Asko ja Ilkka Ohvo määrittelivät Huppusten 40 vuotta jatkuneen vuosittaisen Suvilystien sarjan toteamalla, että kyseessä on aurinkoinen Suvilysti-tapahtuma vuosikymmenten saatossa ja että osallistujien määrä osoittaa, että näille on kysyntää, jopa tarvetta. Sukunimestä viis, sillä kaikilla Suvilysteissä olleilla oli Ilkka Ohvon sanojen mukaan lustia.

Takaisin lokakuun 2018 lehteen