RÄISÄLÄ ELÄÄ VAHVASTI
SATAVUOTIAASSA SUOMESSA

Juhani Kaatonen.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa vietettiin Karjalatalossa räisäläisittäin ja karjalaisittain 22.10.2017. Otsikkona oli: ”Räisäläisyys meissä”.

Juhani Kaatosen juhlapuhe kertoi räisäläisten evakkojen asettumisesta Köyliöön. Puhe teki syvän vaikutuksen tilaisuuden järjestelyissä ahkeroineeseen Pääkaupungin Räisäläisten Riitta Mäkelään:
”Kaatosen puheesta välittyivät positiivisuus, kiitollisuus, yhteisyys ja kunnioitus kaikkia osapuolia kohtaan. Puhe valoi meille kaikille toivoa myös tulevaisuuteen. Hän ei synkistellyt karjalaisten evakkojen menetyksiä, vaan toi havainnollisesti esiin, miten nopeasti vaikeat päätökset ja konkreettiset toimet saatiin aikaan. Juhani Kaatonen kunnioitti myös maataan luovuttaneita satakuntalaisia eikä syyllistänyt heitä. Evakkojen räisäläiseen yhteisöllisyyteen kuului myös toistensa auttaminen. Valoisuudellaan Juhani Kaatonen suuntasi sukupolvensa selviämistarinan myös tuomaan turvallista tunnetta siitä, että mekin selviämme nyt edessämme olevasta. Räisäläisyys meissä – tämä on voimamme ja identiteettimme ydintä.”

Puheen lisäksi juhlayleisö sai kuulla musiikki- ja tanssiesityk siä ja myös kuvataiteen esittelyä. Suomi 100 -juhlien jälkeen Pääkaupungin Räisäläisillä on vuonna 2018 vuorossa seuran 65-vuotisjuhla, ja juhlatilaisuus on suunniteltu pidettäväksi 27.5. kotona Räisälässä. Matkan järjestäjänä on myös Räisäläisten Säätiö. Vuoden alussa Pääkaupungin Räisäläiset tekee retken räisäläisjuuriseen kohteeseen Töölöön: Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotiin.

Sami Suviranta
Pääkaupungin Räisäläiset

Karjalaiset juhlat

Pääkaupungin Räisäläiset järjestivät mainion Suomi 100-juhlan sunnuntaina 22.10.2017.
Karjalatalon Yläsali oli täynnä, kun valkoliinapöytien ääressä juhlimme teemana räisäläisyys meissä. Ohjelma oli sekä runsasta että hyvää: yhteislaulua, Sami Suvirannan tervehdyssanat, Viipurin Lauluveikkojen esityksiä, Karjalan nuorten kansantanssia, Aake Laaksosen viulusooloja, Juhani Kaatosen juhlapuhe, Retrotyttöjen lauluja, piirustuskilpailun palkintojenjako, päätössanat, Karjalaisten laulu, vapaa sana, taidekauppaa. Markku Javanainen juonsi ja johdatteli juhlaa.
Jaa että mikä jäi mieleen päällimmäiseksi? Kiinnitin huomiota, pitäkää kärrin laidoista kiinni, Porilaisten marssin sanoihin. Ovat ne tosi rankat:

Mieskuoron jylinä vielä tehosti vaikutusta. Iho nousi kananlihalle!

No, onneksi muu ohjelma oli valoisampaa. Oikein kivasti esiintyivät neljä retrotyttöä Maisa Gröndahlin johdolla. Lauloivat Kodin kynttilätkin ihan Valtosen sisarusten tyyliin. Karjalaisilla Nuorilla on kymmeniä ryhmiä. Tänään esiintyi kahdeksan teini-ikäistä tyttöä. Kauniita olivat, ja hyvin sujui uudenaikainen kansantanssi. Varta vasten tekevät uutta vanhan pohjalle. Nuori Aake Laaksonen osoitti lahjojaan viulunsoitossa, ja tulevia kuvaamataiteilijoita noussee myös palkittujen piirtäjien joukosta.
Oikean sankaritarinan kertoi Juhani Kaatonen juhlapuheessaan. Räisälän siirtolaiset eivät jääneet notkumaan pakolaisleireille vaan loivat uudet asuinsijat Köyliöön ja lähipitäjiin. Kun oli talot pystyssä, räisäläiset osallistuivat uuden kotiseudun kehittämiseen tarmokkaasti. Juhani oli riennoissa täysillä mukana.

Kelpasivat myös piiraat, vehnäset ja kahvi. Eivätkä loppuneet kesken. Sanotaan mitä sanotaan, mutta kyllä karjalaiset osaavat järjestää juhlat, joissa väki viihtyy. Huomatkaa – tässä oli kysymys pienehkön pitäjäperinneseuran juhlasta!
Itse ostin muistoksi Sakari Rokan piirtämän grafiikanlehden. Siinä kaksi naista juo kahvia pirtissä. Toiselle tulee kuuma. Hän vähentää vaatetta ja lausuu: Tupa o lämmi vaik o ulos tehty. Räisäläistä kansanperinnettä parhaimmillaan.

Takaisin joulukuun 2017 lehteen