Aimo Kaleniuksen tekemä opas on uraa aukaiseva juttu:

Räisälän kulttuuri- ja luontokohteita -opas on valmistunut

Räisäläisten Säätiön kustantama ja Aimo Kaleniuksen apuvoimineen toimittama Räisälän kulttuuri- ja luontokohteita -opas on nyt valmis.
Oppaan ulkoasun ja taiton teki Mainos Mariini ja painotyöstä vastasi Eura Print Oy.
Aimo Kaleniuksen aikaansaama opas on merkittävä, sillä vastaavanlaista ei ole kaiketi tehty, ei ole ainakaan tiedossa., jonka vuoksi opas on uraa aukaiseva juttu.
Painotuore opas julkistettiin Räisälä-keskuksessa 19. toukokuuta

Opas on tarkoitettu niille Räisälässä kävijöille, jotka ovat epävarmoja ennen sotia Räisälässä olleista tärkeimmistä kohteista, joista suuri osa on purettu, palanut tai erittäin huonossa kunnossa. Luonto on tehnyt tehtäväänsä ja muuttanut paikkoja omanmukaiseksi, todetaan oppaan ensimmäisellä sivulla ”Lukijalle” tarkoitetussa tekstissä.

Aimo Kalenius toivoo, että oppaasta olisi apua niille sukupolville, jotka ovat menettäneet ”kädestä taluttajat” ja joutuvat itsekseen käymään sukunsa ja esi-isiensä juurilla.

Aimo Kalenius luovutti oppaan käsikirjoituksen säätiölle reilu vuosi sitten Räisälään tehdyn kotiseutumatkan yhteydessä. Nyt tuo käsikirjoitus on työstetty valmiiksi ja yli 40-sivuinen A5 -kokoinen opas on myynnissä mm. Räisälä-keskuksessa 10 euron hintaan.

Otteita oppaasta

Opas on kattava julkaisu, josta löytyy kohdekartta ja puolensataa eri kohdetta tai paikkaa kattavien selvitysten kera.

POSTI

Postista kerrotaan seuraavaa:
Laajan pitäjän ainoa postitoimisto sijaitsi kirkonkylän reunalla. Läänin maanmittarina ja samalla postin hoitajana toimi Reinhold Qveflander.
Posti tuotiin Käkisalmesta talviseen aikaan hevosella jääteitse, mutta kesäkelillä Qveflanderin renki kävi kerran viikossa veneellä Käkisalmessa noutamassa postia. Postin jaon suoritti nimismies. Postivaunu kulki aina määrättynä viikonpäivänä ja määrätyllä kellonlyönnillä majatalosta toiseen, ja majataloissa oli aina pidettävä hevoset valmiina sitä edelleen kuljettamaan. Kihlakunnan virkaposti oli kuljetettava asianomaisen virkamiehen kotiin.
Kunnanvaltuuskunta teki vuonna 1874 postihallitukselle esityksen oman postitoimiston avaamisesta. Vuonna 1899 kuntakokouksen anomuksen mukaisesta alettiin posti tuoda Räisälään Sairalan aseman kautta kuusi kertaa viikossa ja kuljetettiin kyläpostit Humalaisiin, Härkkorpeen, Siirlahteen, Kivipellolle ja Lammasmäelle.
Vasta itsenäistymisen aikoihin kehittyivät postiolotkin nopeasti, jolloin posti tuotiin autolla joka päivä Räisälään, ja kyläpostikin kannettiin moniin kyliin viikon jokaisen arkipäivänä. Postin rakennus on edelleen pystyssä, joskin pahoin ränsistyneenä.
Tuula Lindqvist

IVASKAN SILTA

Keisarillisen Majesteetin vuonna 1872 antama armollinen päätös määräsi rakennettavaksi maantien Räisälän kirkolta Käkisalmeen. Ivaskansalmeen oli rakennettava neljä hevosta kantava lautta, josta oli päätetty kuntakokouksessa vuonna 1884.
Vuonna 1909 lautta korvattiin komealla kivisillalla, josta tuli myös suosittu nuorten poikien uima- ja hyppypaikka.
Silta oli käytössä ”toiseen lähtöön” asti. Sillasta on nykyisin jäljellä enää kiviset arkut, sillä venäläiset ovat rakentaneet viereen uuden sillan.
Eri tietolähteistä koonnut Aimo Kalenius

SIIRLAHDEN KANSAKOULU

Vuonna 1904 kylään perustettiin kansakoulu, joka toimi aluksi vuokratiloissa. Vuonna 1907 valmistui oma koulutalo, jota varten kauppaneuvos Juho Lallukka ja puolisonsa Maria lahjoittivat 5.000 markkaa.
Pisimmän päivätyön koulun opettajina tekivät Antton Perttula (v. 1906-1940 ja v. 1942-1944) sekä Elna Väkkärä (v. 1935-1940 ja v. 1942-1944).
Koulurakennus ympäristöineen on ollut vuodesta 1946 pietarilaisen monialayrityksen hallinnassa. Yritys on kunnossapitänyt ja käyttänyt koulurakennusta kesäisin pioneerija kesäsiirtolatoiminnassaan.
Kesällä 2007 rakennuksen täyttäessä 100 vuotta, seinään kiinnitettiin sen alkuperäisestä käytöstä kertova muistolaatta.

Zavetnojen kotiseutumuseo

Takaisin kesäkuun 2017 lehteen