”Aktivismi ja jääkäriliike Räisälässä”

-näyttely on esillä Räisälä-Keskuksessa

”Aktivismi ja jääkäriliike Räisälässä” -näyttely liittyy yhtenä osana Suomen Museoliiton käynnistämään valtakunnalliseen Suomi100-tapahtumakokonaisuuteen kuuluvaan ja Suomen museoiden yhteisesti toteuttamaan ”Yhteinen perintö 2017” -hankkeeseen. Näyttelyssä esitellään räisäläinen vaikuttaja, vankkumaton itsenäisyysmies, aktivisti ja oman tiensä kulkija Matti Läheniemi sekä räisäläiset jääkärit Juho Henttinen, Antti Junkkari, Aarne Korhonen, Matti Koskinen ja Veikko Läheniemi.

Matti Läheniemi oli aikansa tunnetuimpia räisäläisiä. Hän oli luonteeltaan ristiriitainen, josta aikalaiset käyttivät mm. määreitä: mielenkiintoinen ja värikäs persoona, salaperäinen, kapinallinen, anarkisti, luonteeltaan itsepäinen ja omavaltainen.
Toisaalta häntä ihailtiin laajalti Karjalan kansan puolustajana, talonpoikien edusmiehenä ja tulisieluisena itsenäisyysmiehenä.

Matti Läheniemi oli Auli Stengårdin isoäidin isä. -Olin vuoden ikäinen hänen nukkuessaan pois. Vanha maalaus Matti Läheniemestä on modernin näköinen ja erikoisesti maalauksessa esiin tuleva suora ryhti ja tiukka olemus osuvat silmään. Auli Stengårdin kanssa kuvassa on hänen aviomiehensä Charles.

Räisälän jääkäreille oli yhteistä, että he olivat lähtöisin maanviljelijäperheistä ja toimivat itsekin maanviljelijöinä elämänsä jossakin vaiheessa. Kaikki olivat käyneet kansakoulun, muutama myös kansanopiston ja kaksi pari luokkaa yhteiskoulua ennen jääkärikoulutustaan. Jääkärit palasivat itsenäiseen Suomeen keskelle vapaussotaa, joka oli muuttumassa sisällissodaksi, jossa jääkärit hyvin koulutettuna kaaderina muodostivat laillisen hallituksen joukkojen selkärangan. Maata asein keisarinvallan ikeestä vapauttamaan kouluttautuneille jääkäreille kansan jakautuminen kahtia oli syvä pettymys.

”Aktivismi ja jääkäriliike Räisälässä” -näyttelyä ovat taloudellisesti tukeneet Karjalan Kulttuurirahasto ja Jääkärisäätiö.

”Ei ollut rikos vastustaa äärimmäisellä väkivallalla väkivaltaa”

Museovastaava Antti Kuisma totesi vaihtuvan näyttelyn avajaispuheessaan 19.05.2017 seuraavaa:
-Aktivismi oli suomalainen vapautusliike, joka halusi Venäjän vallankumouksellisiin ja ulkovaltoihin tukeutuen kumota Suomessa vanhan keisarillisen järjestelmän. Se hyväksyi terroriteot tavoitteidensa ajamiseksi ja ”markkinoi” uudenlaista moraalia: ei ollut rikos vastustaa äärimmäisellä väkivallalla väkivaltaa.

-Suurlakon aikana toimineen vapaaehtoisen kansanmiliisi-ideologian puolestapuhujana aktivismi loi myös pohjaa myöhemmin syntyvälle suojeluskunta-aatteelle.
-Vaikka aktivismi keskittyi aluksi puolustamaan Suomen autonomista asemaa, sen tavoitteet laajenivat myöhemmin pyrkimykseksi täydelliseen riippumattomuuteen Venäjästä. Näin sillä oli huomattava vaikutus myös jääkäriliikkeen syntyyn.

”Matti Läheniemi oli oman aikansa tunnetuimpia räisäläisiä”

Antti Kuisma totesi, että taistelu keisarinvaltaa vastaan ja aktivismi henkilöityi Räisälässä pitkälti Matti Läheniemeen, jonka luonteenpiirteet viipurilaissyntyinen taidemaari Unto Pusa on osuvasti ikuistanut näyttelyssä esillä olevassa muotokuvassa.
-Matti Läheniemi oli vankkumaton itsenäisyysmies ja aktivisti ja aikansa tunnetuimpia räisäläisiä. Hänen kirjavasta elämäntarinastaan olisi aineksia useaankin vauhdikkaaseen romaaniin tai sarjanäytelmään, kunhan joku asiansa osaava vain toimeen tarttuisi.
-Räisäläisjääkäreiden näkyvimmät hahmot olivat puolestaan Matti Läheniemen poika Veikko Läheniemi ja vävy Antti Junkkari, joista myös näyttelyyn on saatu jonkin verran aineistoa ja esineistöä.

Museovastaava Antti Kuisma avasi vuoden loppuun saakka esillä olevan näyttelyn ”Aktivismi ja jääkäriliike Räisälässä”. Räisälä-Keskukseen oli saapunut mukavasti väkeä heti näyttelyn avajaispäivänä.

Antti Kuisma lainasi avauspuheessaan suomalaisten kunnioittaman jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth sanoja:
”Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten”.
-Räisälä-museo pyrkii nyt avattavalla ”Aktivismi ja jääkäriliike Räisälässä” -näyttelyllä omalta osaltaan poistamaan näyttelyn teemaan liittyviä aukkoja historiatiedoissamme, painotti museovastaava Antti Kuisma.

Takaisin kesäkuun 2017 lehteen