Suvannon seudun yhteismatkaa Räisälään ja Vuokselaan valmisteltiin tammikuun tapaamisessa

Seitsemän pitäjän yhteisötapaamiseen ennätti tällä kertaa edustus jokaisesta pitäjästä.
Vas. Raili Lameranta ja Kaarina Raatikainen (Rautu), Satu Karvinen, Aila Alanen ja Antti Hynnä (Sakkola), Anja Kuoppa (Metsäpirtti), Kari Kyander (Pyhäjärvi), Hannu Paukku (Sakkola)
sekä Ebba Penttilä ja Taisto Virkki (Vuoksela).

Seitsemän Suvannon seudun pitäjäyhteisöjen ensimmäisen vuositapaaminen pidettiin Lempäälässä 25. tammikuuta Sakkola-Säätiön toimiessa kokoonkutsujana. Tilaisuudessa vahvistettiin mm. suunnitelmia kevään yhteismatkalle, joka suuntautuu Räisälään ja Vuokselaan.

Kokoukseen saapui parikymmentä henkeä ja jokaisesta yhteistyöpitäjästä oli edustus paikalla; Käkisalmesta Erkki Heiskanen, Metsäpirtistä Anja Kuoppa, Raudusta Raili Lameranta ja Kaarina Raatikainen, Räisälästä Ilkka Puukka ja Aimo Kalenius, Vpl. Pyhäjärveltä Yrjö S. Kaasalainen, Pirjo Kiiala, Esko Pulakka ja Kari Kyander, Vuokselasta Ebba Penttilä ja Taisto Virkki. Isäntänä toimineesta Sakkolasta paikalla olivat Aila Alanen, Antti Hynnä, Satu Karvinen, Matti Naskali, Hannu J. Paukku, Eero Pilviniemi, Marjo Ristilä-Toikka, Hannu Turkkinen ja Teuvo Viskari.

Hautausmaat ja muistomerkit mielessä

Kaksi kertaa vuodessa pidettävien kokousten tarkoituksena on päivittää kuulumiset mm. liittyen yhteistoimintaan entisten karjalaispitäjien alueelle Venäjällä. Pitäjäyhteisöt ovat kukin luoneet vanhalle kotiseudulle kontakteja ja tiedonvaihto asioidenhoidon sujumiseksi nähdään tärkeänä.

Tammikuun tapaamisessa esillä oli eritoten hautausmaiden ja muiden pyhien paikkojen ja muistomerkkien tilanne, joista pitäjien edustajat kohdaltaan kertoivat. Räisälässä on kirkko pystyssä, ja siellä vietettiin vuonna 2012 kirkon satavuotisjuhliakin, jolloin paikalle kiinnitettiin kirkon satavuotislaatta.
– Paikalliset ovat kiinnittäneet sinne myös oman laattansa, kertoivat Ilkka Puukka ja Aimo Kalenius.

Vuokselan Taisto Virkki totesi, että he ovat todennäköisesti ensi keväänä saamassa muistomerkkialueensa talkoisiin sikäläistä apua; tätä on ainakin Romanskin kunnanjohtaja Aleksandr Tankov ennakoinut.
– Alueelle pääsy on kuitenkin nykyisin estynyt aidan ja sen takana liikkuvien vartiokoirien takia, pahoitteli Virkki.

Käkisalmi-Säätiön väen huolena on Käkisalmen vanhan evankelisluterilaisen kirkon kohtalo, ettei se päädy majoitustarkoituksiin. Erkki Heiskanen kertoi neuvotteluista venäläisviranomaisten kanssa, että viitisentoista vuotta tulipalon jäljiltä tyhjillään ollut kirkko kunnostettaisiin ja päätyisi kulttuurikeskukseksi ja matkailunähtävyydeksi.
– Olemme nyt varovaisen toiveikkaita, että Priozerskin piiristä löytyy rahaa kirkon kunnostukseen.

Sakkola-Säätiöllä puolestaan on edessä kirkkonsa muistolehdon ja siellä sijaitsevien muistomerkkien hallintasopimuksen uusiminen lähivuosina.
– Viereen on Gromovon kunta rakentanut oman kulttuuripuistonsa, mikä on alueelle hyvä asia, tuumasi Hannu Turkkinen.

Pyhäjärven sankarihautausmaan aluetta ovat suomalaiset talkoolaiset viime kesänä käyneet kunnostamassa rakentamalla mm. uuden aidan. Näistä talkoista kerrottuaan Yrjö S. Kaasalainen toi myös Käkisalmen linnan museonjohtaja Maria Lihajan terveiset: museolla on ammattitaidolla koottuja historiaa valottavia näyttelyitä, kahvila, matkamuistomyymälä ja saatavilla myös suomenkielinen opastus.
– Kovasti tutustumisen arvoinen kohde, johon matkanjärjestäjien kannattaa ennalta sopia käynti opastuksineen, Kaasalainen vinkkasi.

Keskustelua käytiin myös vapaussodan muistomerkkien saamisesta Karjalan sankarivainajien haudoille.

Nuorten aktivointia ja tiedonjakoa

Ilkka Puukka nosti keskusteluun sen, miten tärkeää on Suvannon seudun yhteisöissäkin saada nuorempaa polvea kiinnostumaan toiminnasta ja mukaan Karjala-työhön – samoin viedä nykyvenäläisille tietoa alueen historiasta ja sota-aikaisista tapahtumista.
– Miten alueen nuorisoa Suomessa ja Venäjällä saadaan kiinnostumaan ja tietoisiksi asioista; meillä Räisäläisten Säätiössä on pidetty aiheesta seminaarikin ja teemana on Karjalan henkinen ja kulttuurillinen palautus nuorille, summasi Puukka.
– Esimerkiksi vanhoja kuvia Räisälästä on digitoituna jo useampi tuhat, ja niiden avulla voidaan venäläisille kertoa alueen historiaa.

Sakkola-Säätiön Antti Hynnä jatkoi, että myös Sakkolasta on kuvia digitoitu tuhatmäärin ja suuri osa niistä on jo katsottavana Sakkolan nettisivuilla. Monilla muillakin pitäjillä on aineistoa paljon taltioituna, ja kontakteja kuvien ja muun aineiston tiedoksi saattamiseen on siis syytä etsiä venäläisviranomaisten ja yksittäisten henkilöiden tapaamisten yhteydessä.

Keväällä Kannakselle, syksyllä Räisälä-museolle

Suvannon seudun seitsemän pitäjän edustajat ovat jo yli kymmenen vuotta pitäneet tiivistä yhteyttä ja järjestäneet yhteisiä matkoja Kannakselle. Tarkoituksena on ollut tutustua naapuripitäjien historiaan ja nykypäivään. Tulevan toukokuun 2014 matka suuntautuu Räisälään ja Vuokselaan, jotka yhteistuumin ovat matkaa valmistelleet. Matkanjohtajina toimivat Räisälästä Aimo Kalenius ja Vuokselasta Tapio Sihvo apuoppaiden kera. Matkan erikoisuutena on tutustua alueeseen myös vesitse eli halukkaat pääsevät soutamaan Vuokselasta kohti Sakkolan Kiviniemeä 3-4 hengen venekunnissa. Majoitus on Kiviniemen Losevskaja-hotellissa. Tarkoituksena on lisäksi tavata sikäläisiä eli Käkisalmen alueen kuntapäättäjiä yhteisellä illallisilla.

Toinen Suvannon seudun pitäjäyhteisöjen vuotuisista kokouksista pidetään 27.9. Räisälän johdolla Räisälä-museolla Köyliössä.

Takaisin maaliskuun 2014 lehteen