Räisäläisnaisten rautainen rutistus

Aurinko hellii Porin Kirjurinluodon leirialueen laajoja nurmikenttiä. Missään ei näy roskia, ei karamellipapereita, tupakantumppeja, tyhjiä juomapurkkeja eikä juomien pakkausjätteitä. Joka puolella on siistiä, vaikka alueella on ollut jo kuudetta vuorokautta noin 2.000 7-17 -vuotiasta palokuntanuorta, ja aikuiset mukaan lukien lähes 3.000 henkeä.

Toinen ihastusta herättävä piirre on alueella vallitseva hiljaisuus ja rauhallisuus. Vain kuulutukset ja muut toimintaan liittyvät äänet rikkovat luonnonrauhan.

Parhaillaan menossa oleva ruokailu näyttää sujuvan rauhallisesti. Kaikki nuoret jonottavat kuuliaisesti vuoroaan pyrkimättä etuilemaan. Rauhallista keskustelua kuuluu jostain, mutta kukaan ei korota ääntään eikä pidä nuorille ominaista ”katumölinää”.

Kaikesta toiminnasta huokuu leirin tunnus VIKSU. Vaikka nimi on tullut Kirjurinluodon oman maskotin Viksu-Mustavariksen mukaan, se kuvaa myös koko leirin ilmettä.

Räisäläisiä vastuunkantajia

Leirialueella liikkuminen on tarkkaan seurattua. Onneksi leiritoimikuntaan kuuluvat Terhi Kivijärvi ja Hillevi Kiema tulevat opastamaan portista sisään ja antavat tarvittavan VIKSU-leirirannekkeen.

Molemmilla heillä on räisäläiset juuret. Terhi on Ahti Poikosen (Ivaska) tyttären tytär. Hillevin vanhemmat olivat Aune (o.s. Huppunen) ja Veikko Pelkonen Ivaskanmäestä.

Oppaani kertovat, että palokuntanuorten suurleiri järjestetään aina neljän vuoden välein. Muulloin pidetään vuosittain 10 alueellista leiriä. Tänä vuonna Kirjurinluodolla 29.6 - 5.7. järjestetyn VIKSU 2014 -palokuntanuorten suurleirin järjestelyistä kantaa päävastuun Länsi-Suomen Pelastusalan liitto.

Leirin projektivastaava Terhi Kivijärvi toimii työkseen Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton koulutuspäällikkönä, joten hän on leirillä ammattinsa johdosta.
– Leiri on itselleni 20., joten onkin ollut mukavaa, että on saanut tehdä työkseen sitä, mitä tekisi myös vapaaehtoisena. Tehtävänäni on huolehtia, että sillisalaatista tulee syötävää eli esimerkiksi leiritoimikunnalla on suotuisat työolosuhteet, sopimukset yhteistyökumppaneihin on tehty asianmukaisesti, viranomaiset tietävät mitä tapahtuu ja missä tapahtuu ja vastata kaikenmaailman kysymyksiin, mitä viksuille voi tulla mieleen, valaisee vuodesta 1989 alokuntatoiminnassa mukana ollut Terhi Kivijärvi.

Ruokahuoltopäällikkönä toimii Hillevi Kiema Kauttuan Tehtaiden VPK:sta.
– VIKSU-leiri on 30. leirini, jossa valmistan ruokaa. Mieheni Kauko Kiema (juuret Sortavalan Harlussa) oli mukana palokunnassa nuoresta asti. Sitä kautta tulin itsekin mukaan toimintaan, kertoo Hillevi.

Yhteiskuntakelpoisuutta

Projektivastaava Terhi Kivijärvi kertoo palokuntanuorten leirien olevan koulutusleirejä. Viikon aikana nuoret suorittavat ikäryhmälleen tarkoitetun 25 tunnin mittaisen kurssin.
– Leiritoiminta edistää nuorten sosiaalisia taitoja ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Täällä opetetaan lapsille ja nuorille yhteiskuntakelpoisuutta. Joillekin voi olla kulttuurishokki, kun on huolehdittava omista ruoka-astioistaan tiskaamalla tai siivottava ympäristö, mutta kuten näkyy, niin tässä on onnistuttu, iloitsee Terhi.

Projektivastaavan mukaan yhteisiin sääntöihin sitoutuminen luo leiriläisille keskinäisen yhdenvertaisuuden.
– Leirialueella ovat päihteet kiellettyjä. Täysi-ikäiset voivat tupakoida leirillä, mutta vain erillisillä tupakointipaikoilla. Jokainen hyväksyy säännöt, joissa lupaa esimerkiksi olla kohtelias toisia kohtaan ja huolehtia puhtaudesta ja siisteydestä. Viksu käytös saa aikaan sen että, vaikka alueella on 350 telttaa, ja paljon erilaisista oloista tulevia leiriläisiä, palokuntaleiritoiminta edistää suvaitsevaisuutta, kiteyttää Terhi Kivijärvi, jonka kohokohtia leirillä oli presidenttiparin opastus.

Kotiruokaa

Koulutuksen lisäksi leiriläiset saavat neljä kertaa päivässä ruokaa, aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Suurleirillä aamupuurot ja päiväruoat valmistetaan Porin ruokapalvelukeskuksessa eikä kenttäkeittiöissä pienempien palokuntaleirien tapaan.
– Ruoka on monipuolista ja tavallista kotiruokaa joten olen varma, että jokainen löysi ainakin jotain suosikkiaan viikon aikana, uskoo ruokahuoltopäällikkö Hillevi Kiema.

Hän muistuttaa, että leirillä opetettaviin toimintoihin liittyen ruokailussa on järjestetty käsien pusualtaat ennen ruokajonoon tuloa. Jokaisella on omat mukana tuodut ruokailuastiat, mitkä pestään huolellisesti ruokailujen jälkeen.

Käsienpesu-, jakelu- ja tiskilinjojen rakennelmat on varastoitu, mistä ne tulevat pystytystä ja sijoittelua varten leiripaikalle. Suuren ruokailuteltan ja -pöytien pystytys on oma työsarkansa, Nämä kaikki rakennetaan alueelle ennen leiriä.
– Viikkoa ennen leiriajankohtaa aloitettiin pystytystyöt. Sitä ennen oli paljon suunnittelemista ja järjestelemistä ruokahuollon toteuttamiseksi. Pohdinta alkoi oikeastaan jo neljä vuotta sitten, kun tuli tieto Kirjurinluodon suurleiristä, muistelee Hillevi Kiema.

Suurleirin toteuttaminen vaatii paljon työtä ja suunnittelua sekä vastuunkantoa. Onnistumisen takeena oli jälleen kerran myös räisäläisnaisten rautainen rutistus.

Takaisin syyskuun 2014 lehteen