Rippikoulu räisäläisille heti sodan jälkeen

Vuonna 1945 Köyliössä ripille päässeet räisäläiset. Vasemmalla rivien päissä ovat Onni Honkkila
ja Jorma Helasvuo sekä oikealla Ilmi Paavilainen.

Vaikka Räisälästä oli lähdettävä kesällä 1944 uusille asuinsijoille, ei räisäläisten rippikouluissa ollut välivuotta. Viimeinen Räisälässä pidetty rippikoulu päättyi 7.5.1944. Heti seuraavana vuonna (29.10.1945) pääsivät seuraavat räisäläislapset ripille Köyliössä. Rippikouluun osallistuneet olivat kaikki räisäläisiä, ja yhtä lukuun ottamatta Satakuntaan tulleista perheistä.

Muistojen Räisälä -kirjassa on kuva kevään 1944 rippilapsista sivulla 90. Aivan heidän edessään näkyy sankarihautoja valkoisine risteineen. Tämän tekstin yhteydessä on Köyliön Kirkon edessä vuonna 1945 otettu kuva räisäläisnuorista. Rippikoululaisia oli yhteensä 56 joista tyttöjä 25 ja poikia 31.
- Rippikoulua piti Räisälän seurakunnan viimeinen pastori Onni Honkkila. Laulua opettivat Köyliön kanttori Kauno Vahtola ja Räisälän kanttori Ilmi Paavilainen. Sitten kun 29.10. päästiin ripille, oli toimituksessa mukana myös Räisälän seurakunnan viimeinen kirkkoherra Jorma Helasvuo.

Rippikoululaisista yhtä lukuun ottamatta kaikki asuivat eri puolilla Satakuntaa, muistelee Aarne Räkköläinen. Helasvuo oli siihen aikaan Jalasjärvellä, joten Köyliössä asuva Honkkila toimi neljä viikkoa kestäneen rippikoulun opettajana.
- Köyliössä asuvat tulivat kotoa, ja kauempana tulevat majoittuivat sukulaisten luona. Honkkilalla suuri talo, missä oli majoitettuna sekä tyttöjä että poikia, lisäksi siellä asuvilla oli talossa ruokailu. Paikkakunnalle tultiin maanantaina viikon eväiden kanssa. Mukana tuotiin leipää ja muuta useamman tunnin mittaisina koulupäivinä tarvittavaa evästä, Aarne kertoo. Myös Aarne oli aluksi majoituksessa Honkkilan talossa, mutta kärsi levottomuudesta ja läksyjenlukurauhan puutteesta.

- Olin sitä mieltä, että läksyt pitäisi osata. Niinpä olin kiitollinen, kun pääsin sukulaistaloon Alhotojalta tulleiden Karilaisten kotiin, missä sai myös ruokaa. Honkkilalla oli Aarnen muistojen mukaan isällinen ote, ja hän otti osaa myös peleihin, kuten viimeinen pari uunista ulos.
- Koko rippikoulun ajan räisäläisyys oli jatkuvasti läsnä, korostaa Aarne.

Ripille pääsyn ajasta Aarnen muistikuviin on piirtynyt sodan jälkeinen pula vaatteista. Hän ei saanut täysin tummaa pukua, mutta serkkupojan harmaa hillitysti raitainen puku oli pelastus tilanteeseen.
- Kirkolta menimme juhlaan Lallintalolle. Siellä räisäläiset papit ja oppilaiden ohjelma loivat räisäläishenkisen tunnelman tilaisuuteen. Honkkila oli kehottanut kutsumaan vanhemmat mukaan. Niinpä sitten maanantaiaamuna hän matkasi isän kanssa hevosella kotiin Euraan.

Aarnen rippikoulumuistoja vihossa on hänelle kirjoitettuja muistorunoja. Seuraavassa runo, jonka ohjetta hän on pyrkinyt noudattamaan.

Säilytä Karjalan muistosi
ja pidä se kauniina aina
ja ohjaa Kalevan purttasi
niin silloin ei elämä paina.
Jos tämän sinä unhoitat,
niin et ole Karjalan lapsi
ja Kalevan kansan
karkoitat
ain yhäti kauemmaksi.

Kirj. ystävyydellä Sirkka

Köyliössä 29.10.1945 ripille päässeet:

Pojat (31): Pauli Javanainen, Pentti Jortikka, Raimo Jortikka, Erkki Karhinen, Erkki Karilainen, Aarre Koponen, Matti Kopra, Nestori Kopra, AsserKorte, Eino Kosonen, Einari Kärkkänen, Jarmo Laukkanen, Viljo Marila, Pentti Muona, Urpo Nikki, Olavi Nuija, Kauko Ohvo, Heino Puranen, Oskari Puukka, Leo Pöysti, Toivo Ravantti, Aarne Räkköläinen, Martti Seppä, Oiva Suutari, Yrjö Tattari, Ilmo Teperi, Matti Torkkeli, Juhani Tuomi, Juho Viskari, Otto Väkiparta, Tauno Väkiparta.

Tytöt (25): Annikki Haikonen, Elvi Hanski, Eeva Huppunen, Helvi Huppunen, Inkeri Javanainen, Kirsti Kopra, Vieno Kopra, Lyyli Kuisma, Mirja Kuisma, Anja Käkönen, Saimi Laukkanen, Eila Määttänen, Leena Paavilainen, Linnea Pakonen, Katri Pokkinen, Anni Poskiparta, Kaisa Puronen, Kirsti Soikkeli, Rauha Soikkeli, Helvi Sojakka, Irja Suutari, Hilkka Teperi, Vieno Teperi, Taimi Tonteri, Anja Vihavainen.

Jorma Helasvuon tervehdys 1995.

Vuonna 1945 Köyliössä ripille päässeillä oli 50-vuotistapaaminen Köyliössä 29.10.1995. Helasvuo lähetti heille seuraavan tervehdyksen.

Koska löysin rippikuvastanne kasvoni, en voi olla lähettämättä tervehdystä juhlaanne. Näin varsinkin, kun rakas virkaveljeni Onni Honkkila ei enää ole kanssamme täällä taistelevassa seurakunnassa.

Kun minun asuntoni ja virastoni oli vielä Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärvellä, järjesti Honkkila Satakuntaan muuttaneille rippikoulun Köyliöön. Oppilaita asui räisäläisten, mm. hänen asunnossaan, missä oli myös ruokala. Eväsleivän särpimeksi saattoivat alttiit räisäläisemännät tarjota palan paineeksi lämmintä.

Laulunopetuksesta huolehtivat osaksi naiskanttorimme Ilmi Paavilainen sekä Köyliön kanttori Kauno Vahtola. Näin talkoovoimin suoritettu räisäläisrippikoulu ja konfirmaatio yhdistettiin kaksipäiväiseksi seurakuntajuhlaksi. Te suorititte siinä liikuttavan kauniin ohjelmaosuuden.

Muistan vielä elävästi, kuinka eräs isä innoissaan suositteli sen esittämistä jossain suuremmassa keskuksessa. Joka tapauksessa voin todeta toisten kanssa, että se oli meidän yhteinen, juuri muuttovaiheessa olevien seurakuntalaisten arvokas uskon ja voiman näyte! Näin kerroitte meille, mitä koulussa ja kirkossa olitte saaneet.

Olittehan julkisesti tunnustaneet uskonne ja seurakunnan kanssa polvistuen vastaanottaneet Kristuksen ruumiin ja veren syntien anteeksiantamukseksi. Vapahtajamme oli silloin juhlanne keskipiste. Hän ajatteli silloin teitä antaen kaikkensa. Näin tänäänkin. Hänessä on meille kaikille ajallisen ja iankaikkisen elämän lupaus. ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti” (Helm. 13:8) Hänen nimessään teitä ja rakkaitanne siunaten haluan hengessäni olla mukana juhlassanne.

Aarne Räkköläisen kertomusten ja muistiinpanojen pohjalta koonnut Kullervo Huppunen.

Takaisin joulukuun 2013 lehteen