Runonlausujasta trumpetistin vaimoksi

Sirkka Rautanen (os. Henttinen) on Antti ja Alina (myöh. Everi) Henttisen toinen tytär. Sirkalla oli sisar nimeltään Kerttu, joka oli naimisissa Heikki Pertun kanssa Kiukaisissa. Sirkalla ja Yrjö Rautasella on viisi lasta, kaikki tekemisissä musiikin kanssa. Henttiset ovat lähtöisin Unnunkosken Tekemälahdelta.

Sirkka Annikki Henttinen oli siskonsa Kertun ja naapurin tytön kanssa Hirvijärven Raittiustalolla Jalasjärvellä heti sodan jälkeen. Siellä järjestetyssä kulttuuri-illassa oli myös lausuntakilpailu. Sirkka osallistui ja lausui Lauri Pohjanpään runon Karjalan virsi. Siitähän tuli voitto. Kauhajoen Kristillistä opistoa käyneenä hän oli lapsesta saakka ollut kiinnostunut lausunnasta ja oli kova lukemaan. Voiton jälkeen häntä pyydettiin useasti lausumaan kaikenlaisiin kulttuuri- ja muihin tilaisuuksiin. Sirkka on Alina Everin ja Antti Henttisen vanhin tytär. Hänelle lukemisesta ja lausunnasta tuli elämänpituinen asia, joka jatkuu edelleen.

Raittiustalolla

Sirkka oli taas esiintymässä Raittiustalolla pikkujoulujuhlassa 1945. Poislähdön aikaan samassa paikassa esiintynyt trumpetisti ehdotti yhteistä kotimatkaa. Sirkka kertoi olevansa sisarensa Kertun ja naapurin tytön kanssa matkassa. Kulkuvälineenä heillä oli hevonen ja kirkkoreki, joten ei sopinut. Pois lähtiessä kylmettynyt hevonen ryntäsi kuitenkin liikkeelle sellaisella vauhdilla, että kirkkoreki kaatui eikä Sirkka ehtinyt kyytiin. Tyttö ajatteli kävelevänsä kun matkaakaan ei ollut paljon. Kotiinpäin kävellessä siihen taakse ilmestyi sitten se trumpetisti pyörällään. Siitä alkoi yhteinen matka Yrjö Rautasen kanssa ja se kesti yli 65 vuotta. Rautaset viljelivät Kuusivaaran tilansa maita ja hoitivat metsiään Jalasjärven Jalastossa. Tila on nyttemmin Antero Rautasen hoidossa. Yrjö Rautanen kuoli 12.1.2012. Hän oli tunnettu muusikko kuten koko Rautasen suku Pohjanmaalla. Hänen isoisänsä oli tunnettu eteläpohjalainen kansanpelimanni Jaakko ”Friikooli” Frigård. Hän vaihtoi nimensä myöhemmin Rautaseksi.

Käkisalmeen

Sirkka Rautanen kertoo päässeensä ensimmäistä kertaa käymään Käkisalmessa kotoaan Räisälän Tekemälahdelta Helvi Kiurun mukana Ala-Vuoksi laivalla. Helvi oli 13 vuotta Sirkkaa vanhempi ja läheinen perhetuttu. Isä kuoli Helvin oltua vain 6-vuotias. Hän oli Henttisillä töissä nuorena tyttönä pari vuotta. Henttiset asuivat kilometrin päässä Tenholan tilasta, jonne Helvi muutti avioiduttuaan Viljo Tenhosen kanssa.

Sirkka Rautasen isä Antti Henttinen Unnunkoskelta.

Sirkan vasen puoli halvaantui kuusi vuotta sitten, mutta ”pää pelaa”, kuten hän itse kertoi. Muistot Räisälän Unnunkoskelta tulevat kirkkaina, selkeästi ja johdonmukaisesti keskustelun aikana. Sirkka kertoi, että koska itsellä ei ollut Kauhajoen kristillisen opiston lisäksi mahdollisuutta koulunkäyntiin, hän on pitänyt huolta lapsien koulunkäynnistä.

Suuri panos yhteiskunnalle

Sirkka Rautanen on osallistunut yhteiskunnan rientoihin koko ikänsä ajan. Keskustalainen vaikuttaja oli Jalasjärvellä kunnanvaltuustossa 12-, kunnanhallituksessa 4-, terveyslautakunnassa 14- ja sosiaalilautakunnassa 16 vuotta. Sirkka oli myös perustamassa Jalasjärven Karjala-seuraa.

Sirkalle on myönnetty lukuisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Arvokkain niistä on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. Yhteiskunnalliset riennot vaihtuivat eläkepäivinä kansalaisopiston erilaisiin tapahtumiin. Hän otti myös käteen siveltimen, ja on tehnyt upeita sekä posliini- että tiffanylasitöitä.

Sirkka Rautasen viisi lasta

Kulttuuripitäjä Jalasjärvellä toimii Nuorisokuoro, Mieslaulajat ja Naiskuoro sekä Jalasjärven soittokunta. Rautasen kulttuurisuvulla on niitten toiminnassa merkittävä rooli kuten seuraavasta Sirkan ja Yrjön lasten, heidän työuriensa ja harrastuksiensa tarkastelusta käy ilmi!

Sirkan vanhin tytär Anri (kutsumanimeltään Tuula) o.s. Rautanen, on koulutukseltaan agronomi ja naimisissa Keuruun Haapamäellä agronomi Tuomo Riihosen kanssa. Kotitilaa hoitaa poika Janne, Tuula ja Tuomo pitävät Riihon leirikeskusta. Tytär Anna Maria on seurakuntapastorina Muuramessa.

Toinen tytär Heli Ohlson o.s. Rautanen, on naimisissa ruotsalaisen eläkkeellä olevan rakennusinsinööri Rolf Ohlsonin kanssa. Perhe asuu sekä Vantaalla että Täbyssä Ruotsissa. Heli toimii konsulttina ja valmentajana kansainvälisessä yrityksessä. Toimenkuvaan kuuluu organisaatioiden ja henkilöstön kehittäminen. Heli on hankkinut sekä kaupallisen että johtamiskoulutuksen. Helin poika Juho Tenkula asuu Jalasjärvellä ja on autoalan yrittäjä.

Antero hoitaa sukutilaa

Perheen vanhempi poika Antero on jatkanut sukutilan hoitamista vuodesta 1983 oltuaan sitä ennen 10 vuotta asfalttitöissä. Perheessä on viisi lasta, joista yksi on nykyisen puolison edellisestä avioliitosta. Riina on perhetyöntekijä Kiimingin seurakunnassa. Sami asuu Seinäjoella ja työskentelee maalämpöyrityksessä. Pojista Seppo kuoli liikenneonnettomuudessa 14-vuotiaana. Porausalan yrityksessä Ilmajoella työskentelee Saku ja viides lapsi Anne käy koulua Madetojalukiossa Oulussa ja näyttelee Oulun kaupunginteatterissa. Antero on soittanut trumpettia pienestä pojasta saakka ja soittaa Jalasjärven soittokunnassa.

Kolmas tytär Auli Tuohimäki o.s. Rautanen toimii musiikkiopiston rehtorina Jalasjärvellä. Koulutukseltaan hän on alun perin lastentarhanopettaja, mutta on opiskellut myös musiikkitieteitä. Tasavallan presidentti myönsi viime syksynä hänelle director musices -arvonimen. Muusikkoisän ja runonlausuntaa harrastaneen äidin tytär aloitti urkuharmonilla kunnes Sirkan aloitteesta perheeseen hankittiin piano. Huilunsoitto alkoi 16-vuotiaana Seinäjoella. Soittotunneille häntä kuljetti äiti. Kun Auli oli iältään toisella kymmenellä, hän opetteli soittamaan suvun perintönä kulkenutta Jaakko ”Friikoli” Rautasen viulua. Jalas Chamber -orkesterin ”äitinä” toimiva huilisti Auli Tuohimäki lähtee orkesterinsa kanssa Lontooseen keväällä. Aulin avopuoliso on Wolfgang Bieber Münchenistä ja tytär Anri opettaa viulunsoittoa ja kieliä Tampereella.

Yrjö Rautasen isoisä Jaakko ”Friikooli” Rautanen oli tunnettu musiikkimies.

Nuorempi pojista Raine Rautanen on alun perin koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta on suorittanut musiikinopettajan tutkinnon. Hän toimii Jalasjärven yläasteella ja lukiossa musiikin opettajana. Puolison nimi on Päivi. Hänen isänsä on kotoisin Hiitolasta. Lapsia perheellä on kolme. Ilkka asuuu Jyväskylässä, on tradenomi ja työskentelee päiväkodissa. Tytär Soili opiskelee Göteborgin yliopistossa korutaidetta ja tytär Anniina on koululainen. Raine johtaa Jalasjärven soittokuntaa, joka myös tekee keväällä matkan Lontooseen.

Rautasen kulttuurisuku

Yrjö Rautasen isoisä oli viulunsoittaja Jaakko ”Friikoli” Rautanen. Myös perheen isä Yrjö Rautanen soitti nuorena miehenä suvun perinteistä soitinta, viulua, mutta trumpetista tuli hänen varsinainen soittimensa. Jalasjärven soittokunnassa tuli soitettua 55 vuotta ! Nyt isältään saamaansa trumpettia soittaa Antero. Auli soittaa huilun lisäksi pianoa. Raine on saksofonisti, pianisti ja laulaja. Muun muassa Aulin tytär Anri jo ansioitunut viulisti. Perheen vanhimman tyttären Anrin (Tuula) tytär Anna Maria säveltää ja laulaa.

Vierailu Rautasen kulttuurikodissa oli poikkeuksellisen miellyttävä kokemus. Räisäläisyys oli läsnä kaikessa ja kulttuuri koko suvun yhteinen joko työ tai harrastus. Kotona soitetaan paljon. Toimittajan vierailun viihdykkeeksi Antero soitti trumpetillaan Helmenkalastajan aarian Rainen säestäessä. Harvoin tapaa missään Rautasen kaltaista sukua, jossa kaikki soittavat, ainakin harrastuksena. Usea suvun jäsen on löytänyt musiikista myös ammatin.

Rautasen kulttuurisuvussa soi usein musiikki. Antero Rautanen soittaa trumpettia ja Raine säestää.

Sirkka Rautanen kertoo omasta elämästään

Sirkka Rautanen on sanonut 70-vuotispäivillään: ”Olen kiitollinen kaikesta siitä henkisestä rikkaudesta, mitä itselleni ja perheelleni on suotu”. Parhaiten tuo kiitos välittyy tutun laulun sanoista:

”Oi kiitos sa Luojani armollinen, joka hetkestä, jonka mä elin. Kun annoit sa ruumihin tervehen ja syömmen mi sykähteli. Kun annoit sa tervettä kättä kaks, kaks silmää sieluni ikkunaks, ja hengen niin herkän ja avoimen, joka tuutia tuulosen”.

Kodista saa lämpimän vaikutuksen. Perhesiteet ovat lujat. Kaikista huolehditaan ja välitetään nuorimmasta vanhimpaan. Kaikkia rakastetaan.

Takaisin maaliskuun 2013 lehteen