Puolustusasiainneuvos ja tohtori
Ilkka Puukka räisäläisten keulahahmoksi
pitkän hakemisen jälkeen. Sotilasasiamiehen ja monien muiden puolustusvoimain
tehtävien myötä tämä pariskunta on tottunut moniin asuinpaikkoihin ja maihin.
Ilkka Puukka on syntynyt Räisälän Humalaisten kylässä vuonna 1938. Takana on kaksi evakkomatkaa. Hän kertoo, että sekä isän että äidin suvut ovat vanhoja räisäläisiä sukuja. ”Isäni oli Onni Puukka ja äitini Anna o.s. Henttinen. Puukan suku on ilmaantunut Humalaisiin ainakin 1600-luvun lopulla. Samoin Henttisen sukukirja kertoo Tiurissa olleesta sukutilasta samoilta ajoilta. Isäni sai maatilan vuonna 1947 Lapista, jossa veljeni Matti jatkaa tilan isännöintiä”. Ilkan puolison Miljan vanhemmat Jaakko ja Lempi (o.s. Olkkonen) Issakoff asuivat Räisälän Unnunkoskella. Hekin kävivät Kauhajoella 1940 syntyneen tyttärensä kanssa välillä kotonaan, kunnes lopulta asettuivat Euraan.
Pikkupoikien jysäyttelyä
Parranpekon poika Toivo Puukka on kertonut Ilkalle juttuja. Hän etsi Lalli Henttisen kanssa metsästä aseita, käsikranaatteja ja miinoja, purkivat niitä, laittoivat isoon tynnyriin ja jysäyttelivät. Myös Ilkka lähti metsään viisivuotiaana vuotta nuoremman serkkupojan kanssa jysäyttelemään. He olivat kuulleet isommilta pojilta että kun laittaa niitä kivelle ja lyö toisella niin jysähtää. Pojat lähtivät metsään etsimään ja löysivätkin patruunavyön täynnä räjähtäviä patruunoita. Isä sattui olemaan lomalla ja sattui näkemään, mitä ne pojat tekee, tuli ja nappasi äkkiä patruunavyön pois.
Säkylän Huovinrinteelle
Mirja ja Ilkka Puukka olivat ensimmäisiä asujia Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasasiamiehenä Belgradissa, Ankarassa ja Wienissä, asui Belgradissa, josta käsin Puuka hoiti virkaa kahdessa muussa maassa. Sieltä kutsuttiin puolustusministeriöön ylijohtajaksi, jossa hän toimi myös kansliapäällikön sijaisena. Oli saneerauksen aikaa ja tehtävänä oli mm. henkilöstöpoliittinen yhteistyö. Neuvoteltiin henkilöstöjärjestöjen kanssa palkkapolitiikka ja henkilöstövähennykset. Ei ollut yksinkertaista eikä kovin hauskaa puuhaa. Ilkka Puukka muistaa hyvin, kun yksi prikaati lakkautettiin Oulussa. Sinne pyydettiin ministeriä mukaan. Kansalaistilaisuudessa oli yli tuhat ihmistä. Puukka sinne meni kun käskettiin. Musiikki pelasi, puheita pidettiin ja ainoana vastapuolen edustajana Puukalla oli puheenvuoro. Puukka oli pääsaneeraajana 15 vuotta puolustusministeriössä. Sinä aikana henkilökunnan määrä väheni 4500 ihmisellä. Hän teki kaikki suunnitelmat miten vähennetään varuskuntia, missä vähennetään, joutui kiertämään ja käymään. Hän tapasi lehdistöä ja tv-väkeä asian tiimoilta. Miksi jotain näin hölmöä tehdään? Vain kerran buuattiin, yhtään kananmunaa ei lentänyt. Kyllä siitä hengissä selvittiin. Saneeraustyö oli tämän tyyppistä.
Suomi on ainoa eräänlaisen kaksoisjohtamisen maa
Ilkka Puukan tutkimuksen mukaan puolustusministeriö ja puolustusvoimien johto eivät ole kehittäneet sotilaallista maanpuolustusta aina yksissä tuumin. Puolustusministeriön yhdistäminen puolustusvoimien kanssa on ollut käsittelyssä muttei ole edennyt. Suomen järjestelmä on ainutlaatuinen, muualta tällaista ei löydy. Toiminnoissa on päällekkäisyyttä. Tämä on perua siitä ajasta, kun Suomeen suunniteltiin kuningaskuntaa. Silloin tehtiin laki, joka oli kuningaskuntaa varten. Sitä lakia ei ole pystytty muuttamaan sen jälkeen. Muutosta vastustetaan.
Räisäläisyys ja Ilkka Puukka
Räisäläisyys ja humalaiskyllöisyys oman heimon asioina on vahva tekjiä Ilkka Puukan elämässä. Puukan suvun omistamassa välitalossa on perustettu 110 vuotta sitten Humalaisten Nuorisoseura. Sen yhteydessä toimi myös raittiusseura. Vuonna 1947 koottiin Humalaisten väkeä koolle Lappi TL:ssä ja toiminta käynnistyi taas. Ilkan äiti oli tosi aktiivinen, kirjoitteli runoja ja mukana vähän kaikessa. Nykypäivänä Tuula Lindqvist ja Aimo Kalenius ovat nykyään aktiivisia.
Ilkan eno poliisina
Ilkka Puukan äidin nuorin veli Ilkka Henttinen 1930-luvulla oli poliisina rajalla. Hän pysäytti kulkijan ja pyysi papereita. Desantti otti taskustaan pistoolin ja ampui. Ensimmäinen luoti osui kelloon ja toinen tappoi. Kello on tallella.Räisäläisyys ja tulevaisuus
Ilkka Puukalla on sellainen visio, että meidän pitää tulevaisuudessa keskittää voimavaroja Karjalan palauttamiseksi sekä henkisesti että kulttuurillisesti. Se tarkoittaa, että emme enää pelkästään katso sitä, mitä tämä vanha polvi kirjoittaa ja muistelee. Meidän tulee palauttaa Karjala myös nuorelle polvelle. Meidän tulee käyttää sellaisia tiedotusvälineitä ja mediaa, jota nuori polvi seuraa. Karjala palautetaan myös siellä nyt asuville, kun ryhdymme ottamaan yhteyksiä paikallisiin ihmisiin.
Nykyään Ilkka Puukka käy puhumassa talvi- ja jatkosodista eri puolilla Suomea. Ilkka ja Mirja Puukka opiskelevat yhdessä venäjää Porin Aikuislukiossa.
Mauri Tenhonen