Nuorten räisäläisten sivu

Kuva vasemmalla: Räisälän Säätiön rahastonhoitaja Arja Salo keskustelemassa oppilaiden kanssa. Kuva oikealla: Säätiön hallituksen jäsen Aimo Kalenius ja oppilaat Niilo ja Elin Härkälä, Niko Salonius, Ona Marttila, Ida Suni ja Pinja Vesala.

Köyliön Kepolan oppilaita oli kutsuttu Räisäläkeskukseen 28.11.-12. ideoimaan ja pitämään ns. aivoriihtä Räisälämuseon suunnittelussa ja rakentamisessa.

Aivoriihen perusajatuksenahan pidetään ideoiden ”sinkoilemista” fläppitaululle nopeaan tahtiin ilman kenenkään arvostelun pelkoa. Tämä systeemi antaa vapauden rohkeille ja jopa ennen kuulomattomille ajatuksille, joita vasta myöhemmin ruodittaessa huomataan, onko ehdotus käyttökelpoinen vai heitetäänkö ”roskikseen”. Aivoriihen ongelmakysymykseksi asetettiin kysymys: mitä haluaisit tietää menneisyydestä ja miten sen haluaisit tuoda esiin museossa?

Sota ja evakkoaika kiinnostivat

Kolme tyttöä ja kolme poikaa, V ja VI-luokkalaisia, ymmärsivät ja asennoituivat lyhyehkön Räisälän , sota- ja evakkoajan esittelyn jälkeen asiaamme erittäin suurella innolla ja sydämellä. Kysymyksistä ja puheista päätellen huomasimme, että asioita on mietitty ja mummoja, vaareja, mammoja ja pappoja on kuunneltu - ainakin toisella korvalla. Monen puheenvuorosta päätellen saimme todeta, että asiat ovat saattaneet painaa monenkin mieltä. Lisätietoa haluttiin saada sota- ja evakkoajasta: miten jaksettiin, lotat sodassa, miten lapset suhtautuivat ja jaksoivat, haavoittuneiden hoito, vaikeneminen sodan aiheuttamista vaikeista asioista, miksi vaarit vaikenivat ja jos kertoivat – itkivät.

Entisajan elämä ilman elektroniikkaa?

Moni aprikoi, miten ennen oikein elettiin. Haluttiin tietää, miten tultiin toimeen ilman iPhonetta, tabletti tietokonetta, mikroa ym. nykyajan vempainta. Museossa haluttaisiin nähdä esine- tai kuvapareja: kännykkä / vanha seinäpuhelin tmv. Eräs päätoive oli, että valokuvat, esineet ym. esitellään lyhyesti ja selkeästi, ilman pitkiä tekstejä. Lisäksi toiveena oli saada kuunnella ja katsella nauhalta tai videolta kertomuksia ja tarinoita. Pienoismalleja ja karttoja toivottiin mieluimmin kuin pitkiä tekstejä.

Miten ideat hyödynnetään?

Tämä aivoriiheksi nimitetty tapa tuoda hyviä ja terveitä ajatuksia varsinaisen museosuunnittelun avuksi, oli onnistunut, jopa yllättävänkin onnistunut. Saimme monta ”vinkkiä”, joita varmasti tulemme käyttämään lopullisessa toteutuksessa. Nyt on mietinnän ja sulattelun aika. Tarkoituksena on kokoontua saman ryhmän kanssa vielä uudelleen ja viimeistellä ehdotuksia ja toteuttamistapoja. Lasten uteliaisuudesta ja tiedonhalusta kehkeytyi ajatus: mistä saisimme museoon mummon tai ukon, joka kertoisi elämästä entisessä Räisälässä?

Aivoriihtä olivat toteuttamassa Räisälän Säätiön hallituksen edustajina Arja Salo ja Aimo Kalenius.

Aimo Kalenius

Olimme Karjalassa 14.-17.6. 2012. Lähdimme aamuyöstä. Bussi tuli hakemaan meidät Salosta. Menimme Karjalaan bussilla ja pysähdyimme aina välillä syömässä. Kun olimme perillä menimme hotellille ja olimme siellä hetken. Sitten menimme syömään. Syömisen jälkeen meillä oli vapaa- aikaa ja sen jälkeen menimme nukkumaan.

Pe. 15.6.2012 kun tuli aamu, niin menimme syömään aamupalaa. Aamupalan jälkeen lähdimme Räisälän kirkolle. Yht`äkkiä siihen tuli täti. Hän oli Lempi. Hän pyysi meidät hänen kotiin letulle menimme sinne letulle ja sen jälkeen uimarannalle. Me pääsimme Roosan, Siirin ja Tean kanssa uimaan. Sitten menimme leikkipuistoon. Siellä oli paljon eri vempaimia, kun meillä Suomessa. Sen jälkeen söimme jäätelöt.

La 16.6. bussi toi meidät taas kirkolle. Ensimmäiseksi siellä oli jumalanpalvelus. Sitten oli päiväjuhla. Siellä esiinnyimme. Se meni ihan hyvin. Illalla menimme muistojen iltaan.

Pajupilliä tekemässä, vas. Siiri, Tea, Roosa ja Julia.

Sitten oli su 17.6. Silloin menimme kotiin. Pysähdyimme taas pari kertaa ja yksi niistä oli Viipurin tori. Sieltä ostimme karkkia, laseja ja minä sain tuulikellon. Matka meni ihan hyvin. Räisälässä oli tosi tosi kivaa!!

Kiitos mummo kun otit mukaan minut ja kiitos Aimo kun järjestit matkan.

8-vuotias Julia on juuriltaan Humalaisten Joenmäeltä.

Julia Humalamäki