Eurassa juhlittiin satavuotiasta Räisälän kirkkoa
Räisälän kirkko täytti joulukuussa 100 vuotta. Euran kirkossa vietettiin juhlajumalanpalvelus päivän tarkkuudella siitä, kun arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Räisälän kirkko vihittiin käyttöön Räisälässä. Juhlassa saarnasi Jorma Helasvuon tyttären poika teologian tohtori ja dosentti Niko Huttunen.
Juhlasaarnan piti Jorma Helasvuon tyttärenpoika teologian tohtori ja dosentti Niko Huttunen.
Pallosalama poltti heinäkuussa 1910 puisen, vuonna 1763 valmistuneen kirkon. Juhlasaarnassa tultiin Matteuksen evankeliumin kautta Johannes Kastajaan. Hänen julistuksensa ei ollut lempeimmästä päästä: ”Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Minun jälkeeni tulee toinen joka, kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Jyvät hän kokoaa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa tulessa, joka ei koskaan sammu”. Niko Huttusen saarnan mukaan kirkon paloa on pidetty huonona ennusmerkkinä. Johanneksen ennustus Jeesuksesta teki saman vaikutuksen, jonka kirkon palo räisäläisiin.
Päätös uudesta kirkosta tehtiin nopeasti ja suunnitelmat tilattiin kirkkoarkkitehti Josef Stenbäckiltä. Piispa O. I. Colliander vihki uuden kirkon käyttöön 15.12.1912. Niko Huttusen mukaan Räisälän kirkon mieleenpainuvin sanoma lienee tiivistetty alttarin molemmilla reunoilla olevien pilarien sanoihin ”Armo” ja ”Rauha”. Juhlapäivä jatkui muistonäyttelyn avaamisella ja kirkkokahveilla Euran seurakuntakeskuksessa.
Räisäläisten säätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Kuisma kertoi avauspuheenvuorossaan Räisälän kirkon vaiheista ja muistonäyttelyn sisällöstä sekä syntymisestä. Nykyinen Räisälän kirkko on seurakunnan 4. kirkko. Koska edellinen paloi, päätettiin uusi rakentaa kivestä. Kurikkalaiset Samuli ja Anton Hakala pääsivät töihin elokuussa 1911 Uusi kirkko vihittiin käyttöön 15.12.1912.
Räisäläisten säätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Kuisma ja avattua muistonäyttelyä.
Arkkitehti Stenbäckin tyyli noudatteli Jugend-vaikutteista kansallisromanttista tyyliä. Ulkoseinät tehtiin punaisesta graniitista ja sisäseiniin tuli tiiltä. Kirkko oli alkuperäisessä käytössä Räisälän luterilaisen seurakunnan kirkkona v. 1912- 1940. Räisälän luovutuksen yhteydessä maaliskuussa 1940 ehdittiin evakuoimaan vain alttaritaulu ja kirkonkello. Talvisodan vuosina kirkko toimi teatterina ja Puna- armeijan esikuntarakennuksena. Myöhemmin kirkko oli viljavarastona, väkirehuja lannoitevarastona, maataloustarvikekauppana, kulttuuripalatsina, kulttuuritalona, päiväkotina ja balettikouluna.
Jumalanpalveluksia on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pidetty myös useita. Ensimmäinen v. 1992 ja viimeisin 16.6.2012, jolloin 200 kutsuvieraan läsnäollessa kiinnitettiin pääovien väliin kirkon suunnittelijasta ja menneisyydestä kertova muistolaatta. Räisäläisten säätiön puheenjohtaja Antti Kuisma kertoi myös juhlavieraille Räisälän kirkon arkkitehti Josef Stenbäckistä. Sama arkkitehti on suunnitellut myös Euran kirkon. Se valmistui 14 vuotta aikaisemmin. Stenbäck oli sekä arkkitehti että insinööri, tunnettu erityisesti kirkkojen suunnnittelijana. Hän tuli kulttuurisuvusta Alavudelta. Isä oli kirkkoherra ja veli hyvin tunnettu asianajaja ja fennomaani Lauri Kivekäs. Oppia hän haki Suomesta ja Saksasta. Luovutetulle alueelle jäi neljä Stenbäckin suunnittelemaa kirkkoa. Juhlassa avattiin myös muistonäyttely, joka kertoo Räisälän kirkosta ja arkkitehti Josef Stenbäckistä. Juhlassa kuultiin sellisti Hanna Grankvistin soittavan Timo Mäkeläisen säestämänä Erkki Melartinin musiikkia. Grankvist on taustaltaan räisäläinen ja Melartin Käkisalmesta.
Euran seurakunta henkilökuntineen kirkkoherra Jukka Kemppaisen johdolla mahdollistivat koko juhlan. Euran karjalaiset olivat leiponeet piiraita ja joulutorttuja kahvitilaisuutta varten.
Räisäläistä juhlayleisöä Euran seurakunta- keskuksessa Räisälän kirkon 100-vuotisjuhlassa.
Kirkkoarkkitehti Josef Stenbäckistä ja Räisälän kirkosta kerromme tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.
Mauri Tenhonen