Arvoja, tehtäviä, visioita, toiminta-ajatuksia
ja toiminnan suuntalinjoja päivittämässä

Raportti Räisäläisten Säätiön kehittämisseminaarista

Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäsenet sekä varajäsenet kokoontuivat lauantaina 16.11.2013 Säkylän Huovinrintaan upseerikerholle pohtimaan otsikossa mainittuja aiheita. Samalla saimme lyhyen ja mielenkiintoisen tietoiskun Suomen suurimman prikaatin - Porin Prikaatin - toiminnasta maanpuolustuksen saralla. Osanotto oli kiitettävän runsasta, yhteensä 20 valtuuskunnan ja hallituksen jäsentä sekä varajäsentä uhrasi aikaansa Säätiön toiminnan kehittämiselle. Tavoitteenamme oli saada esille uusia ajatuksia, näkemyksiä ja ideoita, joilla säätiömme toimintaa voitaisiin sopeuttaa muuttuvaan yhteiskunnalliseen toimintaympäristöömme. Niitä todella saimme, siitä kiitos kaikille osallistujille.

Karjalaisuus ja räisäläisyys arvoina

Aluksi pohdimme Räisäläisten säätiön toimintaa ohjaavia arvoja. Vilkkaan keskustelun jälkeen päädyimme; karjalaisuuteen ja räisäläisyyteen. Säätiön olemassa olon kivijalan muodostavat nuo arvot. Ilman niitä Säätiötä tuskin olisi olemassa. Muistutimme samalla itseämme, että itsenäisen kansakunnan kulttuuriarvoihin kuuluu aina historiallisen perinteen säilyttäminen, niin myös karjalaisuuden. Arvot sinänsä eivät takaa oikeaa suuntaa toiminnalle. Vasta silloin, kun ne näkyvät yhteisön tehtävissä, visiossa, toiminnan perusajatuksessa ja toiminnassa, niillä on konkreettinen merkitys. Niinpä lähdimmekin perehtymään Säätiön tehtäväkenttään, joka keskustelun kuluessa muotoutui karjalaisuuden sekä räisäläisyyden vaalimiseksi ja säilyttämiseksi. Vertailimme näitä tehtäviä kymmeniä vuosia sitten Räisäläisten säätiön säännöissä määritettyyn toiminnan tarkoitukseen. Tältä osin olennaisia muutoksia ei juurikaan havaittu.

Muuttuva yhteiskunta ja nuoret sukupolvet

Toimintaympäristömme on vuosikymmenien aikana muuttunut olennaisesti eikä muutoksille ole nähtävissä loppua. Säätiön perustamisen jälkeen Suomeen on syntynyt uusia sukupolvia, joilta puuttuvat konkreettiset kokemukset sukujuuristaan. On ymmärrettävää, että tietoisuus Räisäläisten Säätiöstä, sen arvoista ja tehtävistä eivät voi olla kovinkaan kiinnostavia aiheita nuorillemme.

Nuorten harrastusten ja kiinnostusten kohteet ovat muuttuneet, heille on tarjolla runsaasti moninaisia harrastusmahdollisuuksia, jotka vievät voiton karjalaisuuden vaalimisesta. Nuoret käyttävät päivittäin nykytekniikkaa ja mediaa: kännyköitä, tietokoneita, läppäreitä, tabletteja, nettiä, sähköpostia, facebookia, twitteriä … He ovat näin ollen tottuneita median käyttäjiä. Säätiön tuleekin mennä ”markkinoimaan” omaa toimintaansa nuorten käyttämille median kanaville. Muilla keinoin nuorempia sukupolvia tuskin tavoitetaan. Hienosti muotoillut arvot ja tehtävät eivät yksistään riitä, meidän on löydettävä niiden toteuttamiseen tarvittavat menettelytavat ja keinot. Jos emme näin tee, ja heti, niin toiminta vain hiipuu. Seminaarissa käydyssä keskustelussa päädyimme tarpeeseen laatia säätiölle visio. On uskallettava määritellä tulevaisuuden tila, jossa säätiön toivomme olevan tämän vuosikymmenen loppupuolella. Vielä tärkeämmäksi kysymykseksi nousee, millä tavalla tuota visiota lähdetään toteuttamaan?

Visio - se kertoo, millaisia haluamme olla tulevaisuudessa

Pohdiskelu visiosta herätti tietenkin kysymyksen, mitä sillä oikein tarkoitetaan? Totesimme, että visiossa tarvitaan ”etunojaa”, aivan kuin mäkihyppääjä, joka haluaa olla paras - se on hänen visionsa. Vision tulee olla niin houkutteleva, että se vetää ihmisiä puoleensa. Sen on myös oltava selkeä ja ymmärrettävä. Tätä kautta päädyimme Säätiön visiolle asetettaviin vaatimuksiin. Etunojalla tarkoitetaan ylpeyttä omasta toiminnastamme ja ”edessä kulkemista” vastaavanlaisten yhteisöjen kärkijoukossa. Sillä tarkoitetaan myös säätiömme yleistä tunnettavuutta ja nuorempien sukupolvien mukaan saamista. Houkuttelevuus ja ymmärrettävyys vaativat nykymaailmassa arvostettua ja tunnustettua ”brändiä”, joka vetää puoleensa mahdollisimman monia kulttuurista ja karjalaisuudesta kiinnostuneita ihmisiä.

Johtopäätöksinä käydystä keskustelusta päädyimme alustavaan malliin Räisäläisten Säätiön visiosta. Malli ei tietenkään ole vielä valmis, vaan se muodostaa vasta lähtökohdan kehittämistyölle.

Visio:Räisäläisten Säätiö on yleisesti tunnettu, tunnustettu ja arvostettu sekä erityisesti nuorempia sukupolvia kiinnostava karjalaista kulttuuria vaaliva yhteisö, joka jatkuvasti sopeuttaa toimintaansa yhteiskunnallisessa toimintaympäristössämme tapahtuviin muutoksiin.

Toiminnan perusajatus-Karjalaisuuden kulttuurinen ja henkinen palauttaminen

Tässä vaiheessa paneuduimme selvittelemään toiminnan perusajatusta, jonka avulla visio toteutetaan. Toiminnan perusajatus kuvaa Räisäläisten Säätiön keskeisiä toimintoja ja painopistealueita. Käydyssä keskustelussa päädyimme siihen, että Karjalaisuuden ja Räisäläisyyden kulttuurillinen ja henkinen palauttaminen, erityisesti nuorisomme keskuudessa, muodostaa perusajatuksen.

Tuolta pohjalta lähdimme muotoilemaan alustavaa mallia, jolloin päädyimme seuraavanlaiseen ajatusrakennelmaan:

Räisäläisten Säätiön toiminnan perusajatuksella tarkoitetaan: Räisäläiset sukujuuret omaavien sekä myös muiden luovutetun Karjalan perinteistä ja kulttuurista kiinnostuneiden, erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa karjalaisen rikkaan kulttuurin tunnetuksi tekemistä, muistamista ja arvostamista. Säilytettävään perintöön kuuluu myös luterilaisen ja ortodoksisen henkisen elämän vaaliminen. Tämän lisäksi siihen sisältyy tiivistyvien kontaktien luominen ja räisäläisen perinteen välittäminen nyt entisillä kotipaikoillamme asuvien ja räisäläiset sukujuuret omaavien ihmisten kesken, samoin kuin karjalaisen perinnön aktiivinen esille tuominen satakuntalaisessa toimintaympäristössämme.

Kuinka perusajatus toteutetaan?

Lähtökohtana valtuuskunnan ja hallituksen työnjako

Valtuuskunnalle kuuluu hallituksen tukeminen ja sen toiminnan valvominen. Valtuuskunnassa tarvitaan laajaa osaamista ja strategista näkemystä, vasta tämä mahdollistaa ”mäen taakse”, eli tulevaisuuteen katsomisen. Hallitus puolestaan vastaa käytännön toiminnasta ja hallinnosta. Toiminnan tulee olla avointa. Tätä korostettiin eräissä puheenvuoroissa, valtuuskunnasta ja hallituksesta ei saa tulla ”salaseuraa”. Erityisen vilkas keskustelu saatiin aikaan valtuuskunnan jäsenten määrästä ja heidän edustamastaan asiantuntemuksesta. Käytettyjen puheenvuorojen perusteella päädyttiin tarpeeseen organisoida valtuuskunta sellaiseksi, että se kykenee omaamallaan asiantuntemuksella tukemaan hallitusta ja isioimaan tulevaisuutta. Tältä pohjalta voidaan myös määrittää valtuuskunnan jäsenten määrä.

Valtuuskunnassa tarvittavasta asiantuntemuksesta osallistujat toivat esille hallintoon ja juridiikkaan perehtyneisyyden; kirjalliseen ilmaisuun tarvittavan tietotaidon; ilmoitus- ja mainoshankintaan perehtyneisyyden; Räisälä-keskuksen ja museon kehittämiseen sekä toiminnan pyörittämiseen tarvittavan talkootyön; tietotaitoa kontaktien luomisessa ja niiden ylläpitämisessä, erityisesti nuorempien sukupolvien suuntaan; tiedottamisen hallintaa sekä kielitaitoa, erityisesti venäjänkielessä. Niinpä päätimme perustaa seminaarissa osallistuneista ”etsintäpartion”, jossa jokainen hakee sukulaisistaan ja omasta tuttavapiiristään valtuuskuntatyöskentelyyn sopivia ehdokkaita. Lupasin näissä merkeissä ottaa lähiaikoina yhteyttä jokaiseen etsintäpartion jäseneen. Eräissä puheenvuoroissa kosketeltiin meneillään olevien hankkeiden runsautta, esille tuotiin priorisoinnin tarve. Räisäläkeskus ja siihen liittyvä museo tuntuivat olevan monen kohdalla priorisoinnissa korkealla sijalla.

”Räisäläisyyden Ystävät Seura - tarvitsemmeko sitä”?

Lyhyen alustuksen jälkeen otettiin pohdinnan kohteeksi pitäjäseuran tarpeellisuus, työnimikkeellä ”Räisäläisyyden Ystävät-Seura”. Nyt ”lepäämässä” oleva Räisälä-Seura perustettiin 3.3.2007 Karjalan Liiton sääntökiemuroiden takia. Säännöt eivät nimittäin salli Räisäläisten Säätiölle äänioikeutta Karjalan Liiton kokouksissa. Saamieni tietojen mukaan seurassa on vain neljä jäsentä.

Käsittelimme muutamaa vaihtoehtoista ratkaisumallia: 1) muutetaan seuran nimi esimerkiksi Räisäläisyyden Ystävät Seuraksi, jonka jäseniksi voi liittyä muitakin kuin räisäläisiä sukujuuria omaavia henkilöitä, 2) lakkautetaan Räisälä-Seura ja perustetaan ”puhtaalta pöydältä” täysin uusi seura uusine sääntöineen, 3) jatketaan pääpiirtein nykyisen toimintamallin mukaisesti muokkaamalla Säätiön nykyisiä sääntöjä muuttuneen toimintaympäristö vaatimusten mukaisiksi.

Pohtiessamme vaihtoehtoja päädyimme siihen, että seuran perustaminen on tarpeellista siinä tapauksessa, jos haluamme olennaisesti kasvattaa henkilöjäsenien määrää. Näin siksi, koska Säätiöön ei voi kuulua yksittäisiä henkilöitä. Mitkä olisivat tämän ratkaisun hyödyt ja haitat? Se vaatii perusteellisen selvityksen. Räisäläinenlehden tilausmaksun yhdistäminen seuran jäsenmaksuun tuskin onnistuu, koska Räisäläisen kustannustoiminnan siirtäminen vaatinee liikkeensiirtoa Säätiöltä perustettavalle seuralle. Tämä taas edellyttäisi juridisia toimenpiteitä. Lainsäädännön kannalta ongelmalliseksi osoittautunee myös tilanne siinä vaiheessa, kun seura liikkeensiirron jälkeen avustaisi Säätiötä Räisäläisen tilausten tuottamilla tuloilla. Sen sijaan mahdollista on, että säätiö tukisi seuraa. Näin ollen perustettavan seuran jäsenillä tulisi olla lehden tilauksesta riippumaton jäsenmaksu. Siinä tapauksessa jouduttaisiin ottamaan kantaa kuulumisesta Karjalan Liittoon ja Liitolle maksettavaan jäsenmaksuun. Johtopäätös kaikesta tästä oli, että tilanne seuran perustamisen osalta ei ole vielä selkiintynyt.

Ilmoitus- ja mainostulot – tarvitsemmeko niitä?

Lopuksi

Kaikki osallistujat täyttivät niin sanotun ”kiinnostuslomakkeen”, jossa he ilmoittivat kiinnostuksensa osallistumisestaan Säätiön toimintaan. Toimintoja olivat: säätiön hallinto, Räisälä-Keskus, Räisäläinen, Räisäläjuhla, kulttuuri, nuoriso, karjalaisseurat ja vastaavat, satakuntalaiset yhteisöt, Melnikovo ja perinteet. Eniten kiinnostusta kohdistui Räisälä-juhlaan, se lupailee hyvää seuraavan juhlan valmistelujen kannalta.

Seminaarin osallistujia, oikealta Terttu Kauppila (valtuuskunta), Tarja Jaakkola (hallitus ja valtuuskunta), Arja Salo (valtuuskunta ja rahastonhoitaja), Leo Saveljeff (hallitus), Juha Pökkönen (valtuuskunta), Kari Seppä (valtuuskunta) ja Matti Lunden (varajäsen hallitus ja valtuuskunta).

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille! Te nimenomaan teitte seminaarin, loitte sen hienon hengen ja tuotitte hyvän kokoelman ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Seuraavassa vaiheessa meidän tulee ryhtyä toteuttamaan niitä yhdessä – yhteistyössä on meidän voimamme!

Ilkka Puukka
Räisäläisten Säätiön
valtuuskunnan puheenjohtaja