Hylkytavarasta vetonaulaksi –
Räisälän kirkonkello matkalla Räisälä-museoon

Kun Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden seurakunnat vuonna 1949 lakkautettiin, siirtyi kyseisten seurakuntien omaisuus Kirkkohallituksen omaisuudeksi. Näin kävi myös Räisälän seurakunnan kirkonkelloille, jotka oli onnistuttu kesällä 1944 evakuoimaan Räisälästä. Entisillä omistaja-
seurakunnilla oli kuitenkin mahdollisuus esittää toivomus omaisuutensa sijoittamisesta.

Koska räisäläisiä oli sijoittunut merkittävästi Satakuntaan, esitti rovasti Helasvuo Räisälän kirkkohoitokunnan puolesta, että Räisälän kirkonkelloista suurempi sijoitettaisiin Kiukaisten ja pienempi Kokemäen seurakuntaan ja ko. seurakunnan hallintaan. Näin tapahtuikin, ja Räisälän kirkonkellot pääsivät jälleen alkuperäiseen tehtäväänsä.

Suurempi kelloista on vuodesta 1950 kutsunut seurakuntalaisia jumalanpalvelukseen Paneliaan kirkkoon, kun taas pienemmällä kellolla soitettiin Kokemäen Kooman siunauskappelissa vainajille kuolinkelloja 1950-luvun alkupuolelta aina vuoteen 1985 asti, jolloin kello säröytyi, menetti sointinsa ja korvattiin uudella kellolla. Monta vaihetta kokenut Räisälän kirkonkello jäi lojumaan hylättynä Kooman siunauskappelin kellotornin nurkkaan.

Räisäläisten Säätiössä heräsia jatus saada kirkonkello esilleuudistuvassa Räisälä-museossa eräänä sen vetonaulana. Kokemäenseurakunnalla ei ollut mitään vastaan kirkonkellon uudelleen sijoittamista Räisälämuseoon, mutta omistajalta eli Kirkkohallitukselta saatiin suostumus vasta kolmannella yrittämisellä ja silloinkin vain viiden vuoden ”koeajalla”.

Kun talletussopimus oli allekirjoitettu, voitiin ryhtyä käytännön toimiin. Räisälän kirkonkellon matka unohduksesta kohti julkisuutta alkoi 24.9.2013, kun Hannu Rakkolainen siirsi kirkonkellon Nostopalvelu HR-Nostot Oy:n suurella mobiilinosturilla Kooman siunauskappelin kellotornista auton peräkärryyn, jolla se kuljetettiin Matti Lundenin verstaalle Rajaojalle näyttelyesineeksi viimeisteltäväksi.

Antti Kuisma, teksti
Matti Välkkynen, valokuvat