Menneisyys kiinnostaa – uusia infotauluja Melnikovoon

Entiseen Räisälään – nykyiseen Melnikovoon - on vuosikymmenien saatossa pystytettylukuisia muistomerkkejä. Venäläisten aikaansaamat muistomerkit ovat kaikki neuvosto-ajalta ja liittyvät tavalla tai toisella jatkosotaan, jopa Tiurinlinnaan pystytettykin ainakin tekstinsä puolesta. Suomalaisten pystyttämiä muistomerkkejä ovat kirkkomaalla oleva hautausmaan ja sankarivainajien muistopatsas (v.1992 ja 1996) ja Ivaskassa Kiviniemeen vievän tien risteyksessä oleva Theodor Schvindtin muistokivi (v. 2001). Lisäksi on muutamiin rakennuksiin kiinnitetty rakennuksen historiasta kertovia muistolaattoja (Ainakin Särkisalon ja Siirlahden kansakoulu sekä Räisälän kirkko). Humalaisten kylässä on nuorisoseuran perustamispaikkaa lähellä olleen rakennuksen jäljellä olevaan rappukiveen kiinnitetty myllynkivi, johon on hakattu kylästä ja nuorisoseurasta kertova teksti.

UUSIA INFOTAULUJA

Viime aikoina on entiseen Räisälään alkanut ilmestyä paikallisia venäjänkielisiä infotauluja, jotka ovat ilmeisestikin ei-suomalaisten pystyttämiä ja pyrkivät kertomaan seudun menneisyydestä. Viime vuonna infotauluja oli ainakin Unnunkoskella ja Tiurinlinnassa.

Unnunkosken infotaulut sijaitsevat sillalle mentäessä oikealla puolella kansakoululle vievän tien haarassa pari sataa metriä ennen siltaa. Tauluja on kaksi. Ensimmäinen kertoo nykyisen kylännimen (Gory) synnystä ja hieman sitä edeltävistä seudun suomalaisnimistä ja toinen seudun ortodoksihautausmaiden historiasta. Tauluja on elävöitetty suomalaisaikaa esittävillä valokuvilla ja piirroksilla. Tämän tarinan valokuvat tauluista ja käännökset niiden venäjänkielisistä teksteistä.

Goryn taajama
(ennen nimenvaihdosta Piiskonmäki)

Taajama Leningradin alueen Priozerskin piirissä. Vuoteen 1939 Piiskonmäki kuului (Suomen) Viipurin läänin Räisälän pitäjän Unnunkosken kylään.

Talvella 1948 pidetyn Thälmannille nimetyn kolhoosin kolhoosilaisten yleiskokouksen päätöksellä Piiskonmäen kylä sai nimen Gorka (suom. Mäki). Tämän nimen vahvisti Venäjän SFNT:n Korkeimman neuvoston puhemiehistön 13.01.1949 antama asetus. Talouden vahvistamiseksi kylään liitettiin seuraavat naapurikylät:

Lampila
Kuninginmäki
Kauppusenmäki
Paksumäki
Unnunkoski

Suomalaiset paikannimet ovat saaneet tässä yhteydessä uuden ulkoasun. Syntyperäiset Unnunkoskelaiset voinevat kertoa tai arvailla , miten Lampilan kylä on ymmärrettävissä, Kuninginmäki tarkoittaa kuitenkin Köninginmäkeä, Kauppusenmäki Kauppisenmäkeä ja Paksumäki ilmeisestikin Raksunmäkeä.

Infotaulun piirroksen teksti: Unnunkosken kosket 100 vuotta sitten.

Luterilaista väestöä alkoi tulla Räisälän maille 1570–1597, kun ruotsalaiset valloittivat seutumme. Silloin tänne jäi noin 10 % alkuperäisestä karjalais-venäläisestä väestöstä. Korelan piirikunnan ortodoksiset kirkot oli kaikki (yhtä poikkeusta lukuun ottamatta) tuhottu 1600-luvun alkupuoliskolla tai muutettu luterilaisiksi. Ruotsalaiset viranomaiset sallivat vain yhden ortodoksisen hautausmaan olemassaolon, se oli kolmen pitäjän yhteinen:

Räisälä (Melnikovo)
Sakkola (Gromovo)
Vuoksela (Romashki)

Hautausmaa oli Räisälän pitäjän Unnunkosken kylässä (nykyinen nimi Gory), siellä oli myös Tihvinän Jumalanäidin tsasouna. lopullisesti tämä hautausmaa suljettiin 1880. Vauras talonpoika Vasili Klimov erotti Timoskalan kylässä (nykyinen nimi Vtoroi utshastok) sijaitsevista maistaan alueen uudelle hautausmaalle.

Infotaulun valokuvan teksti: Unnunkosken kosket 50 vuotta sitten

Tiurinlinnan infotaulu sijaitsee linnansaaressa aivan em. venäläisen muistokiven vieressä ja lienee yksityisen inkeriläisryhmän pystyttämä. Allekirjoittaneella ei ole valitettavasti taulusta käännöskelpoista valokuvaa, joten taulun sanoma jää toistaiseksi arvoitukseksi. Taulu on kuitenkin otsikoitu venäjäksi ja suomeksi Tiversk – Tiurinlinna. Taulun pystytyksestä on valokuvia kotisivulla http://vk.com/album27385594_ 143034915. Mikäli infotaulu on vielä pystyssä tulevan kesänä, niin selvinnee senkin sisältö vielä tämän vuoden aikana.

Tulkoon tässä yhteydessä todetuksi, että venäläisten linnansaarelle pystyttämässä yllä kuvatussa muistokivessä on seuraava teksti:

TIVERSK / TIURINLINNA
Karjalais-venäläinen
1200–1400-lukujen
saariasutus
Omistettu
esi-isillemme,
venäläisille,
jotka tällä maalla
vuodattivat vertaan

Melnikovon
maaseututaajaman
asukkaat
1988

RÄISÄLÄNKIRKOSTA KULTTUURI-
HISTORIALLINEN SUOJELUKOHDE

Meille räisäläisille tärkeää ja rakasta kirkkorakennusta juhlittiin viime vuonna sekä Räisälässä että Eurassa rakennuksen saavuttaessa 100 vuoden iän. Kirkkojuhlan yhteydessä kiinnitettiin kirkon pääovien väliin kirkon historiasta kertova muistolaatta.

Liekö räisäläisten aktiivisuudesta johtunut, että rakennuksen nykyiset omistajatkin ovat tiedostaneet rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon. Osoituksena tästä on kirkon maantien puoleiselle sivulle tänä vuonna ilmestynyt kivilaatta, jossa on seuraavan sisältöinen teksti:

Alueellinen
kulttuuriperintökohde
KIRKKO
Rakennettu 1911-12
Arkkitehti
JOSEF STENBÄCK
Historian ja kulttuurin
muistomerkki
Valtion suojeluksessa

Tämä laatta osoittaa, että kirkkorakennuksemme on arvioitu alueellisesti merkittäväksi kulttuuriperintökohteeksi, joka kertoo nykyiselle asujaimistolle, että täällä on ennen heitä asunut muitakin kuin kuin venäläisiä ja että rakennus on valtion suojeluksessa.

Edellä kerrottujen havaintojen nojalla on syytä uskoa, että Melnikovon menneisyys on alkanut kiinnostaa siellä nykyisin asuvia ja lomailevia venäläisiä ja että kirkkomaalle suunnitellun infotaulun pystyttämiselle saataisiin virallinen hyväksyminen.

Antti Kuisma

Takaisin kesäkuun 2013 lehteen