Erillinen Pataljoona 6:n aseveli- ja muistojuhla
Erillinen Pataljoona 6:n riveissä kaatui 17 räisäläläistä 73 vuotta sitten Talvisodan tapahtumia muisteltiin karjalaispataljoonan juhlassa.
Muutama sotaveteraani ja lotta oli vielä mukana, kun Lempäälässä vietettiin talvisodan taisteluihin liittyvää, karjalaisen Erillinen Pataljoona 6:n aseveli- ja muistojuhlaa 27. joulukuuta 2012, nyt kolmen vuoden tauon jälkeen. Mukana sotahistoriallisia muistoja verestivät heidän jälkipolvensa ja pataljoonan perinneyhdistyksen perustaneiden säätiön edustajat. Pataljoona muodostui pääosin neljän karjalaispitäjän miehistä: Kaukolasta, Käkisalmesta, Räisälästä ja Sakkolasta.
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkilä Lempäälän hautausmaalla kunniavartiossa seisoivat serkukset Rauno Lemmetti (oik.) ja Reijo Lemmetti. Sankaripatsaan äärellä taustalla Lempäälän reserviläisistä Hannu Riikonen ja Pertti Keinonen. Kuva: Pentti Salmela.
– Pataljoonan kohdalla erikoista oli se, että sen joukot joutuivat puolustamaan omia kotitanhuviaan, omia talojaan ja rakkaita synnyinseutujaan, painotti pataljoonan taisteluvaiheista esityksen pitänyt Eero Pilviniemi; hänen oma isänsä kaatui Sakkolassa synnyinkotinsa pihapiiriin Lapinlahdessa alkutalvesta 1940. Raudusta lähtöisin ollut äiti oli silloin siunatussa tilassa evakkotaipaleellaan.
Erityisen merkittävänä historiaan on kirjoitettu 27.12.1939 käyty ns. Keljan torjuntataistelu Sakkolassa, mikä vaikutti ratkaisevasti koko talvisodan kulkuun; vihollinen ei saanut saarrettua suomalaissotilaita Taipaleessa. Erillinen Pataljoona 6:n toimesta Suvannon jäällä tapasi kohtalonsa noin 2000 venäläistä, suomalaisten tappiot olivat viisikymmentä kaatunutta ja satakunta haavoittunutta ”Karjalaisen pataljoonan” vaiheista talvisodassa oli esityksen laatinut Eero Pilviniemi on myös suunnitellut Sakkolan Keljaan 2009 pystytetyn Sodan uhrien -muistopatsaan. Pilviniemi esitteli taistelujen etenemistä kartalla, ja varsinkin sotaan liittyvät vanhat valokuvat kertoivat karua kieltään. Sotaorpojen näkökulman ja kiitokset sotien veteraaneille toi juhlaan Maire Saarinen Salosta, joka pikkutyttönä vuonna 1943 oli saanut radiossa esittää äitinsä kirjoittaman runon suomalaisten sotilaiden kannustukseksi, kun uusia aseveljien veistämiä taloja vihittiin käyttöön orpojen perheille.
Veteraani Yrjö Raaska (oik.) luovutti ”päivystäjän laatan” Erillinen Pataljoona 6:n Perinne-
yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Heiskaselle (vas.). Kuvassa myös juhlapuhuja, eversti
evp. Antero Pärssinen ja Sakkola-Säätiön hallituksen pj. Hannu Turkkinen.
Juhlaan osallistuneista vanhin oli 99-vuotias talvi- ja jatkosodan veteraani Yrjö Raaska Vesilahdesta. Hän luovutti juhlan alkajaisiksi ”päivystäjän laatan” Erillinen Pataljoona 6:n Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Heiskaselle Heinolasta. Heiskanen lupasi, että talvisodan muistoa ja sotien aikana tehtyjä uhrauksia kunnioitetaan ja siirretään niistä tietoa tuleville sukupolville. Juhlapuhujaksi Lempäälään saapui eversti evp. Antero Pärssinen Hollolasta. Hän kertoi talvisodan taistelujen kulkua mm. sotapäiväkirjoista kerättyjen, yksityiskohtaisten tietojen valossa.
– Sotapäiväkirjaa tuli pitää jokaisessa perusyksikössä ja esikunnassa kaikilla tasoilla, vieläpä erillisissä joukkueissakin.Esikunnissa pataljoonasta lähtien päiväkirjaa piti upseeri, perusyksikössä aliupseeri ja joskus myös kirjuri. Sotapäiväkirjat on usein kirjoitettu erittäin hyvällä käsialalla ja selkeästi vaikeissakin oloissa. Ohessa juhlapuhujan siteeraamaa, räisäläläisen sankarivainaja Raikas Marilan korutonta kertomaa taistelujen melskeestä. Raikas Marilan kaksoisveli Reino Marila kaatui samassa vastaiskussa vankien ottotilanteessa, ja kertoja Raikas Marila itse Kiteellä jatkosodan alussa 1941. Suomen kohtalonvuosiin liittyvässä tilaisuudessa sivuttiin myös maan nykytilaa ja meneillään olevaa puolustusvoimien uudistusta, joka pitää sisällään paljon muutakin kuin muutaman varuskunnan lakkauttamisen. Uutta tekniikkaa tulee käyttöön, mutta se ei ratkaise kaikkea.
Erillinen Pataljoona 6:n vaiheita talvisodassa valottivat Eero Pilviniemi (vas.) Lempäälästä ja Antero Pärssinen Hollolasta.
– Ensiksikin yhä pidemmälle menevä teknistyminen vaatii lisää rahaa. Toiseksi, tekniikallekin pitää olla osaavia, hyväkuntoisia ja mahdollista vastustajaa parempia käyttäjiä, muistutti eversti Pärssinen. Veteraani, pitäjänneuvos Yrjö Raaska totesi, että veteraanit saivat joskus osakseen ikäviä sanoja sotien jälkeen: ”Mitäs läksitte…” Ei ollut vaihtoehtoja. Jos ei olisi lähdetty, ei olisi Suomesta nyt mitään jäljellä. Juhlan ohjelmaan kuului jumalanpalvelus Lempäälän kirkossa sekä kunniakäynnit sankarihaudoilla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Pääjuhlaa Lempäälän Ehtookodossa tahditti Narvan Soittokunta ja lauluesityksistä huolehti Topi Koiranen. Juhlaan toivat tervehdyksensä ErP6:n perinneyhdistyksen perustaneet karjalaissäätiöt Kaukolasta, Käkisalmesta, Räisälästä ja Sakkolasta.
Räisäläisiä kaatui ErP6:n riveissä 17 henkeä. Räisälä-Säätiön vuoden 2012 tapahtumia on ollut kirkon 100-vuotisjuhlat ja Köyliöön perustettu Räisälä-Museo, jonka varustamista jatketaan. Myös muut säätiöt kertoivat ajankohtaisista toiminnoistaan. Räisäläisten tervehdyksen juhlassa esitti Aimo Kalenius.
Marjo Ristilä-Toikka