Sorkkahoitaja lisää lehmän hyvinvointia

Paneliassa Satakunnassa on Meskin navetan takapihalle tuotu monimutkaisen näköinen metalliputkista rakennettu teline. Matti Puputti taluttaa ovesta ulos lehmää, jonka putkiaidat ohjaavat odottavan telineen sisään. Lehmä kiinnitetään vöillä tukevasti telineeseen. Hydrauliikan avulla 700-800 kiloa painava lehmä kallistuu kyljelleen. Sen jälkeen hoidettavan eläimen jalat sidotaan tukevasti. Tilanne on lehmälle outo, joten se ilmaisee äänellään omat huolenaiheensa. Isännän, Matti Meskin, taputtelu tuntuu vähän rauhoittavan, mutta varmuuden vuoksi täytyy yrittää potkia. Jos vaikka pääsisi pois telineestä. Siteet pitävät kuitenkin hyvin, eikä lehmä pääse vahingoittamaan itseään putkistoon. Kaikki on valmista sorkkien hoitoa varten, joten sorkkahoitaja ottaa käteensä kulmahiomakoneen ja työ voi alkaa.Lehmän oman hyvinvoinnin kannalta hyvä sorkkaterveys on hyödyksi. Se on yksi tärkeä perusta lehmän kestävyydelle, sillä vain terveestä eläimestä voi tulla pitkäikäinen ja tuottava. Säännöllinen keskimäärin kaksi kertaa vuodessa toteutettu sorkkahoito on karjanpidon laatutyötä, sillä se tuo esille mahdolliset ongelmat. Sorkkahoitaja on eläinlääkärin ohella paras asiantuntija ja osaa tarjota välineet tilanteen korjaamiseen.

Räisäläiset juuret

Sekä Matti Puputti että Matti Meski ovat juuriltaan karjalaisia. Ensin mainitun isä Mikko Puputti oli kotoisin Räisälän Särkisalosta Rammansaaresta ja Eeva-äiti Sotkamosta Kainuusta. Sodan päätyttyä perhe muutti Pohjanmaalta Euraan Vaaniin Neittamolle. Sieltä hankittu pieni maatila antoi elannon. Matti kertoo käyneensä maamieskoulua, missä vuonna 1972 näytettiin sorkkahoitoon kehitelty pystytelinemalli.
- Aikaisemmin veivattiin lehmän takajalka ylös, mikä rasitti sekä sorkkahoitajaa että eläintä. Lisäksi kyyristyminen etujalan nostoon rasitti selkää merkittävästi. Telineiden kehittely on merkinnyt suurta edistystä sorkkahoidolle, muistelee Matti Puputti.
Hän kertoo olleensa sorkkahoidon merkeissä ensimmäisellä kerralla oppipoikana vuonna 1973 nimenomaan tällä samalla Meskin tilalla.
Matti Meski toteaa vanhempiensa lähteneen evakkoon Räisälän Hytinlahdesta, ja asettuneen aluksi Eurajoelle.
- Vuonna 1962 perheemme osti Tauno Paavilaiselta tämän Paneliassa olevan tilan. Omiin nimiini tila siirtyi 1981. Karjaa meillä on ollut aina ja edelleen tämä on lypsytila, vaikka vastaava toiminta onkin paikkakunnalla viime vuosina vähentynyt hurjaa vauhtia, valaisee Matti Meski.

Olosuhteet muuttuneet

Kaikenlainen uudenaikaistaminen ja karjakokojen kasvattaminen toi mukanaan myös muutoksia lehmien arkiseen elämään.

puputti
Matti Puputti Räisälän kirkolla. Samalla matkalla hän oli mukana Keljan taistelun muistopaaden paljastustilaisuudessa. Kyseiseen taisteluun hänen isänsä osallistui ErP6:n riveissä.

sorkkahoito
Vaikka lehmä ihmetteleekin tapahtumia silmät pyöreinä, on se yllättävän rauhallisesti hoidettavana.

Asiantuntijoiden mukaan lehmä on sosiaalinen eläin, jolle on erittäin tärkeää päästä kanssakäymiseen lajitovereidensa kanssa. Luontaisesti naudat laiduntavat laumoina laajoilla alueilla. Aikaisemmin yleinen laiduntaminen on työläytensä vuoksi vähentynyt.
Nykyisin on käytössä parsi- ja pihattonavettoja. Parsinavetassa lehmät seisovat koko talvikauden betonialustalla, joka voi olla osittain ritilää. Avuksi on otettu kumisia parsimattoja.
Pihatossa lehmät saavat vapaasti liikkua makuuparsien, ruokintatilan ja lantakäytävän välillä sekä seurustella keskenään. Vaikka pihatoissa lehmät saavat liikkua, sorkka- ja jalkaongelmat ovat niissäkin yleisiä parsinavettaa huonomman hygienian ja liian kovan lattiamateriaalin vuoksi.
Perusteet sorkkaterveydelle luodaan tarjoamalla karjalle paras mahdollinen elinympäristö ja hyvä hoito sekä ruokinta. Sorkkahoito tulee vasta toisessa aallossa sorkkaterveyden takaajana.

Sorkkahoito

Matti Puputti korostaa, että hyvä sorkkaterveys tarkoittaa säännöllisesti hoidettuja sorkkia, joissa ei havaita merkkejä sorkkasairauksista eivätkä sorkat aiheuta kipua tai ontumista. Sorkkahoidon avulla voidaan ylläpitää sorkan normaalia toimintaa, korjata jalkojen virheasentoja ja havaita piilevät sorkkasairaudet ajoissa.
- Sorkkahoidon ammattilaisen jatkokoulutuksesta on vastannut Suomen Sorkkahoitajien Yhdistys. Sorkkahoidossa ei ole enää kyse vain yhden yksilön hoitamisesta, vaan koko karjan kokonaisvaltaisesta hoidosta. Sorkkahoitaja näkee työssään vertymät anturassa, ja voi antaa apua pahemman vaurion estämiseksi, kuvailee Matti työnkuvaansa.
Koko karjan hoitaminen vaatii oikeat työkalut, niin telineen kuin välineetkin. Matti Puputti teetti 1974 itselleen sorkkahoidon aloittaessaan pystymallisen hoitoparren, missä hoidettavan eläimen jalat olivat käsillä nostettavissa pohjatyön ajaksi. Nykyinen kippilaite valmistui pari vuotta sitten.
- Tämä teline, mihin lehmä sidotaan, varmistaa sen, ettei hoitoon otettu eläin pääse heittäytymään tai istumaan. Minulla on käytössäni Suomessa ensimmäinen kallistettava kippipöytä, missä lehmä on kyljellään, eivätkä roiku remmien varassa. Olen myös tehnyt rakennelmat suojapressua varten. Kate suojaa sadetta ja seinät pakkasta vastaan. Koska nykyaikaiset telineet eivät enää mahdu sisään navettoihin ihan pienestä aukosta, voin suojapressun avulla hoitaa sorkkia myös ulkona talviolosuhteissa puhaltamalla lämmintä ilmaa pressun sisään, valaisee Matti Puputti ja toteaa että kyseistä kippipöytä menetelmää käytetään myös leikkauspöytänä eläinklinikoilla.
Telineiden hydraulisointi on ollut merkittävä kehitysaskel sorkkahoidolle. Raskaammat telineet vaativat myös tehokkaamman kuljetuskaluston. Sitä varten Matilla on matka-asuntona palveleva auto, mikä mahdollistaa oleskelun ja hoitojen tekemisen kauempanakin kotoa ja pidempiä aikoja kerralla.

Takaisin joulukuun 2009 lehteen