Räisälän Kansanopiston päärakennus Putorian hovi, jonka Juho ja hänen vaimonsa Maria Lallukka lahjoittivat toimipaikaksi, tuhoutui Räisälän takaisinvaltauksen yhteydessä 1941.
101-vuotias kuoli rahan puutteeseen
Räisäläisten Säätiö ei omistanut eikä ohjannut opiston toimintaa. Vuosien mittaan säätiö antoi jonkin verran taloudellista tukea, mutta Räisälän Kansanopiston kannatusyhdistys omisti maat ja rakennukset. Yhdistys haki itsensä konkurssiin, kun kansanopiston toiminta Kokemäen Peipohjassa kävi mahdottomaksi.
Viimeisinä aikoina rehtorina toiminut Taisto Riimukallio kamppaili viimeiseen asti opiston elämänkaaren jatkamiseksi. - Kaikessa toiminnassamme haluamme jatkaa opiston perustajien Maria ja Juho Lallukan sitkeyttä, vankkumatonta uskoa omaan asiaansa ja luottamusta tulevaisuuteen, oli Riimukallion päämäärä loppuun asti. Räisälän Kansanopiston kannatusyhdistys on jätti konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle 2.11.2009. Yhdistyksen talous oli ollut erittäin tiukka jo kymmenkunta vuotta, lähinnä oppilaspulasta johtuen.
Kannatusyhdistyksen hallituksen valtuuttamana lupasi entinen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Matti Ollila Kokemäeltä hoitaa konkurssihakemuksen ja avustamaan muutenkin hallitusta konkurssiasiassa. Hän kertoo, että Räisälän kansanopiston alamäki alkoi noin 10 vuotta sitten, kun oppilasmäärät alkoivat nopeasti vähentyä.
- Viimeinen niitti tuli syksyllä 2008 kun uutta lukuvuotta ei voitu aloittaa oppilaiden puuttuessa ja 24.10.08 Opetusministeriö kumosi opiston valtionavun ja toimiluvan. Tässä vaiheessa oli mm. palkkoja maksamatta.Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenet elättelivät jonkinlaisia toiveita toiminnan jatkamisesta. Lopulta 29. lokakuuta 2009 pidetyssä yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa todettiin, että konkurssi on nyt haettava, koska mm. lämmitys oli maksamattomien laskujen takia katkaistu. Tosin kiinnityksenhaltijan, Kokemäen Osuuspankin lukuun pidetään yllä matalaa lämpöä. Konkurssipäätös tehtiin muuten yksimielisesti mutta rehtori Riimukallio jätti eriävän mielipiteen, kuvailee Matti Ollila.
Porin käräjäoikeus asetti Räisälän kansanopiston kannatusyhdistyksen konkurssiin. Konkurssipesän hoitajaksi määrätty asianajaja Markku Tuominen Kokemäeltä arvioi, että kansanopistolla on velkaa ehkä runsaat 100 000 euroa. Pankkilainoja yhdistyksellä on noin 80 000 euroa ja maksamattomia kaukolämpölaskuja noin 14 000 euroa. Lisäksi yhdistyksellä on rästissä runsaasti muita, mutta euromääräisesti varsin pieniä maksamattomia laskuja.
Perustaminen 1908
Juho Lallukka syntyi 3. helmikuuta 1852 Räisälän pitäjän Humalaisten kylässä pienviljelijäperheen viidestä pojasta neljäntenä. Myös Maria oli kotoisin Räisälän pitäjästä. Hänen vanhempansa Matti ja Valpuri Jääskeläinen omistivat siellä kestikievaritalon. Sen riihestä silloin kauppakirjurina toiminut Juho Lallukka kunnosti ensimmäisen oman kauppansa. Menestyvästä liikemiehestä tehtiin viipurilaisen liikemiesseura Pamauksen aloitteesta kauppaneuvos 56-vuotiaana, vuonna 1908.
Kauppaneuvos Lallukka halusi edistää kotiseutunsa ja etenkin synnyinpitäjänsä kansansivistyspyrintöjä. Hän kutsui Räisälän pappilan tupaan kokouksen syyskuun 1. päiväksi 1907. Seuraavassa kuussa pidettiin uusi kokous. Lallukka ilmoitti perustavansa opiston omalla kustannuksellaan ja lupasi toimipaikaksi Pudorian kartanon. Marraskuun 9. päivänä 1908 aloitettiin ensimmäinen työvuosi.
Huuhaa 2005
Rehtori Taisto Riimukallio vahvistaa, että Kansanopistolle koitui runsaasti harmia Huuhaa-epätunnustuksesta, jonka Skepsis ry myönsi sille vuonna 2005. Opiston moitittiin tavoittelevan taloudellista etua perinteisen kansansivistystyön kustannuksella, julkisen tuen turvin.
- Päinvastoin, pidimme tehtävänämme jakaa oikeaa tietoa vaihtoehtoisista, perinteisistä ja toimivista asioista. Valvontaa tarvitaan, mutta kentän on yhdessä mietittävä kriteerit, Riimukallio korostaa.
Viime syksynä virkakoneisto toimi Riimukallion mukaan hämmästyttävän tehokkaasti, kun Opetusministeriö teki päätöksensä puhtaasti taloudellisin perustein.
- Edellispäivänä neuvottelin opiston kehittämisestä opetusministeriön edustajien kanssa hyvässä hengessä, seuraavana päivänä posti toi opetusministeriön kirjeen, jolla lakkautettiin valtionapu ja peruttiin toimilupa, muistelee Riimukallio.
Räisälän kansanopisto muutti sodan jaloissa Karjalan kannakselta. Jo syksyllä 1939 opiston rakennukset otettiin sotilaskäyttöön. Maaliskuussa 1940 alkoi raskas evakkokausi opistonkin elämässä. Maat ja rakennukset sekä suurin osa irtaimistoa jäivät rajan taakse. Opisto kesti evakkovuodet Teuvalla, pistäytymisen Karjalassa, uuden siirtolaisuuden, ensin Köyliössä, ja lopulta Kokemäellä vuodesta 1950 alkaen.
Monet koettelemukset kestänyt 101-vuotias Räisälän Kansanopisto kuoli lopulta köyhyyteen.