Ivaskalaisten rivit harvenevat?
Vaikka ryntäystä Idyllissä pidettyyn kyläjuhlaan ei ollutkaan, oli meno sitä rattoisampaa. Olisihan siitä samalla vaivalla voinut nauttia suurempikin väkimäärä, mutta niillä eväillä mennään mitä on.
Tapahtumassa vieraili kaksi karjalaisemäntää, jotka olivat Pohjanmaalla evakossa. Ostoksia piti tehdä. Listalla oli Kultaleima tupakkaa ja lääkettä puolen litran pullossa. Hädin tuskin he olivat ehtineet lähteä ostoksilleen, kun toinen pari karjalaiseukkoja tupsahti liikkeen pihaan. Kuulumisia vaihdeltiin, kun sopiva istuinpaikkakin löytyi.
Viljeltäväksi saadut maat olivat huonommasta päästä, koska oli otettava se mitä hyö tarjosiit. Valinnan varaa ei ollut. Käytännössä se tarkoitti sitä, ettei pelloille päässyt samaan aikaan kuin monet muut. Maat olivat ruoppaisia, joten harmittihan se kun kovemmilla mailla jo pääsivät kyntämään ja kylvämään.
Karjalaiseukoilla riitti haastamista. Elämän pienistä asioista iloittiin, vaikka vaikeuksia oli riittämiin. Näin mikäli Aarne Räkköläinen ja Aarre Poikonen vähänkään asiasta tiesivät.
Kotikin olisi pitänyt saada pystyyn. Ongelmana oli että rakentamiseen tarvittiin semmosta mitä köyhä kansa sannoo rahaks. Elämä oli rakentamista, raivaamista ja rahan puutetta. Osattiin kuitenkin iloita siitä, kun tavattiin vanhoja Räisälän aikaisia Ivaskasta lähteneitä tuttuja joiden kanssa oli mukava haastella.