Pääkaupungin Räisäläiset Hietaniemessä 26.4.2009

Tosin loppuvat kerran askelet vaeltajilta…

Tien lapsia olemme, matkaan syntyneitä,
karavaaniheimoa retkellä elämän.
Ja ei tule koskaan loppua matkallemme,
vaelsimmepa auringon alla tai pimeän.
- -
Tosin loppuvat kerran askelet vaeltajilta,
kukin vuorostaan on nukkuva syliin maan.
Vaan katso: kaikki he kuitenkin mukana ovat,
nekin, joiden tomu on uupunut vaeltamaan.

Edellä olevat säkeet ovat Uuno Kailaan (1901-33) runosta Karavaani. Yrjö Liipolan Kailaan haudalle tekemä pronssipatsas Kuoleva nuorukainen ja lyyra oli yksi hautausmaaretkemme kohteista. Retken oppaina toimivat Mikko Rainio ja Sami Suviranta, mutta useat muutkin kertoivat tietojaan hautojen henkilöistä.
Hietaniemen hautausmaalle suuntaavat matkansa myös useimmat maahamme saapuvat valtionpäämiehet. Mannerheimin haudalla oli nyt Venäjän presidentin samalla viikolla laskema seppele. Viereinen jättimäinen pronssinen risti (kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen) hallitsee eteensä levittäytyvää maamme suurinta sankarihautausmaata, jolla lepää noin 3500 sankarivainajaa. Alueen laidassa on pitkä Kunniamuuri sodissamme 1939-44 taisteluissa kadonneiden muistolle. Siihen on kaiverrettu noin 800 nimeä. Sankarihautojen läheisyydessä on myös veteraanien hautapuisto.
Hautausmaan pääportin vieressä on Urho Kekkosen hauta, jonka mustaan kiveen on kuvattu syvä auranviilto. Aivan vieressä lepää monta muuta kuuluisaa hallintomiestä: mm. Risto Ryti, Väinö Tanner, Kalevi Sorsa ja Edwin Linkomies, joka toimi pääministerinä jatkosodan loppuvaiheessa. Ryti, Linkomies, Tanner ja muutamat muut lähelle haudatut joutuivat Neuvostoliiton vaatimuksesta tuomittavaksi ns. sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Heidän vieressään on legendaarisen tykistökenraalin ja matemaatikon Vilho Petter Nenosen suuri muistokivi.
Hietaniemen hautausmaan oppaan kirjoittanut Voitto Viro sanoo kirjansa alussa: "Olisi hyvin merkitsevä asia tietää varmuudella, mikä oli Jeesuksen hauta (Jerusalemissa). Niin tyhjä ei tänä päivänäkään ole ainoakaan hauta, etteikö kerran eläneen persoonallisuus tule sen äärellä paljon elävämmäksi, havainnollisemmaksi kuin vain muistoissa häntä ajatellen. Kristillinen hauta on nimenomaan ylösnousemuksen paikka."
Mikko Rainio

kukat Pääkaupungin Räisäläisten hallituksen jäsen Tuula Kosomaa ja puheenjohtajana maaliskuusta 2009 lähtien toimiva Sami Suviranta laskivat kukat Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Kuva: Mikko Rainio.

Fazerin, Puukan ja Schvindtin muistomerkeillä

Pääkaupungin Räisäläisten Hietaniemen kävelyllä ryhmämme poikkesi myös Fazerin suvun haudalle. Sukunimi on peräisin Sveitsistä, josta lähtenyt turkkuri Eduard Fatzer (myöhemmin Fazer) muutti Suomeen 1840-luvulla. Hänen lapsensa tekivät nimen tunnetuksi taiteen ja talouden aloilla.
Edvard Alexander Fazer perusti 1901 Kotimaisen oopperan, jonka jatkaja on Kansallisooppera, ja oli sen johtajana vuoteen 1938. 		Georg Fazer perusti Fazerin musiikkikaupan, Naema Fazer oli pianotaiteilija ja Max Fazer oli sokeritehtailija. Suklaalevyistä ja muista herkuista tunnemme Karl Fazerin, jolla oli Helsingissä leipomo ja kahvila ja pian suuri makeistehdaskin. Esimerkiksi Kiss-Kiss-karamellejä on valmistettu jo vuodesta 1897.

Puukka Ylivahtimestari Yrjö Puukan muistomerkki. Kuva: Tuula Kosomaa.

Karl Fazer harrasti metsästystä ja toi 1900-luvun alussa Suomeen tulokaslajin, fasaanin, tai oli ainakin sen ensimmäisiä tarhaajia. Räisälän lähiseutuihin hän liittyy siten, että hän omisti vuodesta 1918 Pyhäjärveltä Touvilan eli Taubilan hovin ja perusti sinne laajoille tiluksilleen linnustonsuojelualueita.
Tutustuimme myös kirjailija Sylvi Kekkosen, arkkitehti Alvar Aallon, kuvanveistäjä Walter Runebergin ja säveltäjä Toivo Kuulan haudoilla heidän elämäntyöhönsä. Heistä Sylvi Kekkosella (o.s. Uino) oli vahvat siteet Karjalaan, sillä hän asui lapsuutensa keskeiset vuodet Karjalankannaksella, Metsäpirtissä, ja muisteli lämpimästi sitä aikaa kirjoissaan Kotikaivolla ja Lankkuaidan suojassa. Viipuriin jättivät jälkensä Aalto kirjastotalolla, yhdellä läpimurtotyöllään, ja Kuula toimimalla Viipurin Musiikinystäväin orkesterin johtajana.
Tuula Kosomaa esitteli isoisänsä serkun, Räisälän Humalaisissa syntyneen Yrjö Puukan (1863-1918) muistomerkin. Puukka oli Helsingissä senaatin ylivahtimestari ja menetti henkensä virkaansa hoitaessaan, kun kieltäytyi antamasta punakaartille senaatin jäsenten osoitetietoja.
Veimme kukkatervehdyksen maineikkaan räisäläisen arkeologin, kansatieteilijän ja kotiseuduntutkijan Theodor Schvindtin haudalle, joka on Hietaniemen Vanhan kappelin lähistöllä. 2001 suoristimme Pääkaupungin Räisäläisten talkoovoimin pahasti kallellaan olleen korkean paaden. Eino Kaija, Eino Määttänen ja moni muukin tämänkertaisesta ryhmästämme oli silloin mukana. Nyt totesimme, että kivi on pysynyt hyvin pystysuorana. Keskeiselle paikalle Hietaniemeen on pystytetty 1957 Armas Tirrosen muotoilema Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Sen äärellä muistelimme kaikki Räisälään haudattuja omaisiamme.
Sami Suviranta

Schwindt Theodor Schvindt (1851-1917), Räisälän Putorian poika. Kuva: Sami Suviranta.
Takaisin kesäkuun 2009 lehteen