Mitä junia oli Elisenvaaran asemalla pommituksen aikaan

"Vaiettu Elisenvaaran pommitus" kirja saa toivottavasti pian jatkoksi uudistetun painoksen. Olen kerännyt tätä varten aika paljon täydentävää tietoa.
Tapahtumien kulku pommituspäivänä on pääpiirteissään kohtalaisen selkeä. Yhdessä asiassa kaipaan lisäapua ennen muuta elisenvaaralaisilta ja räisäläisiltä. Pommituksen aikana Elisenvaarassa olleista junista on osin ristiriitaisia tietoja.
Olen kerännyt tähän varmaa ja epävarmaa tietoa. Luotettavalta tiedolta tuntuu elisenvaaralaisen aktivistin (mm. nuorisoseuran pj.) Juho Toiviaisen kirjoitus Kurkijokelaisessa 1959. Toiviainen toimi tuolloin Kurkijokelaisen päätoimittajana.
Toiviainen oli pommituksen aikaan is. joukkueen johtaja. Hän oli pommituksen alkaessa Kurkijoen kirkonkylässä, Lopotissa ja näki pommituksen sieltä. Hän ajoi pyörällä saman tien Elisenvaaraan. Hän oli koko loppupäivän avustustehtävissä ja varmaan keskusteli pommituksen jälkeen monet kerrat muiden elisenvaaralaisten kanssa.
Toiviainen on ollut myös mukana Rainar Hakulisen "Kurkijoki sodasta evakkoon" kirjan toimikunnassa (1977). Hakulisen teksti on aikalailla yksi yhteen Toiviaisen kirjoituksen kanssa. Myös "kuoleman junan" junamiehen Matti Rapon teksti Jaakkiman Sanomissa (1995) ja Lumivaaran nettisivuilla vaikuttaa luotettavalta. Joitain kysymysmerkkejä jää.
Tapio Nikkarin rohkaisemana olen tehnyt alla olevan spekuloinnin asemalla olleista, lähteneistä ja tulevista junista. Ja pyydän, että kommentoitte. Puuttuuko jotain, onko jokin oletus väärä jne.
Minulla on vakaa käsitys Elisenvaarasta vuosien varrella kirjoittaneiden ja omien haastattelujen perusteella, että kolme listan ensimmäistä junaa ovat OK. Junat 4-6 ovat epävarmempia. Toiviainenhan kirjoitti (samoin Hakulinen) että asemalla oli kaksi Karjalan Kannakselta tullutta evakkojunaa (toinen näistä räisäläisten juna) ja sotilasjuna (matkalla Viipurin suuntaan) sekä muita aikataulun mukaisia junia.
Toiviainen vielä lisäsi, että asemalla oli pommituksen alkaessa yhteensä kuusi eri suuntiin lähdössä ollutta junaa.
Aikataulun mukaan asemalla olisi pitänyt olla Viipurista Sortavalaan matkannut henkilöjuna, mutta junat eivät kyllä noudattaneet tuohon aikaan aikatauluja. Siitä piti huolen erittäin vilkas sotilasliikenne ja jatkuvat ilmahälytykset. Ja junien kulusta määräsi päämaja, ei aikataulut.
Tässä pienistä sirpaleista koottu arvio itsekunkin muisteltavaksi tai pääteltäväksi.

1. Henkilö/evakkojuna Savonlinnaan
Aseman puolella, väililaiturilla asemanpuoleisella raiteella (raide 3) Savonlinnaan lähdössä ollut juna. Tässä on ollut myös vaunuja Myllypellossa suistuneesta räisäläisten evakkojunasta. Moni Myllypellossa suistuneen junan matkustaja on varma, että juna oli aseman viereisillä raiteilla. Kolme silminnäkijää on jopa näyttänyt paikan päällä, tosistaan tietämättä minulle junan sijaintipaikan, välilaiturin aseman puoleinen raide.
Nämä räisäläisten junan vaunut lienee irrotettu varsinaisesta "kuoleman junasta" jo ennen Elisenvaaraa. Madollisesti jo Käkisalmessa tai Hiitolassa.

2. Varsinainen räisäläisten evakkojuna
Räisäläisten evakkojunan pääosa on ollut tavara-aseman vieressä. Ehkä siksi, että siihen on lastattu tavaraa Elisenvaarasta. Lienee ollut raide 14 - "lastauslaituri".
Arvo Ravantti mm. kertoo laskeneensa, että hän ylitti 13 raideparia, kun meni asemaravintolaan ostamaan puolukkamehua. Arvon laskelma täsmää täydellisesti em. olettamukseen.
Useimmat haastattelemani räisäläiset muistavat junan seisoneen nimenomaan "takimmaisilla" raiteilla. Täältä sitten paettiin "läheiseen nuoreen metsikköön" ja ensiapuasema oli "joku koulu" (Suohovin kansakoulu).
Tähän junaan tuli kaksi pommin täysosumaa. Ensimmäisen aallon aikana yhteen härkävaunuun ja toisen aallon aikana niinikään härkävaunuun. Suurin osa kummankin vaunun matkustajista menehtyi.

3. Sotilasjuna Kannakselle
Itä-Karjalasta Viipurin suuntaan matkannut sotilaskuljetusjuna. Tämähän on dokumentoituna jo elisenvaaralaisaktivistin Juho Toiviaisen kirjoituksessa Kurkijokelaisessa 1959. Toviainenhan mainitsee nuo kolme edellä mainittua junaa ja lisää, että ratapihalla oli pommituksen alkaessa yhteensä kuusi junaa.
Räisäläisten junan saapumisajasta on myös kahta tietoa. Monet muistavat ilmahälytyksen ja sen perumisen, ilmeisesti 10.23 eli pari tuntia ennen pommitusta. Toisaalta räisäläisten junan junamies Matti Rapon kirjoitus (Jaakkiman sanomat 1995) tuntuu uskottavalta. Hänen mukaansa pommitus alkoi kohta, kun juna oli saapunut asemalle.

4. Säiliövaunujuna
Säiliövaunujuna tuntuu todennäköiseltä. Moni muistaa hakeneensa suojaa säiliövaunun alta ja muutenkin näitä säiliövaunumuistoja on runsaanpuoleisesti, mm. kirjan liitteenä olevassa Else Kesosen kirjoituksessa.

5. Sairasjuna
Sairasjuna on myös ollut paikalla, mutta missä? Monet kertovat raiteilla seisoneesta "Punaisen ristin junasta".
Sairasjunissahan oli isot lakanat punaisen ristin kera.
Tosin on niitäkin, joiden mukaan asemalta oli lähtenyt sairasjuna kohti Savonlinnaa hieman ennen pommitusta ja tämä juna komennettiin takaisin noutamaan haavoittuneita.
Eero Laukkanen oli pommituksen ajan veturitalleilla. Hän meni tunti pari pommituksen jälkeen kotiinsa Huutomäkeen.
Eero muistaa, että hänen kotinsa kohdalla, pari kilometriä asemalta Savonlinnan suuntaan oli siinä vaiheessa sairasjuna.
Tähän lastattiin kymmenittäin pommituksessa haavoittuneita. Paaripotilaat nostettiin vaunuun ikkunoiden kautta.
Mistä sairasjuna oli siihen tullut, sitä Eero ei tiedä.
On myös tietoja, että Hiitolan suunnasta tuli Elisenvaaraan haavoittuneita kuljettanut juna.
Sairasjunan olemassaoloa puoltaa se, että lääkintämiehiä ja lääkintälottia on ollut paljon. Lähes jokainen haavoittunut tai haavoittuneen läheisensä vierellä ollut kertoo, että "häntä hoiti lääkintämies, sairaanhoitaja tai lääkintälotta".
Hoitohenkilökunnan runsaus on varmaan pelastanut monta ihmishenkeä.

6. Kolmas matkustaja/evakkojuna
Sitten vielä yksi. Kirjallisia muisteluja en ole löytänyt, mutta muutama kertoo tulleensa Viipurin suunasta junalla, jossa oli henkilö- ja härkävaunuja, mm Antero Raevuoren kirjoitus Seurassa. Hän oli tullut äitinsä kanssa tällaiseen junaan Antreassa. Juna oli Raevuoren mukaan ollut ratapihan keskivaiheilla sairasjunan vieressä. Viipurin suunnasta on ainakin matkustajia sinä päivänä riittänyt.

Tulossa olleet junat:
Sotilasjuna pohjoisesta
Tästä on runsaasti muistikuvia ja esimerkiksi Elisenvaaran naapurin, Akkaharjun junanlähettäjä Antero Komosen (myöhemmin liikenneneuvos) kirjoitus Karjalalehteen 1994. Komonen oli itse lähettänyt junan Akkaharjusta Elisenvaaran kautta Kannakselle "puolenpäivän aikoihin". He näkivät Akkaharjusta pommituksen.
Junaa oli seurannut venäläinen tiedustelukone. Näin kertoo IR 13:n jääkärijoukkueen mukana junassa ollut Pauli Siimesvaara. He olivat lähteneet Syväriltä Kannakselle pari päivää aikaisemmin ja olivat tulossa Elisenvaaraan. Siimesvaaran mukaan tiedustelukone oli seurannut heitä koko ajan.
Pommitus on nähty junasta, koneet tulivat lähes vastakkaisesta suunnasta ja juna saatiin pysäytettyä ennen asemaa. Junaan lastattiin haavoittuneita ja juna peruutti takaisin 2-3 tunnin kuluttua ja vei haavoittuneita Sortavalaan (mm. Komosen kirjoitus). Juna tukki näin olleen Sortavalan suunnasta tulevan sotilasliikenteen.
Markku Iskaniuksen väitöstutkimus tukee oletusta. Iskaniuksen mukaan Kannakselle menevä sotilasliikenne katkesi kuuudeksi tunniksi. Viivästys koski 3-4 junaa.

Sairasjuna Viipurin suunnasta
Tällaisesta junasta on joitakin muistikuvia. Juna ei ehtinyt asemalle ennen pommitusta.

Lähtenyt juna:
Evakkojuna Savonlinnaan
Samoin tästä joitakin muistikuvia. Pyhäjärveläinen Leila Ojanen (ent. Rekonius) kirjoitti Vpl. Pyhäjärveläiseen 1997, että hän oli äitinsä kanssa tässä junassa. Juna oli ajanut hitaasti Elisenvaaran aseman "läpi" ja pääsi noin kilometrin päähän, kun pommitus alkoi. Hänen mukaansa asemalla oli 3-4 evakkojunaa "räisäläisten junia".
Heidän junansa pysähtyi ja väki pakeni metsään suojaan. Juna oli jatkanut matkaa "aikanaan".
Tällaisen Savonlinnaan "melko pian" lähteneen junan muistaa moni. Ja tämä lienee juna, jota muutamat muistelivat "Savonlinnan suunnasta peruuttaneeksi" junaksi. Ehkä se vähän peruuttikin ja otti haavoittuneita mukaan.

Tällaista spekulointia. Onko teillä muistikuvia tai tietoa näiden spekulaatioiden tueksi tai vasta-argumenteiksi.

Erkki Rahkola
Nykäläntie 7, 91500 mMhos
eki.rahkola@gmail.com
08-5331 012 tai 040-8286080

Takaisin maaliskuun 2009 lehteen