![]() Pisin mies eturivissä on juhlasaarnan pitänyt vankasti räisäläinen TT Niko Huttunen.
Eurajoen Räisälä-juhlissa uutta intoa |
||
|
Eurajoen Karjalaseuran ja 60-vuotiaan Räisäläisten Säätiön järjestämä pitäjäjuhla veti
Eurajoelle satoja karjalaista kulttuuria arvostavia kuulijoita. Nähtävissä oli uutta intoa
tulla mukaan. 62. Räisälä-juhlien mukaansatempaava ohjelma tarjosi viihdykettä ja asiaa
jokaiseen makuun. Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Huppunen palautti mieleen, että 1. maaliskuuta 1947 perustettiin räisäläisiä varten säätiö, joka olosuhteiden pakosta toimi ensimmäiset 16 vuotta Tiurinlinnan säätiön nimellä. 60 toimintavuotensa aikana säätiö on tehnyt paljon räisäläisen perinteen vaalimiseksi. - Räisälä-juhlia on vietetty vuosittain, ja perinnettä tullaan jatkamaan, koska kiinnostusta riittää. Tarjoamme edelleen mahdollisuuden edes kerran vuodessa tulla yhteen haastamaan ja tapaamaan tuttuja, lupasi Juhani Huppunen. Hän piti yhtenä arvokkaimmista yhteisistä ponnistuksista sitä, että koko Räisälän pitäjän kattava kyläkirjojen sarja on saatu valmiiksi. Räisälän vanhan suomalaisten hautausmaa-alueen säilyttäminen edelleen rauhoitettuna, on yksi tavoitteista. Tässä työssä on voimakkaasti mukana myös Karjalan Liitto etsimässä sopivaa toimintamallia. Liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen on esittänyt, että Karjalassa olevat suomalaisten hautausmaat sovittaisiin Pietarin suomalaisen seurakunnan hoitoon. Oma mielenkiintoinen perinteen jatkuminen havaittiin siinäkin, että sunnuntain saarnan piti Teologian tohtori Niko Huttunen. Hän on Räisälän pitkäaikaisen kirkkoherran Jorma Helasvuon tyttären poika. Läheisesti sukuun liittyvä Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan pj Robert J. Rainio kertoi juhlassa, että Helasvuo siunasi lopullista lähtöä edeltäneenä päivänä vuonna 1944 viimeisenä vainajana Räisälän multiin hänen tätinsä Martta Rainion. Tapahtumat ovat painuneet lähtemättömästi silloin 6-vuotiaan pojan muistiin. Ilonpito itsestäänselvyys
Sunnuntaina sankarihaudalla puhunut Maria Jalonen lainasi räisäläisen mummonsa Laina
Luukkasen runoa esimerkkinä niistä kertomuksista, joiden pohjalta hän voi kuvitella
evakkoon joutuneiden tuntemuksia. Hän totesi, että karjalaisten kovat kokemukset ovat
tuoneet elämään asennetta ja voimaa, helposti ei anneta periksi henkeä. |
- Olen saanut kuulla haikeita ja kipeitä tarinoita koti-Karjalasta ja lähdöstä ilman
tietoa päämäärästä. Evakkomatkan jokainen yksityiskohta tuntuu painuneen tarkasti mieleen.
Siitä huolimatta vaikuttaa siltä, että karjalaisille ilonpito on itsestäänselvyys, kuvaili
Maria Jalonen. Järjestelyvastuunsa erinomaisesti hoitaneen Eurajoen Karjalaseuran puheenjohtaja Pekka Matikka kertoi ennakolta, että seuran järjestämät iltamat on suunnattu kaikille ihmisille syntyperästä riippumatta. Ainakin kaikki saivat kokea kuinka oikeassa Maria Jalonen oli karjalaisten ilonpidosta. Vaan hyvin sen osasivat myös satakuntalaiset. Eurajoen kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola toimi juontajana siivoojan roolissa. Ei siistijänä, vaan siivoojana, joka tekee työn kunnolla. Kun iltamaohjelma sisältää diaesityksen, sahan soittoa ja tanssikilpailun musiikin ohella, on puheenjohtajan puheella katetta. Juhlapuhujana oli Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg. Hän korosti puheessaan, että meidän tulee itse arvostaa karjalaisuutta, ja siirtää se jälkipolville kutsumalla nuorempia mukaan.
Lue lisää Räisäläinen 3/07 lehdestä |
|
Takaisin syyskuun 2007 lehteen |
||