J. Kaatonen
Juhanin johdettavana mahtava 70 laulajan kuoro.

Köyliön Musiikkiyhdistyksellä juhlakonsertti

Juhani Kaatonen luovutti kuoronjohtajan tehtävän

Dir. mus. Juhani Kaatonen johti 36 vuotta Köyliön mieskuoroa ennen kuin luovutti vastuun nuoremmalle. Ura päättyi mahtavaan 70 laulajan yhteiskuoron johtamiseen Köyliön Musiikkiyhdistyksen 50-vuotisjuhlakonsertissa.
Köyliön Mieskuoro on tullut tutuksi monille räisäläisille, sillä se on viihdyttänyt juhlayleisöä useita keroja niin Räisälä-juhlissa kuin muissakin karjalaistilaisuuksissa. Sen ohjelmistoon on kuulunut vuosien varrella runsaasti karjalaisia lauluja, kuten Aili Runnen Laps olen Karjalan.
Juhani kertoo saaneensa jo Räisälässä kuoropureman. Särkisalon koulun kuorossa laulaessaan hän näki hyvän mallin johtamisesta temperamenttista kuoronjohtajaa, opettaja Paavo Aholaa seuratessaan.
- Räisälässä oli vähän joka koulupiirissä omat kuoronsa. Lisäksi olin Särkisalossa mukana sotilaspoikakuorossa. Myöhemmin laulaminen jatkui armeijassa RUK:n kuorossa ja opettajakorkeakoulun tasokkaassa mieskuorossa.
Kuoron johtamiseen hän kertoo saaneensa peruskoulutuksen muutaman viikon kurssilta, jossa oli erinomaiset opettajat. Parhaiten Kaatosen mukaan taidon oppii kuitenkin käytännön toiminnassa ja seuraamalla muitten johtamistapoja.
- Kuoronjohtajan täytyy oppia kuulemaan sointia. Tavoitteena on saada kuoro soimaan kuin orkesteri tai kuin soitin. Joskus vaaditaan vähän tiukkuuttakin, määrittelee kokenut kuoron vetäjä tavoitteet ja toteaa, että jopa kasvonliikkeet ovat yksi keino viestiä asioita kuorolaisille.
Juhanin mukaan kuoronjohtajan tehtävänä on tutkia kappale, kaivaa sieltä eri vivahteet ja yksityiskohdat esille ja sitten päättää mitä korostetaan. On mietittävä miten saa kuoron käyttämään sopivaa äänen voimakkuutta ja nopeutta.

Apu tuli Räisälästä

Köyliössä oli perinteisesti harrastettu kuorolaulua ja soittamista. Viime sotien jälkeen yritettiin musiikkiharrastusta herätellä henkiin useaan otteeseen. Lopulta saatiin soittokunnan toiminta käyntiin vuonna 1957.

Köyliön suojeluskunnan torvet olivat siirtyneet Maataloustuottajien haltuun, ja soittokunta sai ne käyttöönsä. Ratkaiseva vahvistus tuli Karjalasta. Köyliöön oli sijoittunut väkeä Räisälästä Tiurin ja Särkisalon kylistä. Mukana oli niin soittokuntalaisia kuin kuorolaisiakin. Niinpä Tiurin Nuorisoseura luovutti korvauksetta uuden soittokunnan käyttöön niin soittimia kuin nuotistoaankin.
Soittotoiminnan vireä alku sytytti ajatuksen myös mieskuoron perustamisesta. Niinpä tehtiin päätös perustaa Köyliön Musiikkiyhdistys, jonka tarkoituksena oli edistää kuorolaulun ja puhallinmusiikin harrastusta paikkakunnalla. Yhdistyksen 50-vuotisjuhlakonsertti pidettiin keväällä. Tämä tilaisuus oli Director musices -arvonimen vuonna 1983 saaneen Juhani Kaatosen jäähyväiskonsertti. Hän johti tapahtumassa esimerkiksi kolmen kuoron yhdistelmää, jossa oli noin 70 miestä laulamassa.
Juhlassa Juhani Kaatonen luovutti Musiikkiyhdistykseltä aiemmin lahjaksi saamansa Suomen suurimman ääniraudan seuraajilleen. Hän haluaa sen kuuluvan tästä lähin toimivalle kuoron johtajalle, ja että siihen lisättäisiin edellisten johtajien nimien lisäksi myös seuraajien nimet.
Ääniraudan vastaanotti tämän vuoden alusta alkaen Köyliön mieskuoron johtajan tehtäviä hoitanut kanttori Jorma Perko. Hän kertoo olevansa juuriltaan yksineljäsosa karjalainen, koska äidin äiti on Valkjärveltä.


Jorma Perko saa Juhani Kaatoselta ääniraudan, johon on kaiverrettu kaikkien Köyliön mieskuoroa johtaneiden nimet.

Takaisin kesäkuun 2007 lehteen