Siirlahtelaisten Antti on
kahden koon Kuisma

Kiskot ja karjalaisuus elämäntyönä

Kiskojen pariin

Evakkomatka vei Kuisman perheen lopulta Kokemäelle Satakuntaan vuonna 1947. Siellä jatkui kaupan pito maanviljelyksen ohella. Rajanaapuriksi tuli Peipohjan kylään siirtynyt Räisälän kansanopisto. Antti Kuisma kertoo isänsä käyneen sen jo Räisälässä, ja äiti oli ollut Kanneljärven kansanopistossa. Molemmat olivat edelleen mukana Kokemäellä kansanopiston erilaisissa toiminnoissa, kuten sekakuorossa ja äiti kudontakursseilla.
- Pohjanmaalla alkanut koulutie jatkui Kokemäellä Kokemäen yhteiskoulussa. Olen kiitollinen vanhemmilleni siitä, että he satsasivat minun sekä myös sisareni ja veljeni opiskelumahdollisuuksiin antamalla taloudellista tukea. Sen havaitseminen sai kyllä itsenkin panostamaan opiskeluun. Niinpä valmistuin Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosastolta diplomi-insinööriksi v.1964, valaisee Antti.
Hän kertoo työskennelleensä koko työuransa ajan junakaluston parissa: Vuosina 1962-1987 Valtionrautateiden koneosastolla liikkuvan rautatiekaluston suunnittelutehtävissä suunnittelijana ja jaostopäällikkönä ja vuosina 1987-1995 kalustoyksikön päällikkönä. Työeläkkeelle hän jäi yli-insinöörin vakanssilta, vaan ei kiskoura siihen päättynyt.
- Vuodesta 1995 alkaen olen työskennellyt kiskokalustotekniikan asiantuntijana ANSERI-Konsultit Oy:ssä. Kyseessä on kolmen miehen insinööritoimisto, kaikki entisiä VR:n insinöörejä rata-, kalusto- ja liikennetekniikan alueilta. Oma haasteensa siinäkin, että siirtyy ikään kuin pöydän toiselle puolelle tuottamaan palveluita. 12 vuotta on mennyt yksityisellä puolella erilaisia asiantuntijaselvityksiä tehdessä. Ei tämä enää kuitenkaan ole ollut niin kiivastahtista kuin työelämässä, vaan kyseessä on enemmänkin harrastus.
Asiantuntemus vei miestä aikoinaan myös Valtionrautateiden edustajana Kansainvälisen Rautatieliiton (UIC), Pohjoismaisten rautateiden yhteenliittymän (CNR) sekä Euroopan standardointikomitean (CEN) pysyvien työelimien ja teknisten komiteoiden työhön. Muun Euroopan ja silloisen Neuvostoliiton rautatiet ja rautatielaitokset tulivat noina vuosina varsin tutuiksi. Kaiken lisäksi hän opetti kiskokalustotekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa lähes kymmenen vuotta.

Liikuntaa ja historiaa

Antin harrastuksiin on kuulunut aina liikunta. Sotaväkiaikaan saakka hän oli mukana Peipohjassa toimintaansa jatkaneen Räisälän Pamauksen toiminnassa lajeinaan yleisurheilu ja hiihto.

Nyt hän kertoo muuttaneensa Helsingistä Lahteen, missä on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Salpausselän kupeella olevasta asunnosta on helppo lähteä luontoon. Myös Lapin vaellukset ovat kuuluneet säännöllisesti vuoden ohjelmistoon.
- Työaikana oli välttämättä päästävä vähintään viikoksi samoilemaan ja nauttimaan vaelluksista telttayöpymisineen. 25 vuoden telttavaeltelun jälkeen on viime vuosina reissuja lyhennetty ja yöpymispaikkana ovat olleet kämpät. Ensi syksyksi on jo varattuna kämppä viikoksi Pallastunturin tuntumasta.
Lukeminen on ollut Antti Kuisman harrastuksissa aina. Ammattikirjallisuus on pitänyt samalla yllä henkistä aktiivisuutta. Toinen häntä kiinnostava aihepiiri on lähihistoria. Karjalaa ja sotien historiaa käsittelevät tapahtumat, julkaisut ja seminaarit ovat vetäneet puoleensa.

Kotiseutumatkat ja kylätoiminta

Antti Kuisma on vetänyt useita siirlahtelaisten kotiseutumatkoja 90-luvun alkupuolelta lähtien. Viimeisin matka tehtiin kesällä 2006, jolloin kohteena oli Siirlahden ohella Räisälän evakoille kesällä 1944 kohtalokkaaksi osoittautunut Elisenvaaran asema.
Ensimmäinen Antin kotiseutumatka 1990-luvun alussa päättyi siihen, että entisen kotitalon silloiset asukkaat uhkasivat miliisillä. Hän kertoo tutustuneensa työmatkallaan pariin venäläiseen rautatieläiskollegaan, jotka asuivat Viipurissa.
- He eivät tunteneet yhtään Kannasta, eikä heitä tuntunut lähiympäristö kiinnostavankaan. Miehet olivat sen verran korkeassa asemassa rautateillä, että he saivat työpaikan auton päiväksi käyttöön. Sain heidät lähtemään turistimatkalle, minkä yhteydessä piipahdettiin Räisälässä (Melnikovossa) ja Siirlahdessa. Siirlahti kuului silloin rajavyöhykkeeseen. Pääsymme kotitalon pihaan kuitenkin estyi, kun vastassa oli kaksi isoa hurttaa ja talon miehet uhkasivat miliisillä. Ei auttanut edes virka-auto, vaan palattava oli tyhjin toimin.
Myöhemmin matkat ovat onnistuneet paremmin. Antti on itsekin ollut johtamassa useita bussiryhmiä kotiseutumatkalle.
- Yksi mieleen painuneimmista matkoista oli vuonna 2004, jolloin kouluopetuksen alkamisesta Siirlahdessa tuli kuluneeksi 100 vuotta. Tätä juhlittiin Siirlahdessa yhdessä nykyisten "koululaisten" eli lasten kesäsiirtolan väen kanssa, Antti kertoo.

Kylätoimintaa

Antti Kuisman monien karjalaisuuteen liittyvien toimintojen keskeltä nousee esiin Siirlahden koulupiirin kylätoiminta. Kotiseutumatkojen lisäksi kylätoimikunta on huolehtinut julkaisujen aikaansaamisesta. Vuosien mittaan on valmistunut kyläkirja ja erilaisia karttoja.
Kyläkirjan tekijät toteavat, että heidän suuritöisin yhteinen tehtävänsä on ollut koulupiirin oman kyläkirjan aikaansaaminen. Aineiston kerääminen pantiin alulle jo vuonna 1996. Työtä teki talkoovoimin Erkki Patjaan vetämä muistelmatoimikunta, johon ovat kuuluneet lisäksi Heikki Huppunen, Maija Jaakkola, Antti Kuisma ja Maija-Liisa Varila. Runsaan kahden vuoden aherruksen jälkeen "Siirlahti - muistojemme helmi" -kirja valmistui vuonna 2000.
Antti oli myös yhtenä puuhamiehenä, kun valmistettiin koulupiirin tunnus vuonna 1999. Siirlahdesta kotoisin olleen kuvanveistäjä Toivo Pelkosen toteuttamaa logoa voidaan käyttää esim. standaarissa, postikorteissa, kirjanmerkeissä ja pinsseissä.
Ensi kesänä Siirlahden koulupiirin kylätoimintaa on ollut 20 vuotta. Antti Kuisma kertoo, että on aika pitää juhlakokous ja julkaista juhlapostimerkki.
Lisää Antin ja koulupiirin toiminnoista löytyy kotisivulta http://www.siirlahti.info/.

Takaisin kesäkuun 2007 lehteen