Killatsu myllyläisii sauna ja vähä muutakii
Ko taanno muistelin kessää Killatsul ni miul heräs eppäilys, et mahtokoha siel Killatsu myllyl olla saunaa ensikää sillo ko myö siel kessää vietettii. Ei myö ainakaa kertaakaa siin saunas käyty. Oiskoha se olt remontis ko myö Ylätalo saunas käytii. Tää asja käi minnuu nii vaivaamaa, et miun pit sitä Seiväsoja Ilmarilt kyssyy ko ei ennää oo kettää myllyläisii kenelt sitä kysysin. Ilmar muisti, et kyl hää siin saunas käi Mylly-Vikin kans enne sottii, oiskoha se olt kesäl 1939. Mie varmemmaks vakkuuveks kaivelin viel vanhoi valokuvvii, et josko niis näkys se sauna. Ja katoha mokomaa, sehä näkkyy iha hyväst siin kuvas minkä Vaitoja Väinö ol ottant 1928. Siinhä se on iha samas paikas vieläkii ko käin kesäkuu alus Killatsul. Sissää en mänt ko eppäilin, et siel saattaa joku assuu. Joskus 1990 luvu alus ko käin Killatsul ni sillo ainakii se sauna ol asumuksen. En pyrkint sissää sillokaa ko miul on jotekii nii huonot kokemukset näist asumuksist. Ystävällisiihä nää ihmiset on olleet, mut se kultuur on toine ko meil ja nii on hajukii.
Killatsu 1928. Vaitojan sauna oikealla, tuvan edessä, lähinnä katsojaa.
Räisäläs en käynt Neuvostoliiton aikan, mut Viipuris käin usjemma kerra ilmaa haistelemas
eikä ne olot mitekää viehättänneet. Haastoha nää oppaat mitä haasto, mut kylhä sen näk ja
haisto, et mikä se heijä demokratia ja tasa-arvo ol.
Enne sottii ko Viipuris ol paljo emigranttii ni näkhä sen siinäkii mitä se tasa-arvo ol
sillo, vaik eihä tsaari Venäjä just sil pääst kehumaakaa, ei olt tarkostuskaa siihe pyrkii.
Miekii näit emigranttii tulin tuntemaa ni näkhä siin, et kovast er arvosii nää ihmiset
olliit. Ehä mie sillo ees kaikkee käsittänt, mut nyt ko vähä paremmi ymmärrän ni välist
iha pahhaa tekköö se er arvosuus jos niiko nätist tään sanon.
Killatsun (Vaitojan) sauna 2007.
Meilhä ol yhtee aikaa seinä naapurin sellane epäsuhtane pari mikä iteasjas ei olt par
ensikää. Kaks naistaha heit ol toine nuoremp ja lihavamp ja toine vanha ja laiha. Maatuska
ja paapuska hyö meijä kielekäytös olliit. Paapuska ol tään maatuskan piika tai orja
paremmikkii ja se ero kyl jäi miunkii mielehein. Ol nii monta asjaa mitä el alkuukaa
käsittänt, esmerkiks sekkii, et maatuska ei käynt hyyskäs ensikää, paapuska sai sitä suurta
pottii lennättää piha peräl. Kerra satuin näkemää ko paapuska per maatuska jalkoi, mikä
lie mänt vikkaa ko paapuska sai märäst rätist korvillee. Toise kerra näin mite paapuska
kisko maatuskan liivinauhoi tiukal.br>
Ehä mie heijä suhettaa sillo käsittänt ihmettelin vaa, et mite vanha ihmine sitä nuorempaa
paapo. Hyö assuit yhes pienes huonees joho ei paljo muuta sopint ko maatuskan suur sänky
mis hää nukku yksinnää. Paapuska nukku lattial sängy jalkopääs, näihä mie sen yhten aamun
ko heil ol ov raollaa. Sit jos maatuskal tul miesvierait ni paapuska tul meil. Hää ryysti
tsajjuu tai kohvii mummo kans meijä keittiös ja hyväst heil jutut suju vaik toine haasto
venättä ja toine suomee.
Kylhä miul sit aikannaa selvis tää maatuskan elinkeino, mut sillo ol jo olot toiset eikä
maatuskan palveluil olt kysyntää. Häne kohtalostaa en tarkemmi tiijä, mut onneksee paapuska
pääs maallisist vaivoist enne evakkoaikoi jot häne ei huolint nähä sitä kurjuutta mihi
köyhät ummikko venäläiset joutuit sova aikan.
Noist sauna asjoist tul viel mielee mitä nää maatuska ja paapuska män saunaa. Paapuskal ol
melkone kuorma ko hänel ol kolme issoo pesuvattii, pyyhkeet, saunalakanat ja iso harmaa
viltti. Mie sitä vilttii ihmettelin, mut selvishä se ko mänin katsomaa. Siin pihasaunas
ol yks ikkuna joka ol nii allaal, et miekii näin siint sissää, hyö laittoit sen viltin
sillee, et sissää ei nähnt kukkaa. Mie aattelin, et mitähä noituutta hyö siel harjottaat ko
noi salasta pittää olla. Oisinha mie mänt katsomaa, mut äitiin kiels, ei kuulemma sopint
männä sin kurkkimaa ulkomaalaisii konstii. Häähä se minnuu opetti niiko ihmisii tavoil,
saattoha sitä jotakii männä peril ko en sin Vaitoja saunaakaa tupant.
Eke