Kerttu ja Mikko Javanainen asustavat Tuomaalaan ensimmäisenä valmistunutta taloa, jonka alkuperäisessä leivinuunissa kypsyvät edelleen emännän valmistamat herkulliset karjalanpiirakat.
Huhtikuussa 1941 tilansa saaneita perheitä alkoi muuttaa Etelä- Pohjanmaalta pystyttämään kotejaan Tuomaalaan. Kylään muodostuikin lopulta 60 vuotta sitten toisen evakkoon tulon jälkeen ehkä Suomen suurin yhtenäinen karjalaiskylä, missä oli aluksi 47 perheen uusi koti. Virkeässä kylässä toimivat vielä nykyisinkin karjalaisille juurilleen pohjautuvat Martta-yhdistys ja urheiluseura Räisälän Pamaus.
Tuomaalan kylän alku
Maassamme tuli voimaan pikaasutuslaki 22. 6.1940. Näin mahdollistettiin uusien tilojen perustaminen karjalaisen siirtoväestön tarpeita varten. Räisälän Kivipellon ja Ritalahden kyläläisten onneksi Kokemäen kartanolla oli asuttamaton sivutila. Tuomaalan tilalla oli maata n. 1900 ha, josta valmista viljelysmaata oli noin 300 ha ja saman verran katsottiin olevan myöskin viljelyskelpoista maata. Tilan silloiseen rakennuskantaan kuului Kartanon kivinavetta, neljä työläisten asuintaloa samassa pihapiirissä, yksi sauna ja kymmenkunta suulia eri puolilla pelto- ja niittyaukeaa. Tämän tilan kartanon omistaja Erik Grönlund myi v. 1940 valtiolle siirtoväen asuttamistarpeita varten. Kokemäelle asutettiin yli 1500 karjalaista. Kaikista paikkakunnan pika-asutustiloista noin kolmannes perustettiin Tuomaalaan. Vuoden 1941 maaliskuuhun mennessä 26 perheelle oli nimetty maa-alue. Jo huhtikuussa 1941 nämä tilansa saaneet perheet alkoivat muuttaa Etelä-Pohjanmaalta uudelle alueelle. Osalle perheistä löytyi asunto paikallisen väestön vuokralaisina, mutta enin osa tulijoista kuitenkin majoittui Tuomaalaan kartanon muonamiesten entisiin asuntoihin. Näihin tiloihin asutettiin lyhyellä aikavälillä kymmeniä perheitä karjoineen. Asumisahtauteen oli mukauduttava, sillä muita vaihtoehtoja ei ollut olemassa. Silloin oli kova työtahti jokaisella. Hankittiin uutterasti rakennustarvikkeita jotta pääsisi mahdollisimman pian oman katon alle. Kesän 41 aikana ensimmäiset uudet talotalkoivat nousta kylään. Samaan aikaan tehtiin teitä, ojitettiin, perattiin Satakunnalle tyypillisen tasaisen aukean läpi lirisevää Koomanojaa ja raivattiin uutta viljelysmaata. Uudisraivaus keskeytyi jo samana syksynä, kun päästiinkin palaamaan Karjalaan. Onnen aika jäi kuitenkin lyhyeksi. Tuomaalaan palattiin 1944 kesällä. Maanviljelysseuran toimesta oli asutustiloilla jatkettu jonkin verran töitä. Viljelysmaat oli vuokrattu paikallisille viljelijöille, mutta ei myyty, ja talot olivat edelleen keskeneräisiä ja asumattomia. Alkoi todella kiivastahtinen raivaaminen ja rakentaminen. Työn tuloksena syntyi Kokemäelle tiettävästi Suomen suurin yhtenäinen karjalaiskylä, missä alkuaikoina kaikki asukkaat olivat siirtolaisia.
Käytössä yksi sauna ja uuni
Tuomaalassa oli aluksi vain yksi, muonamiesten asuntoihin kuulunut sauna. On kerrottu, että samalla lämmityksellä saunassa saattoi käydä 250 henkilöä. Perheet lämmittivät saunan vuorotellen. Saunamajurin kunnia-asia oli, että löylyä ja pesuvettä riitti kaikille. Ruuhkainen sauna-aika helpotti melko nopeasti, sillä monet asukkaat rakensivat ensihätään oman saunarakennuksen, joka toimi myös perheen ensikotina. Jonkin aikaa perheiden ainoa leivinuuni oli alkuperäisen pihapiirin Valkoisessa talossa. Silloin Tuomaalan ainoa tie kulki maantieltä koivukujaa pitkin Kartanon alueelle. Siitä eteenpäin polveili vain tilustie suulilta toiselle. Eräs perheenäiti kertoi, että kun perhe jo asui väliaikaisessa parakissa omalla kotimäellään, hän kävi kartanon Valkoisen talon uunissa paistamassa leipomuksensa. Välimatka kuljettiin hevosella tietöntä mättäikköä myöten, ja ”eihä siin kärrilöis oikei tahtoniet kestää enempää leivät ko leivätekijätkää”. Tieolot paranivat, kun mies-hevos-lapio-systeemillä tehtiin tiet uuteen kylään.Javanaisen talo valmistui ensin
Kivipellon kylästä tulivat Tuomaalaan Anni ja Simo Javanainen kolmen poikansa ja tyttärensä kanssa. Kun perheen kolme riuskaa poikaa jatkoi sodan jälkeen rakennustyötä, on ymmärrettävää, että Javanaisten talo oli ensimmäisenä valmis vuonna 1944. Samassa talossa asuu edelleen yksi pojista, Mikko Javanainen, joka avioitui vuonna 1950 Tiurin kylästä olevan Kertun, (Aili ja Juho Lallukan tytär) kanssa. Kerttu kertoo, että rakennukseen oli..Lue lisää Räisäläinen 04/04 lehdestä
Kullervo Huppunen